Listataan asioita jotka olivat ennenvanhaan normaalia toimintaa, nykyään nuoret naureskelevat näille

Olimme 14 vuotiaita poikia, kesällä -79. Menimme vene- ja kalareissulle saareen. Lähdimme perjantaina koulun jälkeen. Haimme kaverilta viinaa, kaljaa ja tupakkaa. Soudimme saareen ja telttailimme. Joimme liikaa, eväitä ei kai ollut lainkaan? Sunnuntaina tulimme kotiin. Oli normaalia, että nuoret seikkaili milloin missäkin, eikä vanhemmat aina tienneet, missä kuljimme. Meillä oli kyllä normaalit perheet. Kotiin tultua luultavasti vain kysyttiin, että oliko kivaa tai tuliko kalaa?

Kuinka moni nykyvanhempi päästäisi teinit keskenään kolmeksi päiväksi veneilemään, ilman mitään yhteydenpitoa? Ei pelastusliivejä, ei ruokaa, ei edes tietoa, mille järvelle ovat menneet. Mutta tuo oli meille vain yksi seikkailu monista. Tuolloin monet tytöt myös liftasivat paljon. Usein ihan vain liftaamisen ilosta ja seikkailunhalusta, ilman mitään päämäärää.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tästä nyt ole itse asiassa kauaakaan, kun kaikki kaupat oli kiinni aina sunnuntaisin ja lauantaina menivät kiinni kuudelta, tai kenties jo aikaisemmin...

Toisessa ketjussa oli juttua, että Alkossa jonotettiin tiskille ja myyjä haki pyydetyn juoman. Tälläistä se oli itselläkin ekoja aikoja asiakkaana vielä ysärin alussa, muistan hyvin.

Kun täytin 18, (1984) niin heti seuraavana perjantaina menin Alkoon ostoksille. Alkon jono oli ulos saakka. Oli hämmentävää olla samassa jonossa ammattikouluni opettajan kanssa. Alkossa käynti oli suuri merkkipaalu nuoren miehen elämässä. Tiskillä sitten sanottiin, mitä halusi ostaa. Myyjä antoi pullon tiskin takana olevasta hyllystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhan ajan putkiradiosta sai hyvin kuulumaan Radio Luxembourgin, josta kuuli viimeisimmät kansainväliset hitit.

Suomen radiohan oli vielä 80-luvun puolellakin täysin sensuroitu ”länsimaisesta hapatuksesta” johon kuului pop-musiikki.

Muutamassa harvassa lähetyksessä saattoi kuulla joskus uuttakin pop-musiikkia.

Mikko Alatalo muistelee Ylen tv-kanavien musiikkiohjelmien olleen 80-luvulla tärkeässä roolissa. Iltatähti ja Hittimittari olivat monopoliasemassa ja tavoittivat suuren osan pop-musiikin kuuntelijoista Suomessa.

Iltatähteä lähetettiin jo 70-luvulla. Muistan, kun sain seitsenvuotislahjaksi National-merkkisen radiokasettinauhurin. Sillä äänitin mikrofonin kautta musiikkia telkkarista. Vappuaattona 1975 Iltatähdessä oli ainakin Virtanen-yhtye, Retuperän VPK ja jotain muuta, jota en nyt enää muista. Myöhemmin 70-luvun puolella Iltatähdessä oli livenä Hurriganesia, Eppu Normaalia ja Popedaa, joista kaksi viimeksi mainittua olivat uransa alkutaipaleella. Niin ja tietysti tamperelainen Tries-yhtye.

Televisiossa näitä musiikkiohjelmia olikin, mutta radiosta et kuullut kunnon musaa vielä 80-luvun puolivälissäkään. Sen jälkeen tilanne alkoi muuttua.

Dingon suosio räjäytti nuorisomusiikin, mutta levyt/kasetit piti ostaa omaksi, ei ne biisit alkuun radiossa soineet. RadioMafia tuli vasta 1990.

Ennen Mafiaa oli Ylellä Rock Radio (1980-1990) 

Lähde: Omat muistikuvat ja Wikipedia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhan ajan putkiradiosta sai hyvin kuulumaan Radio Luxembourgin, josta kuuli viimeisimmät kansainväliset hitit.

Suomen radiohan oli vielä 80-luvun puolellakin täysin sensuroitu ”länsimaisesta hapatuksesta” johon kuului pop-musiikki.

Muutamassa harvassa lähetyksessä saattoi kuulla joskus uuttakin pop-musiikkia.

Mikko Alatalo muistelee Ylen tv-kanavien musiikkiohjelmien olleen 80-luvulla tärkeässä roolissa. Iltatähti ja Hittimittari olivat monopoliasemassa ja tavoittivat suuren osan pop-musiikin kuuntelijoista Suomessa.

Iltatähteä lähetettiin jo 70-luvulla. Muistan, kun sain seitsenvuotislahjaksi National-merkkisen radiokasettinauhurin. Sillä äänitin mikrofonin kautta musiikkia telkkarista. Vappuaattona 1975 Iltatähdessä oli ainakin Virtanen-yhtye, Retuperän VPK ja jotain muuta, jota en nyt enää muista. Myöhemmin 70-luvun puolella Iltatähdessä oli livenä Hurriganesia, Eppu Normaalia ja Popedaa, joista kaksi viimeksi mainittua olivat uransa alkutaipaleella. Niin ja tietysti tamperelainen Tries-yhtye.

Televisiossa näitä musiikkiohjelmia olikin, mutta radiosta et kuullut kunnon musaa vielä 80-luvun puolivälissäkään. Sen jälkeen tilanne alkoi muuttua.

Dingon suosio räjäytti nuorisomusiikin, mutta levyt/kasetit piti ostaa omaksi, ei ne biisit alkuun radiossa soineet. RadioMafia tuli vasta 1990.

Dingo räjäytti? No ei todellakaan! Dingo tuli -80 luvun alkupuolella. Nuorisomusiikki "räjähti" ehkä 60-70 lukujen vaihteessa. Jenkeissä -50 luvulla. Olihan Turun Ruisrock jo vuonna 1970 ensimmäisen kerran. Ja tuolloin rock ei ollut mikään uusi asia.

Puhuin Suomesta, en Jenkeistä.

Puhuin radiosoitosta, en siitä, milloin rock ylipäätään keksittiin.

Olen kuullut Elviksestä. Olen syntynyt samana vuonna kuin Elvis kuoli, eli 1977.

RadioMafia oli eka kunnon nuorisokanava ja se aloitti toimintansa vasta 90-luvulla. Hittimittaria piti 80-luvulla Mikko Alatalo ja Levyraatia juonsi Jukka Virtanen minun lapsuudessani. Siellä soi ne uusimmat hitit, siis telkkarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhan ajan putkiradiosta sai hyvin kuulumaan Radio Luxembourgin, josta kuuli viimeisimmät kansainväliset hitit.

Suomen radiohan oli vielä 80-luvun puolellakin täysin sensuroitu ”länsimaisesta hapatuksesta” johon kuului pop-musiikki.

Muutamassa harvassa lähetyksessä saattoi kuulla joskus uuttakin pop-musiikkia.

Mikko Alatalo muistelee Ylen tv-kanavien musiikkiohjelmien olleen 80-luvulla tärkeässä roolissa. Iltatähti ja Hittimittari olivat monopoliasemassa ja tavoittivat suuren osan pop-musiikin kuuntelijoista Suomessa.

Iltatähteä lähetettiin jo 70-luvulla. Muistan, kun sain seitsenvuotislahjaksi National-merkkisen radiokasettinauhurin. Sillä äänitin mikrofonin kautta musiikkia telkkarista. Vappuaattona 1975 Iltatähdessä oli ainakin Virtanen-yhtye, Retuperän VPK ja jotain muuta, jota en nyt enää muista. Myöhemmin 70-luvun puolella Iltatähdessä oli livenä Hurriganesia, Eppu Normaalia ja Popedaa, joista kaksi viimeksi mainittua olivat uransa alkutaipaleella. Niin ja tietysti tamperelainen Tries-yhtye.

Televisiossa näitä musiikkiohjelmia olikin, mutta radiosta et kuullut kunnon musaa vielä 80-luvun puolivälissäkään. Sen jälkeen tilanne alkoi muuttua.

Dingon suosio räjäytti nuorisomusiikin, mutta levyt/kasetit piti ostaa omaksi, ei ne biisit alkuun radiossa soineet. RadioMafia tuli vasta 1990.

Dingo räjäytti? No ei todellakaan! Dingo tuli -80 luvun alkupuolella. Nuorisomusiikki "räjähti" ehkä 60-70 lukujen vaihteessa. Jenkeissä -50 luvulla. Olihan Turun Ruisrock jo vuonna 1970 ensimmäisen kerran. Ja tuolloin rock ei ollut mikään uusi asia.

Puhuin Suomesta, en Jenkeistä.

Puhuin radiosoitosta, en siitä, milloin rock ylipäätään keksittiin.

Olen kuullut Elviksestä. Olen syntynyt samana vuonna kuin Elvis kuoli, eli 1977.

RadioMafia oli eka kunnon nuorisokanava ja se aloitti toimintansa vasta 90-luvulla. Hittimittaria piti 80-luvulla Mikko Alatalo ja Levyraatia juonsi Jukka Virtanen minun lapsuudessani. Siellä soi ne uusimmat hitit, siis telkkarissa.

Höpsistä. 80-luvulla musiikkia seurattiin MusicTV:stä siitä puolesta välistä vuosikymmentä, eikä mistään Mikki Fakin' Alatalon humppaohjelmista. Tämän lisäksi sinäkin olet jo unohtanut yhden kadonneen asian: LEVYKAUPAT. Nuorisomusiikkia pystyi jo 70-luvulla Suomessa kuuntelemaan ja hankkimaan ostamalla vinyylejä ja kasetteja. Levyjä käytiin koekuuntelemassa levykaupoissa ja niitä kuunneltiin kavereilla jos itsellä ei ollut.

Asuin nuoruuteni pienessä kunnassa sisä-Suomessa. Asukkaita taisi olla 4000-5000. Kävin peruskouluni 1975-84. Siellä oli emäntäkoulu (saattoi olla jo virallisesti muulla nimellä, mutta siksi yleisesti kutsuttiin). Ystäväni (luokkatoveri) pääsi ylioppilaaksi

v. - 87 ja meni sen jälkeen vuodeksi sinne. Ysärillä koulu sitten lopettiin kokonaan.

Tulipa mieleen kesätyöt. Itse olin ekan kerran juuri 12-v. täyttäessäni pari viikkoa mansikkapellolla ja siitä lähtien monena kesänä. Nykyään varmaan sinne pääsyyn alaikäraja väh. 16-v.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tästä nyt ole itse asiassa kauaakaan, kun kaikki kaupat oli kiinni aina sunnuntaisin ja lauantaina menivät kiinni kuudelta, tai kenties jo aikaisemmin...

Toisessa ketjussa oli juttua, että Alkossa jonotettiin tiskille ja myyjä haki pyydetyn juoman. Tälläistä se oli itselläkin ekoja aikoja asiakkaana vielä ysärin alussa, muistan hyvin.

Kun täytin 18, (1984) niin heti seuraavana perjantaina menin Alkoon ostoksille. Alkon jono oli ulos saakka. Oli hämmentävää olla samassa jonossa ammattikouluni opettajan kanssa. Alkossa käynti oli suuri merkkipaalu nuoren miehen elämässä. Tiskillä sitten sanottiin, mitä halusi ostaa. Myyjä antoi pullon tiskin takana olevasta hyllystä.

Keskiolut vapautui 1969 ja kaljakuppiloita syntyi joka nurkalle. Sitä käytiin juomassa pullo silloin, toinen tällöin lähinnä jännityksen vuoksi. Harvat merkit maistuvat hyvältä, mutta olimme 17-vuotiaita. Kavereilta joskus kysyttiin henkkarit, mutta pitkänä poikana sain aina kaljaa. Seuraavana vuonna jännitys hävisi ja kaljottelu onneksi jäi.

Vierailija kirjoitti:

Useimmat väitteesi eivät päteneet -70 luvulla. Vain se tupakointi ja alkoholi oli oikein. Esimerkkisi ovat lähinnä jostain 1800 luvulta.

-70 luvulla oli normaalia esim. toistuvat lakot työpaikoilla ja työnantajan" vihaaminen", koska työnantaja riisti työläistä. Yrittäjyyttä halveksittiin. Luontoa ei arvostettu vaan kaikki myrkyt ym. laskettiin suoraan jokiin ja järviin. Normaalia oli jäädä luokalle koulussa. Jos siis tuli huonoja arvosanoja, niin ihan oikeasti jäi luokalleen. Opettajat ja poliisit olivat todellisia auktoriteetteja, joita kunnioitettiin.

Itse olen käynyt peruskoulun ja aloittanut 1973 ja juuri kukaan ei jäänyt luokalle, ehkä puolenkymmentä oppilasta koko peruskoulu aikana. Heikommat siirrettiin yleensä apukouluun. Lukiossa oli sitten näitä viiden vuoden veteraaniopislelijoita useampiakin. Opettajat olivat oikeasti auktoriteetteja ja vaikka ruumiillinen kuritus on koulussa kielletty virallisesti jo 1910-luvulla, oli sitä vielä 1970- ja 1980- luvulla tönimisinä, retuuttamisina, rinnuksiin tarttumisina yms. eikö kukaan ajatellut opettajaa hulluksi, vaan se oli oppilaan oma vika, mitä häiriköi.

Itse olen nainen s. -68 ja asuin pikkukunnassa teininä. Kyllä siellä silloin vielä bussejakin kulki, mutta liftaaminen oli itselle ja kavereille silloin tosiaan aivan normaali ja yleinen kulkutapa.

Vietin lapsuudessani kesiä kunnassa, jossa oli kunnanvaltuusto äänestänyt keskioluen myyntikiellon ja lähin Alko oli naapurikaupungissa 80 km: n päässä. Naapurikunnissa olivat keskiolutkuppilat heti kunnan rajalla keskellä ei mitään ja toinen niistä pärjäsi aika pitkään. Kaupan hittituote oli ykkösolut, jolla pysyi pöhnässä, jos oli hyvät pohjat.

Vierailija kirjoitti:

Lauantaitanssit telkkarissa. Oli valssia, tangoa ja humppaa. Ohjelman lopussa tuli levyltä aina joku diskobiisi tai muu vähän rytmikkäämpi biisi.

Ohjelmassa mukana olleet mammat ja ukkelit vetivät diskokappaleetkin samalla tyylillä kuin muut kappaleet, yleensä humppaamalla.

Silloin puhuttiinkin diskohumpasta. Rytmi sopi humpattavaksi.

Olen voinut tästä kirjoittaakin jo aiemmin. Entisessä kotikunnassani eräs mies pääsi tanssimaan lauantaitansseihin partnerinsa kanss. En tiedä, millaiset karsinnat tai koetanssit niihin olivat. Hän laittoi sitten seutukunnan lehteen ilmoituksen esiintymisestään tyyliin ”Esiinnyn Lauantaitanssessa lauantaina silloin ja silloin”. Tämä mies oli ammatiltaan talonmies ja paikkakunnalla pikkukuuluisuus ja kun hän yritti kunnanvaltuuston, oli vaalimainoksessa luonnehdintana ” telkkaritalkkari”.

Vierailija kirjoitti:

Ekat tietokonepelit olivat kasetilla. Ne pistettiin kasettiasemaan latautumaan ja se kesti aikansa. Niitä kasetteja ei saanut laittaa tavalliseen kasettisoittimeen, ja joskus uhkailin veljeä että pilaan kasetin soittamalla sen nauhurissa. 

Niitä kasetti-pelejä pystyi kopioimaan kaksipesäisellä mankalla, joten todellakin niitä sai laittaa tavalliseen kasettisoittimeen.

Pystyi kopsaamaan myös kahdella eri mankalla. Toisella piipitys soimaan, ja toisella äänen nauhoitus päälle. Tässä toki riskinä se, että kopiointi ei aina onnistunut.

Lerppu

Rautatieasemalla puuskutti höyryvetureita. Siellä oli kantajia, jotka veivät laukut kärryllä taksiin tai vossikkaan. Junassa oli puuvaunut ja jos vaihtoi junan kulkiessa vaunua, piti kävellä huojuvan metallisen laskusillan yli. Junan ikkunat pystyi avaamaan ja vaunun ovia sai pitää kesällä auki ja istuskella rappusilla katsellen puhelinpylväiden vilinän läpi heinäseipäitä ja lehmiä. Junan vessanpytystä putosi kaikki suoraan raiteille ja paperit levisivät kuivuttuaan pelloille. Bussit haisivat pahalle. Turvavöitä ei ollut, eikä kaupunkien ja kauppaloiden välisillä maanteillä ollut minkäänlaisia nopeusrajoituksia. Autoradio oli harvinaisuus. Liikennevaloja löytyi suunnilleen yhdestä risteyksestä per kolme suurinta kaupunkia. Hiekkateiden pölyä sidottiin lipeällä tms. haisevalla liuoksella. Lapsilla oli kotiintuloajat, mutta harvoilla lapsilla oli kello.

Olen maalta kotoisin ja äitini ja moni muu on kyllä käynyt emäntäkoulun, osa sitten muita lyhyitä ammattitutkintoja lisäksi. Täällä monet kuitenkin ovat maatilan emäntiä ja se oli 70-luvulla melko yleistä, kaupungeissa ei varmaan. 

Junaan saattoi ostaa matkalipun asemalta ilman etukäteisvarauksia ja ilman paikkalippua. Saattoi sitten kyllä joutua vaihtamaan paikkaa, jos paikan ostanut halusi istumaan omalle paikalleen. Jos halusi poiketa hetken mielijohteesta jossakin matkan varrella olevassa kaupungissa, saattoi pyytää lippuun poikkeamisleiman ilman eri korvausta ja jatkaa jollakin myöhemmällä junalla määränpäähän.

Kaduilla kulki sodassa raajojaan menettäneitä hiljaisia miehiä, eräs käveli kainalosauvoilla ilman kumpaakaan jalkaa. Lesket pitivät suruharsoja. Lapsia majoitettiin kesällä maalaistaloihin ja siellä sai hoitaa isäntien kranaatinsirpaleissa kärsineitä selkiä tallustelemalla selän päällä isännän maatessa mahallaan laverilla. Lehmät lypsettiin käsin ja kylille mentiin hevosella. Eväänä oli munia, ruisleipää, läskiä ja maitoa suoraan lehmästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lauantaitanssit telkkarissa. Oli valssia, tangoa ja humppaa. Ohjelman lopussa tuli levyltä aina joku diskobiisi tai muu vähän rytmikkäämpi biisi.

Ohjelmassa mukana olleet mammat ja ukkelit vetivät diskokappaleetkin samalla tyylillä kuin muut kappaleet, yleensä humppaamalla.

Silloin puhuttiinkin diskohumpasta. Rytmi sopi humpattavaksi.

Olen voinut tästä kirjoittaakin jo aiemmin. Entisessä kotikunnassani eräs mies pääsi tanssimaan lauantaitansseihin partnerinsa kanss. En tiedä, millaiset karsinnat tai koetanssit niihin olivat. Hän laittoi sitten seutukunnan lehteen ilmoituksen esiintymisestään tyyliin ”Esiinnyn Lauantaitanssessa lauantaina silloin ja silloin”. Tämä mies oli ammatiltaan talonmies ja paikkakunnalla pikkukuuluisuus ja kun hän yritti kunnanvaltuuston, oli vaalimainoksessa luonnehdintana ” telkkaritalkkari”.

Tuo oli kova juttu siihen aikaan!

Meidänkin paikkakunnalla tiedettiin, että eräs pariskunta oli päässyt lauantaitansseihin. Heistä tuli paikkakunnan julkkikset ainakin vähäksi aikaa.

Oli luonnollista lähteä opiskelemaan tai töihin ja muuttaa omaan asuntoon, pariutua ja saada joskus ehkä lapsia.