Muita äitejä, jotka eivät innostu sormiruokailuista?
Tuntuu, että nykyään tosi paljon joka paikasta tuputetaan tuota sormiruokailua. Kuulemma vauva oppii syömään itsenäisesti ja syödessään omaan tahtiin myös äiti voi syödä samalla oman ruokansa rauhassa. Tässä miten itse kuvittelen sormiruokailun päässäni, jos sitä meillä lähdettäisiin kokeilemaan: Käytän ennen jokaista vauvan ruokailua puoli tuntia kaikenlaisten vihannesten kuorimiseen, keittämiseen ja viipalointiin. Jotain kanapötköjä ynnä muita pitäisi myös ehtiä valmistaa jossain välissä. Tuon ruoan valmistuksen ajan tempperamenttinen vauva huutaa syöttötuolissaan pää punaisena, kun ateriassa kestää. Ei, en voi antaa hänen touhuilla lattialla itsekseen sitä aikaa, koska häntä tarvitsee pitää silmällä koko ajan, ettei syö sähköjohtoja, revi kissaa hännästä ym ym. Sitten kun lopulta tuo sormiruoka-ateria saadaan vauvan eteen, istun jännittyneenä vieressä ja mietin, että no nyt se tukehtuu. Se siitä äidin omasta ruokailusta. Ja koko ruokailusessio kestänee varmaankin ainakin tunnin, lopuksi hirveä sotku siivottavana. Ja koko tämän ajan vauva nököttää syöttötuolissaan, mikä on pois myös lattialla vietettävästä leikkiajasta (jonka itse miellän tärkeämmäksi motoriikan kehittymisen kannalta). Tuon yllä kuvailemani mielikuvan vuoksi ei tee siis mieli lähteä edes kokeilemaan. Toki jos meitä olisi kaksi vanhempaa kotona, tilanne olisi vähän erilainen. Mutta tällä hetkellä mies tekee töitä aamusta iltaan, joten olen käytännössä yksin vastuussa lapsen hoidosta. Ja ei, mies ei voi juuri nyt vähentää töitään ja olen itsekin tilanteen hyväksynyt, näin mennään jonkin aikaa. Tällä hetkellä meillä mennään siis kaupan valmispilttien ja -sempereiden voimalla, enkä jaksaisi potea asiasta huonoa omaatuntoa. Mitä olen niihin tutustunut, niiden ravitsemuksellinen koostumus on mietitty tarkkaan suositusikäryhmän tarpeita vastaavaksi, samoin suutuntuma. Makujakin löytyy monipuolisesti ja vauva syö oikein rohkeasti kaikkia. Ruokailut ovat meillä helppoja, syöttämiseen menee ehkä n. 5 min ja sotkua ei synny juurikaan. Maidon osaa jo juoda itsenäisesti pillimukilla ruoan päälle. Itse syön oman ruokani tähän perään siten, että annan vauvalle jonkin lelun tutkittavaksi ja hän viihtyy sen kanssa syöttötuolissaan vielä sen aikaa. Kaikkeen tähän menee ehkä se puolisen tuntia, ja sitten ollaan vapaita taas leikkimään tai lähtemään vaikka ulos. Niin ja kyllä meillä välillä välipalaksi syödään esimerkiksi maissinaksuja oikein sujuvasti. Vaikka meillä arki rullaakin näin oikein kivasti, aina välillä iskee "huonommuuden" tunne kun kuuntelen toisten äitien juttuja. Vaikka tiedostan, että toisten elämäntilanteet ovat aivan erilaisia ja itse toimin omien voimavarojen kannalta parhaaksi kokemallani tavalla. Voi olla, että minut kivitetään täällä, mutta vertaistuen toivossa tämän tekstini lähdin kirjoittamaan.
Kommentit (247)
Mä vaan kysyn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä vaan kysyn kirjoitti:
En ole äiti, mutta ihmettelen sormiruokailua konseptina. Miten ne lapset muka syövät nätisti kun ensin syövät superoutoja sekalautasia tyylillä silliä, parsakaalia, mansikkaa, retiisia ja mandariineja vadille paloiksi heiteltynä ja sitten randomisti suuhun sullottuna? Miten lapsi voisi tällä idealla PITÄÄ edes syömästään ruuasta aistinautintona? Tai miten lapsi voisi osata syödä nätisti haarukalla jotain normaalia ruokaa kun ensin ruoasta tehdään pelkkiä paloja ympäriinsä heiteltynä? Ainekset häiriintyneeseen ruokasuhteeseen aloitetaan nykyään jo neuvolan toimesta.... Ja kaikki näkemäni sormiruokailukuvat ovat sellaisia, missä lapsen naama on yltä päältä ruoassa. Miksi nykyään kaikki on ihan pimeetä?
Miten nuo asiat sitten toteutuvat, jos muussataan yhteen sitä sun tätä ja tarjoillaan tuntemattomana soseena, joka leviää ympäri lapsen naamaa? Tai miten lapsi voi oppia syömään, jos se ensimmäiset puoli vuotta imee ravintonsa nestemäisenä äitinsä rauhasesta?
Vastaus: ihan hyvin voi. Aivan samoin, kun ihminen oppii kakkaamaan ja pissaamaan vessanpönttöön, vaikka elämänsä alkutaipaleella tekeekin tarpeensa housuihin. Esimerkkejä on lukuisia.Miksei lasta voi opettaa syömään niin, että hän istuu syöttötuolissa ja hänellä on normaalia ruokaa (esim. kastiketta ja perunaa sekä salaattia) palasina lautasella ja häntä syötetään TAI että hän itse syö laittamalla ruokaa suuhunsa lusikalla/haarukalla?
Minkä tutkimuksen perusteella sekalainen ruoanpalasten määrä jollain tarjottimella edistää lapsen kasvua ja kehitystä?
Haluaisitteko itse syödä lapsenne maistelemia ruoanpaloja muovitarjottimelta?Esim. ranskalaiset ja italialaiset lapset osaavat syödä jo pieninä ravintoloissa, koska lapsen ehdoilla menevä kasvatustyyli ei ole saanut jalansijaa laajasti kyseisissä yhteiskunnissa.
*
Miksi lasta pitäisi opettaa syömään juuri tuolla kuvaamallasi tavalla? En ymmärrä tätä pointtia, miksi lasta pitäisi opettaa syömään juuri sinun haluamallasi tavalla. Opeta sinä omat lapsesi syömään miten haluat.
Mun lasten sormiruoka-ajoista on jo vuosia, mutta mun mielestä se oli kätevä tapa esitellä makuja lapselle. Lapsi sai tutustua niihin konkreettisesti haistamalla, tunnustelemalla ja maistamalla. Sormiruokailu aloitetaan niin pienestä, että lapsi ei osaa vielä käyttää ruokailuvälineitä. Sormiruokailun tavoitteena onkin juuri se, että lapsi oppii syömään itse, ei se, että syötetään. Sormiruokailu kehittää motoriikkaa, myös suun motoriikkaa, ja sen ansiosta poistuu se välivaihe, että lapsen pitää erikseen opetella syömään karkeaa ruokaa, jossa on sattumia. Palasten syömisen opettelu onkin turvallista juuri tässä syömäänopetteluiässä, koska vauvan kurkunpää on edempänä kuin isomman lapsen (mistä syystä vauva ei myöskään osaa vielä monia äänteitä), eikä ruoka mene niin helposti henkeen.
Mun esikoinen oppi syömään nopeasti aterimilla. Kuopus ei, mutta se johtui peukalon jännetuppien viasta, joka piti korjata leikkauksella. Hän söi aina tietyn ajan lusikalla/haarukalla ja vaihtoi usein käsin syömiseen, kun ranteet väsyivät ja kipeytyivät.
Tutkimusten mukaan siis sormiruokailusta on hyötyä ja siksi sitä neuvolassakin suositellaan. Mutta suositukset ovat suosituksia, eli sinä voi opettaa lapsesi syömään kuten haluat.
En tunne ranskalaista ja italialaista kulttuuria niin paljon, että osaisin vertailla oikeasti, miten se eroaa suomalaisesta. Tunnetko sinä vai arveletko vain?
Sormiruokailu menee suurimmalla osalla vauvoista ihan sotkemiseksi ja eivät todellakaan syö tarpeeksi kun ruoka on muusattu pöytään ja heitetty lattialle. Sitten ihmetellään kun lapset itkee ja kiukuttelee päivät pitkät eikä tajuta että lapsella on ihan nälkä. Kaksi lasta olen kasvattanut ja ruokkinut ilman sormiruokailua. Meillä ei syödä sormin mitään muuta kuin sellaista joka muutenkin syödään käsin esim. voileipä tai keksit tai hedelmiä ym. Ruoka syödään aluksi lusikalla niin että äiti tai isä syöttää. Sitten saa oman lusikan lisäksi. Ja kun homma on hallussa niin lapsi syö itse lusikalla ja myöhemmin pikkuhaarukallakin. Jos menee sotkemiseksi niin oma lusikka otetaan pois. Ei tarvinnut montaa kertaa ottaa lusikkaa pois vaan homma meni hyvin perille ja da daa ruokailut sujui siististi ja rauhallisesti. Ruuan kanssa ei tarvitse pinsettiotetta ym treenata vaan erilaiset lelut on sitä varten.
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailu menee suurimmalla osalla vauvoista ihan sotkemiseksi ja eivät todellakaan syö tarpeeksi kun ruoka on muusattu pöytään ja heitetty lattialle. Sitten ihmetellään kun lapset itkee ja kiukuttelee päivät pitkät eikä tajuta että lapsella on ihan nälkä. Kaksi lasta olen kasvattanut ja ruokkinut ilman sormiruokailua. Meillä ei syödä sormin mitään muuta kuin sellaista joka muutenkin syödään käsin esim. voileipä tai keksit tai hedelmiä ym. Ruoka syödään aluksi lusikalla niin että äiti tai isä syöttää. Sitten saa oman lusikan lisäksi. Ja kun homma on hallussa niin lapsi syö itse lusikalla ja myöhemmin pikkuhaarukallakin. Jos menee sotkemiseksi niin oma lusikka otetaan pois. Ei tarvinnut montaa kertaa ottaa lusikkaa pois vaan homma meni hyvin perille ja da daa ruokailut sujui siististi ja rauhallisesti. Ruuan kanssa ei tarvitse pinsettiotetta ym treenata vaan erilaiset lelut on sitä varten.
Miten paljon oikeastaan olet seurannut äärestä sormiruokailevien vauvojen ruokailua, jos osaat sanoa, että suurin osa sormiruokailevista ei saa tarpeeksi ravintoa ja ovat sen takia itkuisia? Ei kuulosta ainakaan mun omien lasten kohdalla lainkaan tutulta.
Sormiruokailu on vain yksi uusi keino asettaa naisille vielä vähän lisää paineita, tekemistä ja huolehtimista. Sama luomuilun, unikoulujen ja ties minkä trendihömpötysten kanssa. Kaiken pitää olla täydellistä, kaikki pitää tehdä alusta alkaen itse, kaiken pitää olla luomua ja lisäaineetonta ym. Olisiko tätäkään hömpötystä keksitty, jos miehet joutuisivat nuo ruoat pesemään, pilkkomaan ym?
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailu on vain yksi uusi keino asettaa naisille vielä vähän lisää paineita, tekemistä ja huolehtimista. Sama luomuilun, unikoulujen ja ties minkä trendihömpötysten kanssa. Kaiken pitää olla täydellistä, kaikki pitää tehdä alusta alkaen itse, kaiken pitää olla luomua ja lisäaineetonta ym. Olisiko tätäkään hömpötystä keksitty, jos miehet joutuisivat nuo ruoat pesemään, pilkkomaan ym?
Mä en nyt ymmärrä, mitä erityisiä paineita se sormiruokailu asettaa. Ihan samalla tavalla sitä ruokaa muutenkin laitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailu on vain yksi uusi keino asettaa naisille vielä vähän lisää paineita, tekemistä ja huolehtimista. Sama luomuilun, unikoulujen ja ties minkä trendihömpötysten kanssa. Kaiken pitää olla täydellistä, kaikki pitää tehdä alusta alkaen itse, kaiken pitää olla luomua ja lisäaineetonta ym. Olisiko tätäkään hömpötystä keksitty, jos miehet joutuisivat nuo ruoat pesemään, pilkkomaan ym?
Mä en nyt ymmärrä, mitä erityisiä paineita se sormiruokailu asettaa. Ihan samalla tavalla sitä ruokaa muutenkin laitetaan.
Onhan siinä nyt vissi ero, syötätkö sosetta lusikalla sen 5 minuuttia kuin peset, kuorit ja pilkot kaikenmaailman kasviksia ja hedelmiä, katsot että ne ovat oikean kokoisia ja vahdit kuin haukka lapsen syödessä, ettei hän tukehdu niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailu on vain yksi uusi keino asettaa naisille vielä vähän lisää paineita, tekemistä ja huolehtimista. Sama luomuilun, unikoulujen ja ties minkä trendihömpötysten kanssa. Kaiken pitää olla täydellistä, kaikki pitää tehdä alusta alkaen itse, kaiken pitää olla luomua ja lisäaineetonta ym. Olisiko tätäkään hömpötystä keksitty, jos miehet joutuisivat nuo ruoat pesemään, pilkkomaan ym?
Mä en nyt ymmärrä, mitä erityisiä paineita se sormiruokailu asettaa. Ihan samalla tavalla sitä ruokaa muutenkin laitetaan.
Onhan siinä nyt vissi ero, syötätkö sosetta lusikalla sen 5 minuuttia kuin peset, kuorit ja pilkot kaikenmaailman kasviksia ja hedelmiä, katsot että ne ovat oikean kokoisia ja vahdit kuin haukka lapsen syödessä, ettei hän tukehdu niihin.
Siis onko ajatuksesi se, että vauva pitäisi nimenomaan ruokkia kaupan valmissoseilla?
Kun mun lapset olivat siinä iässä, että he söivät sormiruokaa, tein heidän ruokansa muun ruuanlaiton yhteydessä. Pianhan he sitten siirtyivät syömään sitä samaa ruokaa kuin muutkin. Minusta oli nimenomaan helppoa se, että lapsi syö itse, kun minäkin syön, eikä minun tarvitse syöttää. Mulle ei pilkkominen sinänsä ole mitenkään erityistä tai rasittavaa hommaa, kun teen muutenkin ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailun on tarkoitus kehittää lapsesi käden ja suun hienomotoriikkaa ja silmä-käsi koordinaatiota. Lasten motorinen kehitys on taantunut paljon. Nyt tulee seiskalle sellaisia oppilaita, joilla kestää yli 30min saada naruun silmukallinen solmu. Siihen kuuluisi mennä 30sek.
Älä laiskottele, vaan ajattele mukulasi parasta!
NIIN EIHÄN LUSIKALLA SYÖMINEN MITENKÄÄN KEHITÄ LAPSEN HIENOMOTORIIKKAA!!! TARKOITUS OLISI HYGIENIA JA PUHTAAT RUOKAILUVÄLINEET SEKÄ YLEIS SIVISTYS .
Ehkä suositus on siitä, että tuetaan lapsen luonnollista kehitystä.
Syötin minäkin paljon valmissoseita, enkä pode huonoa omaatuntoa siitä. Annoin lapselle kuitenkin mahdollisuuden tutustua sormiruokailuun. Hän oppikin lusikan ja haarukan käytön nopeasti ja päälle 1-vuotiaana söi hienosti molemmilla. Olihan se sellaista sörkkimistä ja yhtä sotkua, mutta sellaista se elämä on. Sain vanhempana iloa siitä, että lapseni oppi ja oli ylpeä taidoistaan.
Onko niitten lapsissa joku vika kun meillä on vauvasta asti käytetty ruokailuvälineitä ja lapsilla omat mitä he oppivat heti käyttämään itsenäisesti niin onko teillä joku kehitysvammaisuus ettei opita asioita ???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailu on vain yksi uusi keino asettaa naisille vielä vähän lisää paineita, tekemistä ja huolehtimista. Sama luomuilun, unikoulujen ja ties minkä trendihömpötysten kanssa. Kaiken pitää olla täydellistä, kaikki pitää tehdä alusta alkaen itse, kaiken pitää olla luomua ja lisäaineetonta ym. Olisiko tätäkään hömpötystä keksitty, jos miehet joutuisivat nuo ruoat pesemään, pilkkomaan ym?
Mä en nyt ymmärrä, mitä erityisiä paineita se sormiruokailu asettaa. Ihan samalla tavalla sitä ruokaa muutenkin laitetaan.
Onhan siinä nyt vissi ero, syötätkö sosetta lusikalla sen 5 minuuttia kuin peset, kuorit ja pilkot kaikenmaailman kasviksia ja hedelmiä, katsot että ne ovat oikean kokoisia ja vahdit kuin haukka lapsen syödessä, ettei hän tukehdu niihin.
Siis onko ajatuksesi se, että vauva pitäisi nimenomaan ruokkia kaupan valmissoseilla?
Kun mun lapset olivat siinä iässä, että he söivät sormiruokaa, tein heidän ruokansa muun ruuanlaiton yhteydessä. Pianhan he sitten siirtyivät syömään sitä samaa ruokaa kuin muutkin. Minusta oli nimenomaan helppoa se, että lapsi syö itse, kun minäkin syön, eikä minun tarvitse syöttää. Mulle ei pilkkominen sinänsä ole mitenkään erityistä tai rasittavaa hommaa, kun teen muutenkin ruokaa.
En sano, että PITÄISI, jokainen ruokkikoon lapsensa millä lystää. Meilläkin on soseita annettu eikä siinä ole mitään pahaa. Kyllähän lasta pitää vahtia hänen sormiruokaillessaan, ei silloin voi lähteä muualle tai edes nauttia omasta ateriastaan.
Normaalit oppii ja osaa kyllä kirjoitti:
Onko niitten lapsissa joku vika kun meillä on vauvasta asti käytetty ruokailuvälineitä ja lapsilla omat mitä he oppivat heti käyttämään itsenäisesti niin onko teillä joku kehitysvammaisuus ettei opita asioita ???
Panostakaa seuraavaksi käytöstapoihin.
Esikoinen meinasi kolme kertaa tukehtua ja oksenteli (mm. peruna, meloni, kurkku, viinimarja), vaikka tein kaiken viimeisen päälle ohjeiden mukaan. Neuvolassa painostettiin todella rankasti (hoitaja silminnähden suuttui kun en suostunut enää kokeilemaan) sormiruokailuun kaikesta huolimatta ja koin aivan suunnatonta syyllisyyttä, kun meillä se ei vaan onnistunut. Mieluummin pidin lapseni hengissä ja myöhemminkin osoittautui, että hän ja sisaruksensa ovat luontaisesti sihtikurkkuja - kuten itsekin olin aivan teini-ikään saakka. Viisivuotiaana alkoi esikoiselta sujua kovempien ruokien pureskelu ja palojen/murujen nieleminen, vaikka välillä kyllä poimii minimaaliset pippurit ym mykyrät lautasen reunalle.
Aivan höpöhommaa pakottaa ja on opittu syömään ennenkin ilman tätä. Aikuisissakin on useita, jotka eivät sormiruokaile :D joten miksi pakottaa lapsia siihen. Ei siinä mitään, jos osa tykkää, mutta mielestäni ei pidä ketään pakottaa. Tunnen useampia, kenellä lapset on meinanneet tukehtua (HUOM: ei ole kyse kakomisesta, kun lapsi muuttuu sinertäväksi - aina saa kuulla lässytystä miten sormiruokailuun kuuluu kakominen kun puhuu TUKEHTUMISESTA).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailu on vain yksi uusi keino asettaa naisille vielä vähän lisää paineita, tekemistä ja huolehtimista. Sama luomuilun, unikoulujen ja ties minkä trendihömpötysten kanssa. Kaiken pitää olla täydellistä, kaikki pitää tehdä alusta alkaen itse, kaiken pitää olla luomua ja lisäaineetonta ym. Olisiko tätäkään hömpötystä keksitty, jos miehet joutuisivat nuo ruoat pesemään, pilkkomaan ym?
Mä en nyt ymmärrä, mitä erityisiä paineita se sormiruokailu asettaa. Ihan samalla tavalla sitä ruokaa muutenkin laitetaan.
Onhan siinä nyt vissi ero, syötätkö sosetta lusikalla sen 5 minuuttia kuin peset, kuorit ja pilkot kaikenmaailman kasviksia ja hedelmiä, katsot että ne ovat oikean kokoisia ja vahdit kuin haukka lapsen syödessä, ettei hän tukehdu niihin.
Siis onko ajatuksesi se, että vauva pitäisi nimenomaan ruokkia kaupan valmissoseilla?
Kun mun lapset olivat siinä iässä, että he söivät sormiruokaa, tein heidän ruokansa muun ruuanlaiton yhteydessä. Pianhan he sitten siirtyivät syömään sitä samaa ruokaa kuin muutkin. Minusta oli nimenomaan helppoa se, että lapsi syö itse, kun minäkin syön, eikä minun tarvitse syöttää. Mulle ei pilkkominen sinänsä ole mitenkään erityistä tai rasittavaa hommaa, kun teen muutenkin ruokaa.
En sano, että PITÄISI, jokainen ruokkikoon lapsensa millä lystää. Meilläkin on soseita annettu eikä siinä ole mitään pahaa. Kyllähän lasta pitää vahtia hänen sormiruokaillessaan, ei silloin voi lähteä muualle tai edes nauttia omasta ateriastaan.
En sanonut, että soseiden antamisessa olisi jotain pahaa, minäkin annoin lapselleni soseita, sekä itse tehtyjä että kaupan, mutta en ymmärrä tuota, miten se sormiruuan tekeminen esitetään jonain ylitsepääsemättömänä ponnistuksena, jonka tekeminen pilkkomisineen on hirveän vaikeaa ja aikaavievää, kun sen tekee oikeasti siinä samalla, kun muunkin ruuan.
Miten ei voi nauttia omasta ateriastaan? Me syötiin saman pöydän ääressä vierekkäin, mikä siinä estää nauttimasta omasta ateriasta? Eipä kai soseita syöttäessäkään voi lähteä muualle?
Meillä söi vauva soseita 4 kk - n. 6 kk, sitten aloin tekemään karkeampaa pilppua normaaliruuasta ja nyt 11 kk on syönyt pitkään samaa ruokaa mitä muutkin, vähän pilkon kun syötetään. Syötän pääosin lusikalla, välipalat ja aamu/iltapalalla syö ite leipää, lihapullaa, juustoa, hedelmää jne jne. Se että ei sormiruokaile, ei tarkoita että lapsi syö pelkkää sosetta. Soseen aikahan on tosi lyhyt.
Neuvolalääkäri sanoi 8 kk et pitäis sormiruokailla ettei vauva syö pelkkää sosetta. Ihme asenne tässäkin. Soseet oli meillä loppuneet jo kuukausia sitten tuolloin.
Hyvin oppinut näppäriksi meillä muutkin lapset sekä syömään aterimilla.
Onko nyt kyse vammaisista ?? Meillä on kuitenkin ihan vammaiset kun siistejä ja syötetty ruokailuvälineillä. Ei edes vauvat sotke kun meillä on hoidettu vauvat niin hyvin ettei ne sotke ruualla ,pöytä on aina siisti ja vaatteet. Koska on kuolalappu edessä ja äiti syöttää sekä pyyhkii suun paperilla. Soseet syötetään lusikalla vauvan suuhun. Myös vammaiset syötetään ja sairaat.
Ei meillä sotketa ruualla kirjoitti:
Onko nyt kyse vammaisista ?? Meillä on kuitenkin ihan vammaiset kun siistejä ja syötetty ruokailuvälineillä. Ei edes vauvat sotke kun meillä on hoidettu vauvat niin hyvin ettei ne sotke ruualla ,pöytä on aina siisti ja vaatteet. Koska on kuolalappu edessä ja äiti syöttää sekä pyyhkii suun paperilla. Soseet syötetään lusikalla vauvan suuhun. Myös vammaiset syötetään ja sairaat.
Voisitko lopettaa jo tuon spämmäämisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailu on vain yksi uusi keino asettaa naisille vielä vähän lisää paineita, tekemistä ja huolehtimista. Sama luomuilun, unikoulujen ja ties minkä trendihömpötysten kanssa. Kaiken pitää olla täydellistä, kaikki pitää tehdä alusta alkaen itse, kaiken pitää olla luomua ja lisäaineetonta ym. Olisiko tätäkään hömpötystä keksitty, jos miehet joutuisivat nuo ruoat pesemään, pilkkomaan ym?
Mä en nyt ymmärrä, mitä erityisiä paineita se sormiruokailu asettaa. Ihan samalla tavalla sitä ruokaa muutenkin laitetaan.
Onhan siinä nyt vissi ero, syötätkö sosetta lusikalla sen 5 minuuttia kuin peset, kuorit ja pilkot kaikenmaailman kasviksia ja hedelmiä, katsot että ne ovat oikean kokoisia ja vahdit kuin haukka lapsen syödessä, ettei hän tukehdu niihin.
Missä vaiheessa tästä viiden minuutin purkkimättämisestä siirrytään yleisiin pöytätapoihin, jossa syödään koko perhe yhtä aikaa ja jutellaan samalla? Sormiruokailijavauvat ovat mukana alusta lähtien, syövät siinä missä vanhempansa ja sisaruksensakin. Samallahan se tulee vahdittua kun muutenkin istuu pöydän ääressä, ei ne vauvat niin helposti tukehdu, kiitos kehittneen kakomisrefleksin, joka toimii paremmin kuin aikuisilla.
Vierailija kirjoitti:
Sormiruokailun on tarkoitus kehittää lapsesi käden ja suun hienomotoriikkaa ja silmä-käsi koordinaatiota. Lasten motorinen kehitys on taantunut paljon. Nyt tulee seiskalle sellaisia oppilaita, joilla kestää yli 30min saada naruun silmukallinen solmu. Siihen kuuluisi mennä 30sek.
Älä laiskottele, vaan ajattele mukulasi parasta!
Ongelma lienee muualla kuin syömisessä, jos soseita on syötetty ennenkin ja lasten motorinen kehitys oli parempi kuin nykyisin.
No näitä kiireisiä mammoja vartenhan ovat einekset sekä äidille että vauvalle 🙈 ei kai siinä, jos ei ehdi niin ei ehdi.