Ärsyttää ja suututtaa kun lapseni pitää yhteyttä enemmän isoäitiinsä kuin minuun

Mun tytär ei soittele enää, on 37v ja hyvässä työssä. Väheksynyt minua, pitää tyhmänä ja köyhänä, viimeksi haukkui hulluksi kun kyselin kavereiltaan ovatko olleet puheissa. Olin yksinhuoltaja, oma isä ei pitänyt mitään yhteyttä. En tiedä miten ihmisten psyykeen vaikuttaa tämä korona mutta ainakin meillä on tilanne mennyt tosi huonoksi.

Tytärten ja äitien suhde voi olla hankala, hankalampi kuin tytärten ja isien tai isovanhempien. Äiti on se joka pääasiassa kasvattaa ja joutuu riitelemään murrosikäisen kanssa jne. Ihan turhaan täällä syyllistetään joka hlv asiasta, asiasta mitään tietämättä.

Onneksi lapset ovat huomanneet kun mummo antaa homeisia syömisiä.

Säälittäviä nää nykynuoret "aikuiset". Mässätään sanalla aikuinen ja sen eduista mutta oikeesti ei tiedetä mistään mitään ja tehdään asioita joita normaali ihminen katuu myöhemmin. Jos vinkkaat valinnoista olet heti vaikea vanhempi jota pitää täälläkin parjata.

Täällä riehuu anoppia vihaavat itsekkäät mutsit XD Mitä se on sulta pois että lapsi on hyvissä väleissä isovanhemman kanssa? Hyvä että edes joku sitä mummia käy katsomassa kun sinä ja miehesi olette ilmeisesti hänet kokonaan hylänneet, vanhan kivan mummon.   Jos osaisit kohdella aikuista lastasi asiallisesti, niin kyllä se ihan yhtä hyvissä väleissä voisi olla sinunkin kanssa, mutta todennäköisesti et osaa käyttäytyä ja kohdella omaa lastasi aikuisena, itsenäisenä ihmisenä. 

Vierailija kirjoitti:

Säälittäviä nää nykynuoret "aikuiset". Mässätään sanalla aikuinen ja sen eduista mutta oikeesti ei tiedetä mistään mitään ja tehdään asioita joita normaali ihminen katuu myöhemmin. Jos vinkkaat valinnoista olet heti vaikea vanhempi jota pitää täälläkin parjata.

Ja sekö on tosi aikuismaista että sinä, keski-ikäinen eukko raivoat naama punaisena lähes kolmekymppiselle tyttärellesi koska tämä hakee mielestäsi vääriin työpaikkoihin ja pukeutuu vääränlaisiin kolttuihin? 

Ottaa pesäeroa. ei välttämättä ole äidin "syy". Anna olla miten on

Työnnät liikaa nokkaasi lapsen asioihin. Et sitä ehkä itse tajua, mutta niin vaan helposti käy. Sinusta saattaa tuntua, että sinulla pitäisi olla vielä sananvaltaa hänen valintoihinsa mutta jos yrität nyt komennella ja manipuloida niin pilaat välinne lopullisesti.

Kamalaa jos äitiäni olisi oksettanut että tulin mummoni kanssa hyvin toimeen. Mummoni oli kuolemaansa saakka mun paras kaveri. Hän kuoli kun olin 11-vuotias... Lämmöllä muistellaan häntä edelleen, myös äitini kanssa. 

Ihme porukkaa täällä kyllä.

Oma äitini vaatii parempia välejä, mutta minkäs teet? Hän ahdistuu ja hermostuu, jos kerron jonkin menneen huonosti. Jos kerron jostain suunnitelmastani, niin hän vain huolehtii ja keksii huonoja puolia ja kehitysehdotuksia. Hänen kanssaan keskustellessaan tulee tunne, että olen pelkkä aivoton lapsi, jota pitää koko ajan luotsata (olen kolmikymppinen). Äidin ahdistuneisuus, pelokkuus ja kiukkuisuus tarttuu paljon helpommin kuin kenenkään muun ihmisen tunnetilat. On helpompi puhua äidille vain pinnallisia asioita, tai epäajankohtaisia tai epäolennaisia asioita.

Katsohan kunnolla itseäsi ja mieti mistä tuo johtuu.