"En uskaltanut ottaa opintolainaa"
Tuo voi olla etuoikeutetun ihmisen puhetta, joka on sokea tilanteelleen. Jos vaihtoehdot ovat vähissä eli ei saa töitä opintojen oheen eivätkä vanhemmat avusta, ei jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin ottaa lainaa, jotta ylipäätään pystyisi opiskelemaan.
Nuorena kun ei niitä kokopäivätöitäkään opintojen sijaan välttämättä ole tarjolla eikä työttömyyskorvaustakaan saa kuin tietyin ehdoin. Lainaa on sitten pakko ottaa, jotta edes olisi se vaihtoehto, että tilanne jonain päivänä saattaisi olla parempi kuin opiskelijana.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuet eivät riitä opiskeluun, on siihen yksinkertainen ratkaisu johon itse turvauduin koska tykkäsin törsätä tukirahoja bilettämiseen ja matkusteluun: MENKÄÄ TÖIHIN. Osa-aikaisia hommia on tarjolla vaikka millä mitalla, ei varmasti mitään alan töitä välttämättä mutta sellaisia joista saa rahaa eikä tarvitse olla käsi ojossa vanhempien tai yhteiskunnan suuntaan.
Jos elää säästeliäästi ja suorittaa opintonsa asianmukaisesti, ei ole mitään ongelmia.
Menkää töihin... Kun ei niihin töihin noin vain mennä. Joka paikkaan on porukkaa jonoksi asti.
Puhelinmyyntiin pääsee aina. Mä tienasin tonneja kuussa provikkaa. No juu, ei siinä kaikki pärjää ja viihdy. Eikä se kivaa ole, mutta työ kuin työ. Siitä siirryin operaattorin aspaan, kun oli jo puhelinkokemusta. Siitä markkinointiin, kun oli hyviä ideoita...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoja: dyykkaa kaikki ruoka minkä pystyt. Varasta kaupasta. Myy seksiä tai tee viikonlopputöitä strippibaarissa. Satunnaisia pätkätöitä vuokratyöfirman kautta. Että ei se välttämättä kauhean hohdokasta ole, jos ei uskalla ottaa lainaa. Kaikki esimerkit ihan elävästä elämästä tuttavapiiristäni.
Henkilöllä isoja ongelmia itsensä kanssa, jos vaihtoehtona opintolainan ottamiselle on varastaminen kaupasta.
Joillain ihmisillä ei ole luottotietoja ja silloin ei lainakaan oteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuet eivät riitä opiskeluun, on siihen yksinkertainen ratkaisu johon itse turvauduin koska tykkäsin törsätä tukirahoja bilettämiseen ja matkusteluun: MENKÄÄ TÖIHIN. Osa-aikaisia hommia on tarjolla vaikka millä mitalla, ei varmasti mitään alan töitä välttämättä mutta sellaisia joista saa rahaa eikä tarvitse olla käsi ojossa vanhempien tai yhteiskunnan suuntaan.
Jos elää säästeliäästi ja suorittaa opintonsa asianmukaisesti, ei ole mitään ongelmia.
Menkää töihin... Kun ei niihin töihin noin vain mennä. Joka paikkaan on porukkaa jonoksi asti.
Puhelinmyyntiin pääsee aina. Mä tienasin tonneja kuussa provikkaa. No juu, ei siinä kaikki pärjää ja viihdy. Eikä se kivaa ole, mutta työ kuin työ. Siitä siirryin operaattorin aspaan, kun oli jo puhelinkokemusta. Siitä markkinointiin, kun oli hyviä ideoita...
Tonneja kuussa, hahhaa. Vitsiveikko asialla. Lukiolaisena tienasin siitä alle sata euroa kuussa, vaikka tein paljon tunteja puhelinmyyjänä ja minua kehuttiin hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtoja: dyykkaa kaikki ruoka minkä pystyt. Varasta kaupasta. Myy seksiä tai tee viikonlopputöitä strippibaarissa. Satunnaisia pätkätöitä vuokratyöfirman kautta. Että ei se välttämättä kauhean hohdokasta ole, jos ei uskalla ottaa lainaa. Kaikki esimerkit ihan elävästä elämästä tuttavapiiristäni.
Henkilöllä isoja ongelmia itsensä kanssa, jos vaihtoehtona opintolainan ottamiselle on varastaminen kaupasta.
Joillain ihmisillä ei ole luottotietoja ja silloin ei lainakaan oteta.
Siinä tapauksessa on yleensä oikeutettu toimeentulotukeen.
Anna kun arvaan, hoidat aina kaiken työnhakuun liittyvän kommunikoinnin sähköpostilla?