Olen perheen näkymätön lapsi - millaisia te muut olette?
Siis narsistiperheen seinätapettilapsi - näkymätön ja mauton. Nuorempi sisko oli se golden child ja vanhempi syntipukki. Mietin vain, että eikö vanhemmilla ikinä tullut pieneen mieleen, että ei perhe-elämä voi olla tällaista. Äitini vielä jankkaa että kotimme oli hyvä. Just joo.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Ap; samaistun!! Mullakin nuorempi sisar se suosikki. Vaikkei objektiivisesti siihen mitään syytä olekaan ja sukupuolikin meillä on sama. Ja jonkun mainitsema sodassa traumatisoitumisen ei käy selitykseksi, vanhempani ja heidän vanhemmat eivät olleet rintamalla. Ja vaikka olisivat olleetkin, se ei oikeuta paskaa kohtelua, joka on vielä pahempaa, kun se ei jakaudu tasapuolisesti.
Ai että miten mua alko ärsyttää.
Tutustu ylisukupolven siirtyvä sotatrauma. Itse olen sellaisen lapsi. Joo ärsyttää koko termi. Se kuitenkin auttoi ymmärtämään äitini käytöstä, mutta en kuitenkaan silitä häntä päähän, että voi voi. Näin 50+ on kiva käydä läpi elämäänsä, ja tajuta lapsuuden tunnelukkojen seuraukset. Ihan peetähän tämä on.
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellistä parkumista ja uhriutumista. Odottakaahan kun saatte oman perheen.
Minulla on aviomies (parisuhdetta takana 21 vuotta) ja kolme lasta. Olen onnellinen. Mitä pitäisi odottaa?
T. Henkilö, jolla diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö traumaattisen lapsuuden johdosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kahdesta lapsesta se huonompi!
Isäni ei arvostanut naisia/tyttöjä, elleivät he olleet menestyneitä jossakin urheilulajissa. Aikani yritin ja pelasin jalkapalloa, mutta kun sen lopetin niin vähäkin huomioiminen loppui. Veljeni oli the golden child, teki hän mitä tahansa.
Meillä myös näin, tosin urheilu ei tuottanut minkäänlaista huomiota myöskään. Veljellä sai olla harrastukset jotka maksoivat monta sataa markkaa kuussa, mutta minä sain vain käydä ilmaisessa harrastuksessa.
Mut jooo, jännää. Olko sulla edes se PALAPELI ???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kahdesta lapsesta se huonompi!
Isäni ei arvostanut naisia/tyttöjä, elleivät he olleet menestyneitä jossakin urheilulajissa. Aikani yritin ja pelasin jalkapalloa, mutta kun sen lopetin niin vähäkin huomioiminen loppui. Veljeni oli the golden child, teki hän mitä tahansa.
Meillä myös näin, tosin urheilu ei tuottanut minkäänlaista huomiota myöskään. Veljellä sai olla harrastukset jotka maksoivat monta sataa markkaa kuussa, mutta minä sain vain käydä ilmaisessa harrastuksessa.
Mut jooo, jännää. Olko sulla edes se PALAPELI ???
Niin - sinusta ei tullut koskaan selviytyjää, saati menestyjää.
Vierailija kirjoitti:
Mä olin se syntipukki. Vanhimpana tyttärenä mun niskaan kaadettiin vanhempien ongelmat, riidat, nuorempien sisarusten hoitaminen, kaikki.
Äitini välttyi myös isäni väkivaltaisuudelta antamalla isän pahoinpidellä minua.
Omia haluja, tunteita, tarpeita mulla ei saanut olla.
Nuoremmat sisareni sitten saivat vaihtelevasti osakseen sitä kultaisen tyttären ja näkymättömän lapsen roolia.
Ei sekään herkkua ollut, mutta pääsivät kuitenkin vähemmällä kuin minä vanhimpana.
Koko lapsuuden perheeni kuvio oli sairas, ja on mennyt pitkään edes ymmärtää kuinka sairas.
Sitten on myös pitkä tie saada itsensä kasaan sellaisen myllytyksen jäljiltä.
Lapsuuteni elin 80-luvulla. Ikävästi näyttää siltä, että tuollaista perhe-elämää on vietetty silloin paljonkin.
Ja kyllä, äitini on vakaasti sitä mieltä, että perhe-elämä oli hyvää.
Ehkä hänelle olikin, mutta vähät meistä lapsista.
Tässäkin syyllistetään äiti, vaikka se isä oli se pahoinpitelijä. Isää ei ilmeisesti muistella pahalla, eikä hän ole perhe-elämää pilannut, vaan äiti pilasi.
Oletko koskaan kysynyt isältäsi, mitä mieltä hän on teidän perhe-elämästä? Oliso se hänekin mielestä hyvää?
Nää on semmosia juttuja, että yleensä siitä äidistä tehdään se "syntipukki" vaikka isä olisi ollut oikea syyllinen. Eli lapset itsekin syyllistyy siihen, että äidistä tehdään syntipukki, vaikka isä olisi ollut se perheen pahis.
Onko tässä nyt boomerien uhrit ry.. vai äitihaavaiset ry. Vai narsistiem kokoontuminen.
Huolehtikaa lapsistanne. Selvästi viette pahan olonne heille. Elämänne on tässä ja nyt., ei siellä 70-luvulla.
No, dementikot elävät lapsuutta, niinhän se on. Muistitutkimukset?
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin syyllistetään äiti, vaikka se isä oli se pahoinpitelijä. Isää ei ilmeisesti muistella pahalla, eikä hän ole perhe-elämää pilannut, vaan äiti pilasi.
Oletko koskaan kysynyt isältäsi, mitä mieltä hän on teidän perhe-elämästä? Oliso se hänekin mielestä hyvää?
Nää on semmosia juttuja, että yleensä siitä äidistä tehdään se "syntipukki" vaikka isä olisi ollut oikea syyllinen. Eli lapset itsekin syyllistyy siihen, että äidistä tehdään syntipukki, vaikka isä olisi ollut se perheen pahis.
Äidit ovat olleet niitä, joiden vastuulla yleisemmin se lasten hyvinvointi ja kasvatus on ollut. Siksi äiti, joka ei suojele lapsiaan tulee se syntipukki ja hänestä puhutaa enemmän, koska hän oli lasten kanssa "enemmän" tekemisissä.
Kyllä kummatkin vanhemmat ovat yhtä syyllisiä. Kuulostaa tuossa, että sinäkin yrität vierittää äidin vastuun muualle.
Dementiaosastoilla elellään lapsuudessa. En tiedä mitä nykyisin, mitkä jutut, mutta 20 vuotta sitten suurehkin kaupungin dementiapuolella naiset hoitivat lampaita, ripsoivat lehmiä kun äiti vie sitten uimaan, huutelivat äitiä, luulivat minua tyttärekseen tai sisarekseen kun kävin. Onko sinulla vielä ne punaiset tanssikengät, mennään kuukiven lavalle
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt boomerien uhrit ry.. vai äitihaavaiset ry. Vai narsistiem kokoontuminen.
Huolehtikaa lapsistanne. Selvästi viette pahan olonne heille. Elämänne on tässä ja nyt., ei siellä 70-luvulla.
No, dementikot elävät lapsuutta, niinhän se on. Muistitutkimukset?
Ne boomerithan pakotti oman pahan olonsa lapsille. Nyt nämä lapset puhuvat asiasta, etteivät tee samaa virhettä.
Näiden uhrien lapset, saavatko tarvitsemansa avun vai tulevia eläkeläisiä kun äiti purkaa ahdistustaan heihin ja siirtää vihaa.
Menneissä ei kannata velloa tai ottaa menneisyydestä eväitä nykyhetkeen. Tai perustaa nykyminuuttaan menneisyyden minuuteen. Mennyt on rakentanut tulevaa nykyisyyteen saakka mutta se ei ole se mikä olet nyt. Tie ei ole se missä olemme nyt. Raahaavatko ihmiset kottikärryssä tallattua polkuaan? Eivät tietenkään. Siis, älä kanna menneitä mukana, älä syö tallattua hiekkaasi. Mieluummin ota eväät nykyhetkestä, keskity olemaan nykyhetkessä, miettimään nykyhetkeä. Tulevaisuus on sitten sama ansa kuin menneisyys. Nykyhetki, siinä on jotain minkä perässä kannattaa juosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt boomerien uhrit ry.. vai äitihaavaiset ry. Vai narsistiem kokoontuminen.
Huolehtikaa lapsistanne. Selvästi viette pahan olonne heille. Elämänne on tässä ja nyt., ei siellä 70-luvulla.
No, dementikot elävät lapsuutta, niinhän se on. Muistitutkimukset?
Ne boomerithan pakotti oman pahan olonsa lapsille. Nyt nämä lapset puhuvat asiasta, etteivät tee samaa virhettä.
Boomerien lastenlapset on pääosin jo aikuisia. Siksihän joudatte elämään muistoissa. Muutahan ei aikuisen ihmisen elämässä voi olla kuin lapsuuS. Parisuhde sen rinnalla merkityksetön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap; samaistun!! Mullakin nuorempi sisar se suosikki. Vaikkei objektiivisesti siihen mitään syytä olekaan ja sukupuolikin meillä on sama. Ja jonkun mainitsema sodassa traumatisoitumisen ei käy selitykseksi, vanhempani ja heidän vanhemmat eivät olleet rintamalla. Ja vaikka olisivat olleetkin, se ei oikeuta paskaa kohtelua, joka on vielä pahempaa, kun se ei jakaudu tasapuolisesti.
Ai että miten mua alko ärsyttää.
Tutustu ylisukupolven siirtyvä sotatrauma. Itse olen sellaisen lapsi. Joo ärsyttää koko termi. Se kuitenkin auttoi ymmärtämään äitini käytöstä, mutta en kuitenkaan silitä häntä päähän, että voi voi. Näin 50+ on kiva käydä läpi elämäänsä, ja tajuta lapsuuden tunnelukkojen seuraukset. Ihan peetähän tämä on.
Mutta ei mun isovanhemmatkaan olleet rintamalla, kuten kirjoitin tuossa aiemmassa viestissä!
Itsenäinen aikuinen, jonka minuus ei ole riippuvainen muista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Itsenäinen aikuinen, jonka minuus ei ole riippuvainen muista ihmisistä.
Minulle ei lapsuuteni johdosta muodostunut minuuttia lainkaan. En tavallaan ole lainkaan olemassa tai minua on monta. Se, mikä persoonan osa on milloinkin päällä, vaihtelee täysin sattumanvaraisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap on selvästi ravannut terapiassa jossa hänelle on syötettyä ajatus narsistista ja nyt tietysti sekä isä ja äiti että kaikki sisarukset ovat niitä 😆
Narsisti näkee usein mielestään narsisteja kaikkialla ympärillään. Hän siis syyttää narsismista muita, mutta ei näe omaa narsismiaan. Jokainen, joka syyttää omista ongelmistaan aina muita, on jonkin sortin narsisti.
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt boomerien uhrit ry.. vai äitihaavaiset ry. Vai narsistiem kokoontuminen.
Huolehtikaa lapsistanne. Selvästi viette pahan olonne heille. Elämänne on tässä ja nyt., ei siellä 70-luvulla.
No, dementikot elävät lapsuutta, niinhän se on. Muistitutkimukset?
En todellakaan omalla sukuhistoriallani tee yhtään lasta. Periytymisen kierre katkeaa minuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt boomerien uhrit ry.. vai äitihaavaiset ry. Vai narsistiem kokoontuminen.
Huolehtikaa lapsistanne. Selvästi viette pahan olonne heille. Elämänne on tässä ja nyt., ei siellä 70-luvulla.
No, dementikot elävät lapsuutta, niinhän se on. Muistitutkimukset?
Ne boomerithan pakotti oman pahan olonsa lapsille. Nyt nämä lapset puhuvat asiasta, etteivät tee samaa virhettä.
On hienoa, että ihmiset uskaltavat nykyään puhua avoimemmin heikkouksistaan ja vaikeuksistaan. Tästä moni ammattimarisija on tullut harhakäsitykseen, jonka mukaan ihminen, joka jankuttaa joka paikassa, kuinka kaikki aina tuntuu väärältä, olisi mielenkiintoinen. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt boomerien uhrit ry.. vai äitihaavaiset ry. Vai narsistiem kokoontuminen.
Huolehtikaa lapsistanne. Selvästi viette pahan olonne heille. Elämänne on tässä ja nyt., ei siellä 70-luvulla.
No, dementikot elävät lapsuutta, niinhän se on. Muistitutkimukset?
Ne boomerithan pakotti oman pahan olonsa lapsille. Nyt nämä lapset puhuvat asiasta, etteivät tee samaa virhettä.
1980- ja 1990-luku pilasivat suomalaiset lapset. Silloin alettiin puhua itsetunnosta. Lasta piti kannustaa, vaikkei tämä osaisikaan hommaan. Ei pidä! Se johtaa harhaiseen itsekuvaan, jossa lapsi haluaakin muuttaa itsensä sijaan kaikkia ympärillään olevia ihmisiä. Ja lapsena tämä tyyppi pysyy vielä nelikymppisenäkin.
Aivan kuin aikuisuus olisi paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi kohdella.
Ihmeellistä parkumista ja uhriutumista. Odottakaahan kun saatte oman perheen.