Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut lapsena?
Minä olin noin 12-vuotias kun odotin koulupöivän jälkeen linja-autoa mennäkseni kotiin. Olin yksin pysäkillä ja muutenkaan lähistöllä ei näkynyt ketään kun paikalle tuli mies, joka alkoi kyselemään minulta kaikkia henkilökohtaisia asioita. Huomasin heti, että hän oli joko juovuksissa tai näin jälkikäteen ajateltuna huumeiden vaikutuksen alaisena. Hän alkoi vaatimaan minua mukaansa kun hän ja hänen ystävänsä tarvitsevat apua. Minä vaistosin, että kaikki ei ole kunnossa jos aikuiset miehet tarvitsevat lapsen apua vaikka muuten olinkin melko lapsellinen ja herkkäuskoinen lapsi. En muista kaikkea mitä sanoin syyksi, että en voi lähteä mukaan. Ainakin sanoin, että äiti odottaa minua kotona (mikä oli totta) ja ehdotin, että hän pyytäisi jonkun aikuisen apua. Mies hermostui ja tarttui kiinni käteeni mutta jotenkin sain puhuttua itseni ulos tilanteesta kun hän päästi irti ja lähti pois paikalta. Linja-auto tuli kohta ja minä pääsin onnellisesti kotiin mutta en ole vielä tänäkään päiväbä kertonut tästä esim. perheelleni. En voi olla ajattelematta, että mitä minulle oli käynyt jos olisin lähtenyt silloin kyseisen miehen mukaan. Silloin vieläbelettiin aikaa ennen kännyköitä eli en olisi voinut hälyyttää itsellenivapus.
Kommentit (53)
Asuttiin mielisairaalan vieressä, oli aika tapahtumarikasta...
Olin menossa yhdelle mummolle kylään 12- vuotiaana ja rappukäytävässä joku mies nappasi minut. Sain rimpuiltua irti ja pääsin karkuun. Iltapäivä meni poliisiasemalla selatessa seksuaalirikolliskansioita ja oli pelottavaa, miten paljon niitä oli. 80-luku ja Tampere.
Matkalla kouluun auto pysähtyi kohdalleni ja joku vieras mies yritti maanitella minua kyytiin. Sanoin miehelle, että minun täytyy nyt mennä ja lähdin eri suuntaan. Onneksi antoi mennä, eikä lähtenyt perään.
Kerroin tästä koululle ja äidilleni. Olin silloin muistaakseni 8v.
N27
Lapissa käväsin pihassa 30 asteen pakkasessa ilman takkia ja kenkiä, ovi napsahti lukkoon. Pääsin kumminkin sisälle melko pian, kun äitini tuli kotiin
Minulla vastaava tapaus. Joku mies yritti saada minut autoonsa näyttämään kartasta (puhelinluettelon kartta, elettiin 80-lukua) jotain reittiä, jota ei mukamas osannut. Onneksi hälytyskellot soivat ja sanoin, että minulla on kiire. Sanoin, että se tie on tuolla päin ja osoitin suuntaa. Mies työnsi auton ikkunasta kätensä haaroväliini, ja sanoi kiitos. Juoksin kotiin.
Olin 11-12v.
Eniten kammotusta tuo on herättänyt myöhemmin, kun olen oivaltanut, mitä olisi voinut tapahtua. Mm. "Jammu-setä" vaikutti alueella tuolloin.
Oikeastihan tällaiseen ketjuun tulee pääasiassa kertomuksia naisten pikkutyttöinä kokemasta seksuaalisesta ahdistelusta. Veikkaan, että suurin osa tytöistä on kokenut sitä LAPSINA. Aikuisten miesten tekoja ja yrityksiä. Niin surullista ja traagista.
Kyllä se kun olin n. 10v ja olin ylittämässä suojatietä vanhempieni kanssa. Sieltä kiihdytti moottoripyörä sata lasissa neljänkympin alueella. Isäni ja minä selvittiin kolhuitta mutta moottoripyörä ajoi äitini yli. Äitini lensi noin 20m ilmassa eteenpäin (aivan vitsailematta). Jos olisi ollut vähänkin ylipainoa kuolema olisi taattu. Tältä kyseiseltä mieheltä lähti onneksi kortti ja oli kännissä hän ajellut. Varmasti olisin tältä mieheltä niskat taittanut joskus myöhemmin jos äitini henki olisi lähtenyt. Tästä vieläkin lapsuuden traumat. Äitini on vieläkin hyvinvoiva ja elää.
Tipuin pää edellä betonisyvennykseen (n. 2,5m) kun temppuilin aidan kanssa. Päästä tuli verta ihan sikana ja kuhmu oli mieletön. Mitään kuvia ei otettu vaan tikattiin vuotava iso haava kiinni terveyskeskuksessa.
80-luvulla tää ja olin jotain 8-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kun olin n. 10v ja olin ylittämässä suojatietä vanhempieni kanssa. Sieltä kiihdytti moottoripyörä sata lasissa neljänkympin alueella. Isäni ja minä selvittiin kolhuitta mutta moottoripyörä ajoi äitini yli. Äitini lensi noin 20m ilmassa eteenpäin (aivan vitsailematta). Jos olisi ollut vähänkin ylipainoa kuolema olisi taattu. Tältä kyseiseltä mieheltä lähti onneksi kortti ja oli kännissä hän ajellut. Varmasti olisin tältä mieheltä niskat taittanut joskus myöhemmin jos äitini henki olisi lähtenyt. Tästä vieläkin lapsuuden traumat. Äitini on vieläkin hyvinvoiva ja elää.
Miten se äidin pieni ylipaino olisi lopputulosta muuttanut?
Olin mennyt yksin vajaan kilometrin päässä sijaitsevaan kirjastoon, semmoinen pieni sivukirjasto. Olin 10 tai 11v. Huomasin jonkun miehen katselevan minua ja hymyilevan, vastasin hymyyn ja jatkoin kirjojen tutkimista. Lainasin pari jolloin se mies tuli lainaustiskille ihan taakseni seisomaan, nuuski hiuksiani ja huohotti kummasti, en lapsena yhdistänyt tuota seksuaaliseen kiihotukseen... lähdin kävelemään kotiin ja mies tuli perässä kysellen onko minulla jo karvoja ym kaikkea ällöä. Juoksin kotiin, jossa ei ollut ketään ja pelkäsin miehen tulevan pihaan perässäni mutta vanhojen asukkaiden porttiin laittama varoituskyltti koirasta ilmeisesti pelotti miehen pois.
Vierailija kirjoitti:
Matkalla kouluun auto pysähtyi kohdalleni ja joku vieras mies yritti maanitella minua kyytiin. Sanoin miehelle, että minun täytyy nyt mennä ja lähdin eri suuntaan. Onneksi antoi mennä, eikä lähtenyt perään.
Kerroin tästä koululle ja äidilleni. Olin silloin muistaakseni 8v.
N27
Itse nousuin aivan kodin lähellä yhden auton kyytiin alle kymmenen vuotiaana 90-luvulla. En silloin pelännyt muistaakseni ja mies jätti minut koti pihalleni mutta en vieläkään tiedä kuka se oli. Asuimme vankilan lähettyvillä. Nyt jälkeenpäin olen miettinyt mitä kamalaa olisi voinut sattua...
Vanhempani jättivät minut yksin kotiin viikoksi, kun olin 5 vuotias. Lähtivät itse ulkomaille. Nykyisin toi olis selvä huostaanotto, mutta 70-luvulla tapahtui vielä kaikenlaista. Se oli helvetin pelottava viikko.
Kompastuin metsässä puun juureen. Olin noin 10 vee.
Ensimmäiset muistoni liittyvät siihen kun kaksi poliisia seisoo eteisessä. Isällä oli tapana kännissä uhkailla äitiä haulikolla ja veitsellä. Perheväkivaltatilanteet on ainoita pelottavia tilanteita lapsuudesta, johtuen ehkä siitä että niiden jälkeen mitkään känniääliöt tai kyytiin pyytelijät ulkona ei yksinkertaisesti enää pelottaneet. Niitäkin tosiaan oli.
ValoPallo kirjoitti:
Vanhempani jättivät minut yksin kotiin viikoksi, kun olin 5 vuotias. Lähtivät itse ulkomaille. Nykyisin toi olis selvä huostaanotto, mutta 70-luvulla tapahtui vielä kaikenlaista. Se oli helvetin pelottava viikko.
Minutkin jättettiin 8vuotiaana, papan piti käydä katsomassa minua mutta oli juoppo eikä käynyt. Kun vahemmat tuli kotiin olin syönyt pelkkää karkkia ja ranskanleipää ja koettanut pestä pyykkiä niin että kellariin oli tullut vesivahinko.
Vierailija kirjoitti:
Itse nousuin aivan kodin lähellä yhden auton kyytiin alle kymmenen vuotiaana 90-luvulla. En silloin pelännyt muistaakseni ja mies jätti minut koti pihalleni mutta en vieläkään tiedä kuka se oli. Asuimme vankilan lähettyvillä. Nyt jälkeenpäin olen miettinyt mitä kamalaa olisi voinut sattua...
Muistatko miksi nousit kyytiin? Kai sua oli vanhemmat varoittaneet, ettei vieraiden mukaan mennä? Onneksi ei kuitenkaan käynyt mitään. Jos olisit ollut Jenkeissä, olisit varmasti vainaa.
Vierailija kirjoitti:
ValoPallo kirjoitti:
Vanhempani jättivät minut yksin kotiin viikoksi, kun olin 5 vuotias. Lähtivät itse ulkomaille. Nykyisin toi olis selvä huostaanotto, mutta 70-luvulla tapahtui vielä kaikenlaista. Se oli helvetin pelottava viikko.
Minutkin jättettiin 8vuotiaana, papan piti käydä katsomassa minua mutta oli juoppo eikä käynyt. Kun vahemmat tuli kotiin olin syönyt pelkkää karkkia ja ranskanleipää ja koettanut pestä pyykkiä niin että kellariin oli tullut vesivahinko.
Mitäs vanhemmat sanoi vesivahingosta? On teillä kyllä ollut ihan hullua sakkia vanhempina.
Pelotti aina kun isäni hermostui kännissä ja alkoi riehua ja piestä äitiäni. Menin yläkertaan piiloon mutta äänet kuuluivat myös sinne ja se oli ihan hirveää. Se oli jopa pelottavempaa kuin se et olisin itse saanut piiskaa. Pelkäsin äitini puolesta niin paljon. Hirveä trauma.
Osasit hienosti toimia.