Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut lapsena?
Minä olin noin 12-vuotias kun odotin koulupöivän jälkeen linja-autoa mennäkseni kotiin. Olin yksin pysäkillä ja muutenkaan lähistöllä ei näkynyt ketään kun paikalle tuli mies, joka alkoi kyselemään minulta kaikkia henkilökohtaisia asioita. Huomasin heti, että hän oli joko juovuksissa tai näin jälkikäteen ajateltuna huumeiden vaikutuksen alaisena. Hän alkoi vaatimaan minua mukaansa kun hän ja hänen ystävänsä tarvitsevat apua. Minä vaistosin, että kaikki ei ole kunnossa jos aikuiset miehet tarvitsevat lapsen apua vaikka muuten olinkin melko lapsellinen ja herkkäuskoinen lapsi. En muista kaikkea mitä sanoin syyksi, että en voi lähteä mukaan. Ainakin sanoin, että äiti odottaa minua kotona (mikä oli totta) ja ehdotin, että hän pyytäisi jonkun aikuisen apua. Mies hermostui ja tarttui kiinni käteeni mutta jotenkin sain puhuttua itseni ulos tilanteesta kun hän päästi irti ja lähti pois paikalta. Linja-auto tuli kohta ja minä pääsin onnellisesti kotiin mutta en ole vielä tänäkään päiväbä kertonut tästä esim. perheelleni. En voi olla ajattelematta, että mitä minulle oli käynyt jos olisin lähtenyt silloin kyseisen miehen mukaan. Silloin vieläbelettiin aikaa ennen kännyköitä eli en olisi voinut hälyyttää itsellenivapus.
Kommentit (53)
Huonoa suomea puhuva taidekauppias tuli ovesta sisään ja suuttui ,kun paikalla ei ollut aikuisia eikä minulla ollut rahaa. Onneksi isä saapui kotiin ja tyyppi sai sellaisen äkkilähdön että maalaukset levisi pitkin pihaamme kuraiseen maahan.
Vierailija kirjoitti:
Olin menossa yhdelle mummolle kylään 12- vuotiaana ja rappukäytävässä joku mies nappasi minut. Sain rimpuiltua irti ja pääsin karkuun. Iltapäivä meni poliisiasemalla selatessa seksuaalirikolliskansioita ja oli pelottavaa, miten paljon niitä oli. 80-luku ja Tampere.
Nykyään ei tulisi kyseeseenkään näyttää seksuaalirikollisten kuvia koska heilläkin on yksityisyys eikä haluta vahvistaa stereotypioita.
Olin isän kanssa kaksin mökillä alle kouluikäisenä kun isä joi itsensä känniin ja sammui mökin lattialle. Minä sitten menin itse nukkumaan, mutta eihän siitä nukkumisesta mitään tullut kun olin yksin, pelkäsin isän kuolleen ja lähistöllä ei asunut ketään jolta olisi edes hakenut apua eikä silloin 1980-luvulla ollut vielä edes kännyköitä, joita soittaa apua ja olisinko minä edes osannutkaan soittaa.
Näitä -80 ja -90-luvuilla sattuneita on useita. Pelottavimmat niistä juurikin vanhempien miesten toimesta tehtyjä lähentelyjä tai suoranaisia raiskausyrityksiä. Onneksi näistä puhutaan enemmän nykyisin.
N53
Laskin liukurilla tielle ja tien yli. Rekka viuhahti selän takaa ohi. Tämä tapahtui koulupäivän aikana.
Seuraavana päivänä aamunavauksessa kerrottiin, että pihasta ei saa enää laskea tielle päin, koska tokaluokkalainen tyttö meinasin jäädä rekan alle. Ihmettelen miten tuota ei ollut kielletty aiemmin. Oli kuitenkin 50-lapsisen kyläkoulun suurin välituntihupi ja opettajat varmasti tiesivät asiasta. Oli tosi lähellä etten päätynyt uutisiin.
pelkäsin koulumatkalla hirviä ja naapurin lehmiä.
Vierailija kirjoitti:
pelkäsin koulumatkalla hirviä ja naapurin lehmiä.
Minä pelkäsin yksinäisen mummonmökin mummoa, koska hän oli isompien lasten mukaan noita. Joka kerta ohi kävellessä hirveä kuumotus, jos noita on ikkunassa tai pihalla.
ValoPallo kirjoitti:
Vanhempani jättivät minut yksin kotiin viikoksi, kun olin 5 vuotias. Lähtivät itse ulkomaille. Nykyisin toi olis selvä huostaanotto, mutta 70-luvulla tapahtui vielä kaikenlaista. Se oli helvetin pelottava viikko.
Mä en suoraan sanottuna usko tätä. Ei viisivuotias selviä viikkoa hengissä täysin yksin.
Todistin perheväkivaltatilannetta, jossa isäni pahoinpiteli äitiäni niin, että äidillä ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin huutaa meidät lapset apuun. Siitä alkoi monta tuntia kestänyt he*vetti, jonka aikana isä piti meitä loukussa kotona ja käyttäytyi uhkaavasti. Lopulta, kun tunteja oli kulunut tarpeeksi, alkoi selvitä humalastansa ja lähti autolla pois.
Vierailija kirjoitti:
ValoPallo kirjoitti:
Vanhempani jättivät minut yksin kotiin viikoksi, kun olin 5 vuotias. Lähtivät itse ulkomaille. Nykyisin toi olis selvä huostaanotto, mutta 70-luvulla tapahtui vielä kaikenlaista. Se oli helvetin pelottava viikko.
Mä en suoraan sanottuna usko tätä. Ei viisivuotias selviä viikkoa hengissä täysin yksin.
Vähän perusteluja kaipaisi tälle.
Mitään kovin pelottavaa ei tapahtunut minulle kun olin lapsi, tai ainakaan en muista. Pelottavinta oli kun vanhemmat huusivat toisilleen. Ja kerran äiti löi isää ja heitti kattilan isän pään ohi seinään. Se on jäänyt mieleen. Olin silloin 4-5v.
Olin kioskilla ostamassa heppahullua (lehti) ja vieras mies halusi väkisin ostaa minulle suklaapatukan sekä saattaa kotiin, isä tuli pihassa vastaan ja tyyppi pelästyi. Ja asuin niin lähellä kioskia että kotitaloni katto näkyi puiden läpi enkä ollut enää edes mikään hirveän pieni, olisinkohan ollut 10v? Mistään vilpittömästä auttamisen halusta siis tuskin oli kyse, yäk.