Vaihtoehtoinen elämäntapa, tuntuu ettei kukaan ymmärrä
Minun koko elämä oikeasti mullistui kun muutin miehen kotiseudulle maalle, vanhaan puutaloon. Olen päässyt irti kaikesta turhasta kuluttamisesta, materiasta ja kaikenlaisesta muusta rasittavasta. Talomme on oikeastaan aika vaatimaton, homssuinen, mutta silti näen tässä kauniin helmen, jossa meidän on hyvä elää.
Ongelma on, kun tuntuu että valintamme oli niin poikkeuksellinen omassa lähipiirissä, että kukaan ei ymmärrä valintaamme. Kun ihmisten pyynnöstä näytän keskeneräisiä remppojamme, ihmiset vaan huokailee että täähän on aivan pommi, puuttuu sitä ja tätä. Aina vaan saa kuulla miten kamala työleiri tämä muka on. Kaikilla muilla on tyylikkäät talot ja elämä kaikin puolin siistiä ja huoliteltua. Kaikki muut hoitaa suit sait ammattilaisen paikalle ja homma on hetkessä taputeltu. Minä puljaan projektieni kansss ikuisuuden kun teen pienellä rahalla. Puheissaan jotenkin antavat ymmärtää että tapamme elää on tosi outo, juntti, vanhanaikainen. Ja se satuttaa minua.
Onko joku muu kokenut samaa? Nyt koronan aikaan kyläly on jäänyt, mutta samaa saa kuulla muuta kauttakin. Mistään taloon tai puutarhaan liittyvästä en viitsi puhua, kun aina vaan saan silmien pyörittelyä ja ihmetystä. Voiko tällainen katkaista välimme, kyseessä kuitenkin esim. oma äitini, siskoni, pari ystävää.
Kommentit (44)
Kukaanhan ei koskaan ymmärrä mitään erilaista. Jos haluat olla erilainen (respect!) niin varaudu siihen, että saat pelkkää paskaa niskaan.
Ehkä parempi, ettet enää ole itse aktiivinen kyseisten ihmisten suuntaan. Jos he soittavat ja paheksuvat, niin sano suoraan, että sinua häiritsee heidän asenteensa, koska itse olet onnellinen näin. Koita hankkia uusia ystäviä, joilla on samanlainen elämänasenne.
Maalla on ihanaa. Me eletään aika kuvailemasi kaltaisesti. En voisi kuvitella eläväni edes lähiössä vaikka olisi talo vimpan päälle yms. Täällä vaan stressitaso laskee. Se on tietysti miinus että on aina matkaa moneen paikkaan, mutta muuten niin nautin tästä!
Joo. Itse olisin halunnut elää yhteiskunnan ulkopuolella nuoresta asti, mutta äitini osoitti kaikin tavoin, että se on väärin. Koska hän ei ollut ikinä aikaisemminkaan hyväksynyt minua, mulla ei ollut mitään perustaa, jolle perustaa elämäni.
En pystynyt kulkemaan unelmaani kohti.
Vierailija kirjoitti:
Kukaanhan ei koskaan ymmärrä mitään erilaista. Jos haluat olla erilainen (respect!) niin varaudu siihen, että saat pelkkää paskaa niskaan.
Ehkä parempi, ettet enää ole itse aktiivinen kyseisten ihmisten suuntaan. Jos he soittavat ja paheksuvat, niin sano suoraan, että sinua häiritsee heidän asenteensa, koska itse olet onnellinen näin. Koita hankkia uusia ystäviä, joilla on samanlainen elämänasenne.
Tämä neuvo on täysin perçeestä, ketä uutta ystävää kiinnostaisi toisen elämä ja asiat yhtä syvästi, kuin omia läheisiä? Ja jos nämä sitten hylkäävät, ei sitä millään uusilla ystävillä korvata koskaan, eikä heidän löytymisenaä siihen korvikkeeksi ole mikään itsestäänselvyys.
Olenkin miettinyt, mistä löytäisin samanhenkisiä uusia tuttavuuksia. Täällä maalla se on vähän vaikeaa, muutama naapuri tietysti on... Ehkä somesta? Onkohan minun kaltaisille jotain ryhmiä?
Oisko joku somen ekologisuus ryhmä? kaikki sellaset kerää avarakatseisia ihmisiä jotka on myös ehkä kaupunkilaisia mieleltään eli ei perus maalaisia. Tai siis joku tollanen simple life tyyppinen ryhmä.
mä en kyllä jaksaisi kuunnella dissausta. Oon dissaavat kaverit suosiolla jättänyt.
Miksi tarvitset muiden hyväksyntää? Minulla on tavallaan sama tilanne vaikka asunkin rivitalossa toistaiseksi. Suunnittelen, ja etsinkin, itselleni sopivaa pientä omakotitaloa jossa olisi piha. Haluan elää mahdollisimman omavaraisesti. Saan jatkuvasti naureskelua ja tuhahtelua muilta mutta ei kiinnosta. Minun elämä ja minun päätökset. Toisilla on (omasta mielestään) hienot talot ja pihat joihin on käytetty satojatuhansia rahaa. Kiva heille, mutta minä en halua samaa. Kuitenkin nämä toisetkin kaipaa sitä mökkimäistä tunnelmaa ja maaseutua, puheissa sen kuulee usein. Kyllä sinunkin lähipiiri sitten ihastelee kun saat kaiken valmiiksi ja voit muistutella miten tuli "lunta tupaan" silloin alkuvaiheessa. Älä laita valokuvia keskeneräisestä, vaan vasta valmiista.
Vierailija kirjoitti:
Olenkin miettinyt, mistä löytäisin samanhenkisiä uusia tuttavuuksia. Täällä maalla se on vähän vaikeaa, muutama naapuri tietysti on... Ehkä somesta? Onkohan minun kaltaisille jotain ryhmiä?
Itse olin jossain vanhoissa puutaloissa asuvien sinkkujen ryhmässä facessa ja lapsellisesti kuvittelin että siellä keskustellaan vanhoista taloista mutta olikin pääasiassa sitä miehenkipeää valittelua :D
miksi ihmeessä muiden pitäisi olla samaa mieltä kuin sinun? Jos olet sinut valintasi kanssa, ei muiden mielipiteiden pitäisi hetkauttaa. Koko tekstistä paistaa läpi epävarmuus ja vakuuttelu
Samaa kokenut. Muutin mieheni maatilalle. Asumme kaukana kaikesta, kauniin luonnon keskellä eläinlauman kanssa. Saan kuulla kauhistelua miten voin elää loputtomalla työleirillä. Hah, minulla ei ole koskaan ollut näin paljon aikaa tehdä juuri sitä mistä tykkään. Remontointi, puutarhan ja eläintenhoito ei ole minulle pakkotyötä vaan rakas harrastus.
Ps. Katso YouTubessa kanava Jonna Jinton, jos erilainen elämäntapa kiinnostaa.
en tiedä mistä ihmeen kuplasta olet sinne maalle mennyt, et sinä mitenkään ole ainoa tai erityinen Suomessa joka asuu vanhassa omakotitalossa maalla... monelle se vaan ei ole mikään brändi, kuten sinulle tuntuu olevan
oletko miettinyt että kenties läheisiäsi ärsyttää asenne jossa olet tehnyt muutoksen ja koet nyt olevasi ikäänkuin heidän yläpuolellaan?
Facebookissa on
- pelastetaan vanhojen talojen naiset
- pelastetaan vanhat talot (lähinnä remonttiryhmä)
- sisustetaan vanhoja taloja
- vanhojen talojen piha ja puutarha
- maalaiskansakoululaiset
- vanhat talot remontti ja sisustus
Ja joo, "asutte siellä metsässä", ei teillä ole edes sisäsuihkua, vain yksi makuukammari...
Valintansa kullakin.
[/quote] ketä uutta ystävää kiinnostaisi toisen elämä ja asiat yhtä syvästi, kuin omia läheisiä? [/quote]
Voin vakuuttaa, että kaikki "läheiset" eivät ole läheisiä. Huvikseni tutkin, että siskoni ei kuuteen vuoteen kertaakaan kysynyt, mitä minulle kuuluu. Hänen vuodatuksiaan tuli kyllä liikaa kuunneltua.
Toisaalta minulla on ystäviä, jotka aidosti ovay kiinnostuneet kuulumisistani.
Humble bragia? En ymmärrä mikä on ongelma jos on tyytyväinen ympäristössään. Itse olen maalta kotoisin ja minulle tuo on normi, että puljataan niiden projektien kanssa ikuisesti ja juuri kellään tutuilla ei ole rahaa, millä kaikki teetettäisiin ammattilaisilla.
Läheiset saattavat joskus esittää huolestuneisuutensa sitä kautta, että kyseenalaistavat toisten valintoja. Ehkä he vain pelkäävät että olet lähtenyt liian suureen elämänmuutokseen miehesi takia.
Vierailija kirjoitti:
miksi ihmeessä muiden pitäisi olla samaa mieltä kuin sinun? Jos olet sinut valintasi kanssa, ei muiden mielipiteiden pitäisi hetkauttaa. Koko tekstistä paistaa läpi epävarmuus ja vakuuttelu
Etkö ymmärrä, ettei toisten ole ok arvostella ap:n valintoja, koska ap on valinnut ne itselleen, ei heille? Sinusta paistaa epävarmuus vastaanottaa ap:n kritiikkiä, vaikkei se kohdistu edes sinuun.
Vierailija kirjoitti:
ketä uutta ystävää kiinnostaisi toisen elämä ja asiat yhtä syvästi, kuin omia läheisiä?
Voin vakuuttaa, että kaikki "läheiset" eivät ole läheisiä. Huvikseni tutkin, että siskoni ei kuuteen vuoteen kertaakaan kysynyt, mitä minulle kuuluu. Hänen vuodatuksiaan tuli kyllä liikaa kuunneltua.
Toisaalta minulla on ystäviä, jotka aidosti ovay kiinnostuneet kuulumisistani.
Niin, voimmekohan nyt olettaa, että ap sisällyttää aloitukseen ne LÄHEISENSÄ? Eli tässä kuviossa tuo sinun ystäväsi myös kommentoisi sulle kuten aloittajalle kommentoidaan.
Mitä väliä sillä on mitä muut ajattelevat? Kunhan olet itse tyytyväinen elämääsi ja taloosi. Jos välit katkeaa sen vuoksi niin ei ollut kummoiset välit.