Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vaihtoehtoinen elämäntapa, tuntuu ettei kukaan ymmärrä
21.03.2021 |
Minun koko elämä oikeasti mullistui kun muutin miehen kotiseudulle maalle, vanhaan puutaloon. Olen päässyt irti kaikesta turhasta kuluttamisesta, materiasta ja kaikenlaisesta muusta rasittavasta. Talomme on oikeastaan aika vaatimaton, homssuinen, mutta silti näen tässä kauniin helmen, jossa meidän on hyvä elää.
Ongelma on, kun tuntuu että valintamme oli niin poikkeuksellinen omassa lähipiirissä, että kukaan ei ymmärrä valintaamme. Kun ihmisten pyynnöstä näytän keskeneräisiä remppojamme, ihmiset vaan huokailee että täähän on aivan pommi, puuttuu sitä ja tätä. Aina vaan saa kuulla miten kamala työleiri tämä muka on. Kaikilla muilla on tyylikkäät talot ja elämä kaikin puolin siistiä ja huoliteltua. Kaikki muut hoitaa suit sait ammattilaisen paikalle ja homma on hetkessä taputeltu. Minä puljaan projektieni kansss ikuisuuden kun teen pienellä rahalla. Puheissaan jotenkin antavat ymmärtää että tapamme elää on tosi outo, juntti, vanhanaikainen. Ja se satuttaa minua.
Onko joku muu kokenut samaa? Nyt koronan aikaan kyläly on jäänyt, mutta samaa saa kuulla muuta kauttakin. Mistään taloon tai puutarhaan liittyvästä en viitsi puhua, kun aina vaan saan silmien pyörittelyä ja ihmetystä. Voiko tällainen katkaista välimme, kyseessä kuitenkin esim. oma äitini, siskoni, pari ystävää.
Kommentit (44)
Älä kerro, älä välitä kommenteista joita behkä sen jälkeenkin voi tulla. Puhut näiden ihmisten kanssa teitä yhdistävistä asioista.
Ei ne sun loputtomat pinkopahvi- ja haaveissa on omavaraisuus-jutut kuule niin uniikkeja ole saati mahtavia elämyksiä kuulijalle. Toistanet yksiä ja samoja teemoja itseäsi ylistäen.
Tänne asti ihan tuntemattomallekin jutuistasi huokuu itsetehostus ja ylimielisyys entiseen elämääsi ja perheeseesi nähden. Se voi olla se juttu mikä sinun tarinoissasi närästää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään pitäisi ymmärtää ja hyväksyä?
No oisko susta kiva jos sinun tapa elää aiheuttaisi kaikissa ihmetystä, nurinaa ja silmien pyörittelyä?
Luulisin, että kun vanhenette, ei toisten ihmetys tai silmien pyörittely enää niin haittaa. Eikä meidän yli nelikymppisten elämäntyylejä ehkä kukaan enää jaksa kummastellakaan. Nuorten äitinä ajattelisin, että vanhempien hämmästely on usein ehkä pientä huolta. Oma teini-ikäinen tyttäreni pyrkii taiteilijaksi. Yritän kannustaa ja olla pyörittelemättä silmiäni, mutta välillä huolestuttaa, kuinka hän taiteilijana elättää itsensä jne. Se voi loukata tytärtäni ja yritän peittää sen.
Joka tapauksessa keskity omaan elämääsi äläkä välitä toisten mielipiteistä. Kaveripiirissä tuollainen ratkaisu voi aiheuttaa joko kateutta tai sitten tunnetta siitä, että sinä et osaa puhua enää mistään muusta kuin uudesta elämäntavastasi.
Ehkä tässä vaivaa sekin, että minä olen paljon kotona, ja jutun juuri tulee kotoa. Ihminen nyt usein puhuu ja kaivelee jutunjuurta sieltä missä oma elämäkin.
Alue: Aihe vapaa
Nauti elämästäsi! Kerro innolla projekteistasi muille ja kerro kuinka nautit siitä. Muut saavat sanoa, mitä sanovat, mutta sinä saat silti niistä nauttia. Ei kaikki tuollaisesta elämästä nauttisi, mutta onhan se töykeää, ettei osoiteta yhtään, että ymmärretään ihmisten erilaiset valinnat. Yritä kuitenkin olla huolimatta siitä, vaan intoile niin paljon kun sielu sietää! :)