Mistä olet tällä hetkellä kiitollinen?

Ei mikään

Kaikesta ❤️

Vierailija kirjoitti:

Miten helposti unohdamme

Jonkun jokapäiväisyys

on toisen toteutumaton haave.

Höyryävä keittolautanen,

katto pään päällä,

ehjät kengät.

Nähdä meri,

nukahtaa rakastetun kainaloon,

tuudittaa lasta.

Miten helposti unohdamme

kiittää ja olla onnelisia.

Sinikka Svärd

(Kerron sinulle unelmista 2009)

Hyvää Ystävänpäivää kaikille

❤️

Olen kiitollinen niin monesta asiasta. Kodista ja perheestäni. Ollaan kaikki terveitä ja kaikilla on mielekästä tekemistä. On työtä ja sapuskaa pöydässä. Minulla on kiinnostavia harrastuksia. Nukkuminen on ollut viime aikoina vähän helpompaa kuin yleensä. 

Että olen rakastanut rakastan edelleen ja saanut ja saan rakkautta ilman sitä en jaksaisi.

Vierailija kirjoitti:

Miten helposti unohdamme

Jonkun jokapäiväisyys

on toisen toteutumaton haave.

Höyryävä keittolautanen,

katto pään päällä,

ehjät kengät.

Nähdä meri,

nukahtaa rakastetun kainaloon,

tuudittaa lasta.

Miten helposti unohdamme

kiittää ja olla onnelisia.

Sinikka Svärd

(Kerron sinulle unelmista 2009)

Kiitollinen tästä runosta ja siitä, että tällä palstalla on jotain näin positiivista.

Kiitollinen siitä, että mulla on työpaikka ja talous kunnossa.

Kiitollinen, että ollaan koko perhe terveinä. Ja että on perhe <3

Suomessa rauha.

Itsellä ei koronaa.

Ystävä jonka tänään tapaan.

Ihanat siskonpojat.

Hyvät välit vanhempiin.

Luminen talvi.

Ruokaa kaapissa.

Lämmintä sisällä.

Usko Jeesukseen.

Toivo taivaasta.

Jumalan rakkaus sydämessä.

Siitä että olemme mieheni kanssa säästyneet vielä koronalta.

Voisi olla kohtalokas meille molemmille.

Elämästä, arvokkaasta elämästä, rakkaasta ihmissuhteesta, rakkasta perheestä, ihanista ystävistä, terveydestä, kaikesta hyvästä, elämä on lahja. 

Olen kiitollinen liikuntakyvystäni ja terveydestäni. Kun olin toista kertaa tänään järjestelemässä lumia pihassa, se sujui niin hyvin! Vaikka joka paikassa on valtavia lumivalleja ja luulin että on vaikea enää saada lumille tilaa, niin sain kuitenkin siirretyksi useita kymmeniä kuormia. Samalla tuli askeleita vaikka ja kuinka. Kroppani sai tehdä sitä mihin se on luotu. Yhdennaisen voima jylläsi.  Sain raitista ilmaa. Pieni sade ei haitannut, minulla oli vedenpitävä takki ylläni. Pian laitan tulet hellaan ja teen ruokaa, nautin siitä ja tulen ravituksi. 

Kissa kehrää tällä hetkellä kyljessäni kiinni. Olemme yhtä onnellisia molemmat.

No monestakin asiasta mutta joka päivä kiitän siitä ettei mun lapsi kuollutkaan huumeisiin vaan selvisi. Nyt on elämä hyvin ja valmistuu ammattiin. Sitten oon kiitollinen kun oon saanut kyvyn eläytyä voimakkaasti luontoon ja sen pieniin yksityiskohtiin, että pystyy näkemään, kuulemaan ja aistimaan. Ja tietysti haistamaan, nytkin tuoksuu tuolla räntäsateessa kevät.

Siitä että saan opiskella yliopistossa mielenkiintoista alaa :) Vaikka onkin ahdistusta ja yksinäisyyttä tällä hetkellä (ero + etäopiskelu = pskaaaaaaaa) niin uskon että tästä pääsee yli jokin päivä. Kunhan yrittää olla läsnä hetkessä eikä katoa pään sisälle panikoimaan...