Onko lasten kannalta parempi erota vai ei?

Lasten kannalta ehjä perhe on aina parempi, kuin rikottu perhe.

Jos riitojakaan ei ole, niin suhde on mahdollista palauttaa toimivaksi, jos vain molemmat haluavat niin tehdä.

Jos lapset ovat vielä noin pieniä eivätkä vietä juuri aikaa isänsä kanssa, asialle kannattaisi tehdä jotain nyt.

Kuinka jaoitte perhevapaat? Miehelläsi olisi oikeutta vielä hoitovapaaseenkin, osittaiseen tai täysipäiväiseen.

Lapset ne erosta eniten kärsivät.

Aikuisilla on jo elämänkokemusta ja ymmärrystä asioista.  Lapsilla ei ole.

Ero on aina lapsille hylkäämiskokemus, käsitys että toinen vanhemmista hylkää heidät.

Kun on lapsia niin kyllä yrittäisin ensin kaikkeni että parisuhteen saisi taas toimimaan ennen kuin pakottaisin lapset siihen uusperherumbaan kun teillä ei ole mitään väkivaltaa tai päihteitä kuvioissa (jos olisi niin ehdottomasti heti ero). Totta kai lapsille olisi parasta elää ydinperheessä jossa vanhempien suhde toimii. Tiedän, että eihän se alkuun olisi vielä uusperhettä vaan kaksi eri kotia mutta väistämättä jompi kumpi tai molemmat löytää kuitenkin uuden puolison. Olisko mahdollista työstää suhdettanne terapiassa?

Hakekaa apua, suhteen voi korjata. Tai sopikaa että elätte avoimessa suhteessa.

Usein se lisääntyminen hoidetaan alkuhuuman, ensimmäisen 3v aikana. Sen jälkeen joko lapset yhdistävät tai sitten erotaan ja toistetaan sama seuraavan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ne erosta eniten kärsivät.

Aikuisilla on jo elämänkokemusta ja ymmärrystä asioista.  Lapsilla ei ole.

Ero on aina lapsille hylkäämiskokemus, käsitys että toinen vanhemmista hylkää heidät.

Höpö höpö. Riippuu vanhemmista miten ero hoidetaan, mutta valitettavasti usein ollaan itsekkäitä. Hankitaan uusi puoliso, lapset on tiellä.

Pelkäsin eroa paljon, mutta se oli pakollinenkoska suhteessa oli henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa joskus. Eron jälkeen kaikki oli paremmin, selvisin ja se oli hienoa huomata millaista elämä on kun on täysin vapaa. Lapsille ero voi olla hirveä kokemus tai sitten he voivat suhtautua siihen ihan ok. Helppoa se ei ole kenellekään. Mutta jos miehesi ei halua apua, anna vaihtoehtona ero tai avun hakeminen. Ehdota avointa suhdetta tai erotkaa.

Teillä on niin pienet lapset että elämäntilanne on varmasti voimia vievä. Minäkin ehdotan että mietitte miehen kanssa yhdessä miten voisitte parantaa suhdettanne. Ero tekee monista asioista hankalia, katsokaa ensin muut vaihtoehdot.

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin eroa paljon, mutta se oli pakollinenkoska suhteessa oli henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa joskus. Eron jälkeen kaikki oli paremmin, selvisin ja se oli hienoa huomata millaista elämä on kun on täysin vapaa. Lapsille ero voi olla hirveä kokemus tai sitten he voivat suhtautua siihen ihan ok. Helppoa se ei ole kenellekään. Mutta jos miehesi ei halua apua, anna vaihtoehtona ero tai avun hakeminen. Ehdota avointa suhdetta tai erotkaa.

Tuo eron ja avun hakemisen esittäminen vaihtoehtoina on vähän ongelmallista. Jos ihminen ei usko terapiaan, ei häntä kannata viedä väkisin terapiaan istumaan, koska terapian toimiminen edellyttää että siihen uskoo. Mutta jotenkin pitäisi päästä eteenpäin.

Ap, onko mies itse tyytyväinen elämäänsä ja suhteeseen lapsiensa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Jos lapset ovat vielä noin pieniä eivätkä vietä juuri aikaa isänsä kanssa, asialle kannattaisi tehdä jotain nyt.

Kuinka jaoitte perhevapaat? Miehelläsi olisi oikeutta vielä hoitovapaaseenkin, osittaiseen tai täysipäiväiseen.

Mies ei ole halunnut niitä käyttää. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin eroa paljon, mutta se oli pakollinenkoska suhteessa oli henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa joskus. Eron jälkeen kaikki oli paremmin, selvisin ja se oli hienoa huomata millaista elämä on kun on täysin vapaa. Lapsille ero voi olla hirveä kokemus tai sitten he voivat suhtautua siihen ihan ok. Helppoa se ei ole kenellekään. Mutta jos miehesi ei halua apua, anna vaihtoehtona ero tai avun hakeminen. Ehdota avointa suhdetta tai erotkaa.

Tuo eron ja avun hakemisen esittäminen vaihtoehtoina on vähän ongelmallista. Jos ihminen ei usko terapiaan, ei häntä kannata viedä väkisin terapiaan istumaan, koska terapian toimiminen edellyttää että siihen uskoo. Mutta jotenkin pitäisi päästä eteenpäin.

Ap, onko mies itse tyytyväinen elämäänsä ja suhteeseen lapsiensa kanssa?

Ei mies ole tyytyväinen elämäänsä eikä suhteeseensa lapsiensa kanssa. Mutta en oikein tiedä, hän ei näytä tekevän mitään sen eteen että jokin muuttuisi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Teillä on niin pienet lapset että elämäntilanne on varmasti voimia vievä. Minäkin ehdotan että mietitte miehen kanssa yhdessä miten voisitte parantaa suhdettanne. Ero tekee monista asioista hankalia, katsokaa ensin muut vaihtoehdot.

Mietin eroa siksi että en saa mieheen mitään yhteyttä. Hän ei oikein vastaa mitään kun yritän puhua, puhua siis jostain muusta kuin ihan arjesta. On paljon kotona mutta uppoutuu vain omiin puuhiinsa ilman minua ja lapsia. Miten parantaa suhdetta kun toinen on kuin kuoreensa vetäytynyt simpukka? Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin eroa paljon, mutta se oli pakollinenkoska suhteessa oli henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa joskus. Eron jälkeen kaikki oli paremmin, selvisin ja se oli hienoa huomata millaista elämä on kun on täysin vapaa. Lapsille ero voi olla hirveä kokemus tai sitten he voivat suhtautua siihen ihan ok. Helppoa se ei ole kenellekään. Mutta jos miehesi ei halua apua, anna vaihtoehtona ero tai avun hakeminen. Ehdota avointa suhdetta tai erotkaa.

Tuo eron ja avun hakemisen esittäminen vaihtoehtoina on vähän ongelmallista. Jos ihminen ei usko terapiaan, ei häntä kannata viedä väkisin terapiaan istumaan, koska terapian toimiminen edellyttää että siihen uskoo. Mutta jotenkin pitäisi päästä eteenpäin.

Ap, onko mies itse tyytyväinen elämäänsä ja suhteeseen lapsiensa kanssa?

Ei mies ole tyytyväinen elämäänsä eikä suhteeseensa lapsiensa kanssa. Mutta en oikein tiedä, hän ei näytä tekevän mitään sen eteen että jokin muuttuisi. Ap

Minä ehdottaisin, että isä ensiksi alkaisi tehdä nelipäiväistä viikkoa ja pitäisi viikossa yhden isä-lapset-päivän, joka tapahtuisi mahdollisimman helposti ja rusinoita pullasta noukkien. Ei kotitöitä vaan jotain kivaa ohjelmaa, mitä nyt alueellanne voikaan tehdä. Vaikka vain yhden lapsen kanssa kerrallaan.

Teidän suhteenne sitten etenee miten etenee. Isäsuhde on nyt tärkein, pysyittepä perheenä tai erositte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on niin pienet lapset että elämäntilanne on varmasti voimia vievä. Minäkin ehdotan että mietitte miehen kanssa yhdessä miten voisitte parantaa suhdettanne. Ero tekee monista asioista hankalia, katsokaa ensin muut vaihtoehdot.

Mietin eroa siksi että en saa mieheen mitään yhteyttä. Hän ei oikein vastaa mitään kun yritän puhua, puhua siis jostain muusta kuin ihan arjesta. On paljon kotona mutta uppoutuu vain omiin puuhiinsa ilman minua ja lapsia. Miten parantaa suhdetta kun toinen on kuin kuoreensa vetäytynyt simpukka? Ap

Onko riippuvainen älylaitteista tai muusta?

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin eroa paljon, mutta se oli pakollinenkoska suhteessa oli henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa joskus. Eron jälkeen kaikki oli paremmin, selvisin ja se oli hienoa huomata millaista elämä on kun on täysin vapaa. Lapsille ero voi olla hirveä kokemus tai sitten he voivat suhtautua siihen ihan ok. Helppoa se ei ole kenellekään. Mutta jos miehesi ei halua apua, anna vaihtoehtona ero tai avun hakeminen. Ehdota avointa suhdetta tai erotkaa.

Mitä tekisin avoimella suhteella? En kaipaa muita miehiä. Eikä miehenikään ole koskaan ottanut puheeksi että häntä haittaisi kuollut seksielämänme tai että hän haaveilisi jostain intohimosta. Joten ennen kuin hän sellaista alkaa puhua en näe syytä ottaa itse esiin mitään avointa suhdetta. Kun en siis itse mitään suhdetta etsisi siinä. Ap

Parisuhteissa on monelaisia kausia. Välillä toinen voi olla ihastunut johonkin toiseenkin.

Kannustaisin yrittämään. Meillä on toiminut hyvä terapeutti pahimmissa kriiseissä.

Lemmenloma on myös auttanut välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin eroa paljon, mutta se oli pakollinenkoska suhteessa oli henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa joskus. Eron jälkeen kaikki oli paremmin, selvisin ja se oli hienoa huomata millaista elämä on kun on täysin vapaa. Lapsille ero voi olla hirveä kokemus tai sitten he voivat suhtautua siihen ihan ok. Helppoa se ei ole kenellekään. Mutta jos miehesi ei halua apua, anna vaihtoehtona ero tai avun hakeminen. Ehdota avointa suhdetta tai erotkaa.

Tuo eron ja avun hakemisen esittäminen vaihtoehtoina on vähän ongelmallista. Jos ihminen ei usko terapiaan, ei häntä kannata viedä väkisin terapiaan istumaan, koska terapian toimiminen edellyttää että siihen uskoo. Mutta jotenkin pitäisi päästä eteenpäin.

Ap, onko mies itse tyytyväinen elämäänsä ja suhteeseen lapsiensa kanssa?

Ei mies ole tyytyväinen elämäänsä eikä suhteeseensa lapsiensa kanssa. Mutta en oikein tiedä, hän ei näytä tekevän mitään sen eteen että jokin muuttuisi. Ap

Minä ehdottaisin, että isä ensiksi alkaisi tehdä nelipäiväistä viikkoa ja pitäisi viikossa yhden isä-lapset-päivän, joka tapahtuisi mahdollisimman helposti ja rusinoita pullasta noukkien. Ei kotitöitä vaan jotain kivaa ohjelmaa, mitä nyt alueellanne voikaan tehdä. Vaikka vain yhden lapsen kanssa kerrallaan.

Teidän suhteenne sitten etenee miten etenee. Isäsuhde on nyt tärkein, pysyittepä perheenä tai erositte.

Ei hän ole sellaista halunnut. Hän monesti ottaa vähemmän työvuoroja mutta haluaa vapaa-aikansa olla yksin. Hän on lasten kanssa oikeastaan vain jos olen siinä läsnä keksimässä mitä tehdään ja jotenkin ohjailemassa heidän yhdessäoloa. Kun pakotan miehen olemaan lasten kanssa niin että olen pois kotoa niin hän aina laittaa videot pyörimään ja vetäytyy yksin kännykän taakse. Ei todellakaan käy kummankaan lapsen kanssa ulkona ilman että olen mukana ja sitenkin hyvin harvoin vaikka pyydän usein. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teillä on niin pienet lapset että elämäntilanne on varmasti voimia vievä. Minäkin ehdotan että mietitte miehen kanssa yhdessä miten voisitte parantaa suhdettanne. Ero tekee monista asioista hankalia, katsokaa ensin muut vaihtoehdot.

Mietin eroa siksi että en saa mieheen mitään yhteyttä. Hän ei oikein vastaa mitään kun yritän puhua, puhua siis jostain muusta kuin ihan arjesta. On paljon kotona mutta uppoutuu vain omiin puuhiinsa ilman minua ja lapsia. Miten parantaa suhdetta kun toinen on kuin kuoreensa vetäytynyt simpukka? Ap

Onko riippuvainen älylaitteista tai muusta?

Kännykästä on, ei muusta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteissa on monelaisia kausia. Välillä toinen voi olla ihastunut johonkin toiseenkin.

Kannustaisin yrittämään. Meillä on toiminut hyvä terapeutti pahimmissa kriiseissä.

Lemmenloma on myös auttanut välillä.

Voin kuvitella meidän lemmenloman, esim. viikonloppu jossain hotellissa: kumpikaan ei keksi toiselle yhtään mitään sanottavaa. Mies tuijottaa kännykkäänsä.

Ap