Onko lasten kannalta parempi erota vai ei?
Tilanteessa, jossa avioliitto ja parisuhde on muuttuneet aika etääntyneiksi, yhteys on katkennut, suuria tunteita ei enää ole. Yhteinen arki ja lapset yhdistää, muu oikein enää ei.
Kommentit (49)
En usko eron olevan teidän tapauksessanne lasten etu. Pikkulapsivuodet ovat monelle parisuhteelle kriisi ja suhteen viileneminen on varsin tavallista. Se ei vielä tarkoita ettei suhde olisi pelastettavissa. Toki se on vähän huono merkki, että puoliso ei suostu parisuhdeterapiaan. Mutta lähentymistä voi tapahtua ilman terapiaakin.
Yrittäisin löytää aikaa ilman niitä isän ja äidin rooleja jos vain mahdollista. Tehkää myös yhdessä jotain kivaa, alkuun se voi olla jäykkää ja väkinäistä mutta pikkuhiljaa se helpottaa.
Pikkulaosiaika voi olla tosi raskasta ja parisuhde vähän paitsiossa mutta ei se vielä ohi ole. 🙂
Ero on lapsille, etenkin noin pienille huono ratkaisu jos mitään ns isompaa ongelmaa ei ole.
Eroa. Mitä pienempi lapsi sitä paremmin ymmärtää sanatonta viestintää. Hyvin todennäköisesti molemmat lapsenne aistii eripuranne ja stressaavat asiasta. Lapsilla on jo nyt huono isäsuhde, joten tuskin se tulee siitä korjaantumaan. Ehkä jos saavat hyvän isäpuolen, mutta ei kannata heti rynnätä uuteen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta useista pitkistä ja vakavista parisuhteista.
Alussa voi olla superrakastunut, mutta aina, siis ihan aina ne tunteet haalenee. Toisessa alkaa nähdä vikoja ja ärsytyksiä.
Eli ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolen, eikä vaihtamalla parane. Lapsillasi on vain yksi lapsuus, anna heille ehjä perhe. Kaiva se kunnioitus ja arvostus lastesi isää kohtaan jostain, ja tehkää töitä kumppanuuden ja vanhemmuuden eteen.
Tämä. Naisen on helppo pelastaa liittonsa; pidä huolta että ukko saa tarpeeksi seksiä. Miehet ovat niin yksinkertaisia.
Jos et huolehdi siitä, seuraa alkoholismia ja pettämistä. Koska se mielihyvä haetaan aina jostain.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on 2 ja 4 eli hyvin pieniä vielä. Ap
Meillä oli ihan kuollut suhde, kun lapset oli tuon ikäisiä. Siitä vuosi eteenpäin, niin alkoi olla jo paljon paremmin ja ollaan tyytyväisiä ettei erottu, vaikka tuolloin muuta ulospääsyä ei tuntunut olevan. Kannattaa koittaa jaksaa hetki. Asiat voi muuttua vielä paremmaksi.
Arkeahan elämä on. Ei perhettä kannata rikkoa sen vuoksi, että olisi pari vuotta ihastunut. Arki koittaa kaikkien kanssa.
Kuulostaa kyllä ikävälle. Sinun kannattaa joka tapauksessa elää lasten kanssa aktiivisesti omaa elämää, vaikka mies ei lähtisi mihinkään mukaan. Voisiko mies olla esim. masentunut ja tilanne voisi vielä muuttua?