Vaimo vakavasti sairas -mies etsii jo uutta naista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset sano sille miehelle että toiminta kuvottaa sinua ja käske lopettamaan viestittely? Ettet kumminkin salaa olisi imarreltu?

Yleensä tehoaa ihan yksinkertainen ”lopeta tuo, ei kiinnosta”

Näin haluaisinkin tehdä mutta vaistoan ongelmia työpaikalla koska mies on huomattavasti ylempänä hierarkiassa kuin minä.

Mies puhuu paljon surustaan ja siitä kuinka vaikeaa on.

Vastaa viestiin neutraalin ystävällisesti, että olet pahoillasi hänen vaimonsa tilanteesta, myötäelät surussa ja toivot, että mies saa tukea läheisiltään.

Ystävällisyydellä voit hoitaa tämän ja pidät huolen, että jää lyhyiden vastausviestien tasolle sinun puoleltasi.

Älä myöskään ala kuvitella miehen viesteistä mitään ylimääräistä. Ehkä hän vain on luullut, että olet ystävällinen ihminen, jolle voi puhua. Hän on varmasti epätoivoinen.

Lisään vielä että miehellä ei ilmeisesti ole ketään muuta kuin vaimonsa. Hieman on alkanut arveluttaa sekin että tekee itselleen jotain ja sitten joudun jotenkin osasyylliseksi siihen jos en kuuntele hänen murheitaan.

Älä nyt heittäydy liian dramaattiseksi. Ei mies tee itselleen jotain vain sen takia, että ei saa sinulta naisellista huolenpitoa. Tee niin kuten jo sanoit. Pysyttele muutaman sanan vastauksissa ja jos viestittelee liikoja niin turhiin viestiin ei välttämättä tarvitse vastata ollenkaan.

Haloo nyt siellä! Ei mies todellakaan minun takiani elämäänsä ole päättämässä vaan vaimonsa tilanteen takia!

Oletan että hänen epätoivonsa syvenee jos sanon etten ole kiinnostunut hänen murheistaan. Ja jos nyt todellakin on jollekin ketjussa on jäänyt epäselväksi, en saa pelkkiä läähätysviestejä vaan mies on aidosti surullinen ja epätoivoinen tilanteensa takia.

Ymmärsin viestisi aivan oikein. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että miehen epätoivo syventyy itsemurhan partaalle vain siksi, että sinä et ole kiinnostunut hänen murheistaan. Tietysti hänelle ei nyt kannata liian tyly olla, mutta kannattaa pitää viestittelyssä tietty etäisyys. Puhutte kollegoina, ettekä naisena ja miehenä.

Se riippuu ko. henkilön tukiverkostosta. Esim. moni vanhus tekee itsemurhan yksinäisyyden takia. Puolison kuolema on elämän rankimpia kokemuksia.

Onhan näitä elävien leskiä olemassa. Sano jotenkin kohteliaasti ettet ole kiinnostunut hänestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos nainen ei pysty seksuaalisesti tyydyttämään miestään on ihan normaalia että tämä etsii naisen joka siihen pystyy.

M31

Kauhistuttavan moni mies ajattelee noin ja hylkää sairastunee puolisonsa - ja lapset. 

Todella moni nainen huolehtii miehestään, joka on vakavasti sairas. 

Sukupuolissa on eroa. 

Menee juuri noin. Kun nainen sairastuu, mies jättää ja etsii terveen uuden puolison.

Kun mies sairastuu, nainen pysyy rinnalla loppuun asti.

Totta! Näitä on nähty lähipiirissä.

Eräs tuttu lääkäri kertoi, että yhdeksän miestä kymmenestä lähtee, jos vaimo sairastuu syöpään. Tilasto oli koottu rintasyöpäpotilaista.

Itse en huolisi miestä, joka on hylännyt sairaan vaimonsa. En kykene ymmärtämään noin julmaa kohtelua.

Nämä ovat varmaan samanlaisia miehiä, jotka myös tällä palstalla kertovat miten vanheneva nainen pitää hetimiten vaihtaa nuoreen, jos vain mahdollista. Näille miehille nainen on kuin auto. Autolla on se tietty käyttöarvo ja paljon puhutut "ajo-ominaisuudet", mutta jos vanha hajoaa, niin on turha itkeä sen perään vaan hommataan vain uusi. Pahinta on se, että tällaiset miehet eivät edes kykene näkemään tässä mitään ongelmaa, ikään kuin olisi täysin itsestään selvää, että naisella ei voi olla sen kummempaa arvoa ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos nainen ei pysty seksuaalisesti tyydyttämään miestään on ihan normaalia että tämä etsii naisen joka siihen pystyy.

M31

Kauhistuttavan moni mies ajattelee noin ja hylkää sairastunee puolisonsa - ja lapset. 

Todella moni nainen huolehtii miehestään, joka on vakavasti sairas. 

Sukupuolissa on eroa. 

Menee juuri noin. Kun nainen sairastuu, mies jättää ja etsii terveen uuden puolison.

Kun mies sairastuu, nainen pysyy rinnalla loppuun asti.

0/5

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset sano sille miehelle että toiminta kuvottaa sinua ja käske lopettamaan viestittely? Ettet kumminkin salaa olisi imarreltu?

Yleensä tehoaa ihan yksinkertainen ”lopeta tuo, ei kiinnosta”

Näin haluaisinkin tehdä mutta vaistoan ongelmia työpaikalla koska mies on huomattavasti ylempänä hierarkiassa kuin minä.

Mies puhuu paljon surustaan ja siitä kuinka vaikeaa on.

Vastaa viestiin neutraalin ystävällisesti, että olet pahoillasi hänen vaimonsa tilanteesta, myötäelät surussa ja toivot, että mies saa tukea läheisiltään.

Ystävällisyydellä voit hoitaa tämän ja pidät huolen, että jää lyhyiden vastausviestien tasolle sinun puoleltasi.

Älä myöskään ala kuvitella miehen viesteistä mitään ylimääräistä. Ehkä hän vain on luullut, että olet ystävällinen ihminen, jolle voi puhua. Hän on varmasti epätoivoinen.

Lisään vielä että miehellä ei ilmeisesti ole ketään muuta kuin vaimonsa. Hieman on alkanut arveluttaa sekin että tekee itselleen jotain ja sitten joudun jotenkin osasyylliseksi siihen jos en kuuntele hänen murheitaan.

Älä nyt heittäydy liian dramaattiseksi. Ei mies tee itselleen jotain vain sen takia, että ei saa sinulta naisellista huolenpitoa. Tee niin kuten jo sanoit. Pysyttele muutaman sanan vastauksissa ja jos viestittelee liikoja niin turhiin viestiin ei välttämättä tarvitse vastata ollenkaan.

Haloo nyt siellä! Ei mies todellakaan minun takiani elämäänsä ole päättämässä vaan vaimonsa tilanteen takia!

Oletan että hänen epätoivonsa syvenee jos sanon etten ole kiinnostunut hänen murheistaan. Ja jos nyt todellakin on jollekin ketjussa on jäänyt epäselväksi, en saa pelkkiä läähätysviestejä vaan mies on aidosti surullinen ja epätoivoinen tilanteensa takia.

Ymmärsin viestisi aivan oikein. Pidän hyvin epätodennäköisenä, että miehen epätoivo syventyy itsemurhan partaalle vain siksi, että sinä et ole kiinnostunut hänen murheistaan. Tietysti hänelle ei nyt kannata liian tyly olla, mutta kannattaa pitää viestittelyssä tietty etäisyys. Puhutte kollegoina, ettekä naisena ja miehenä.

Se riippuu ko. henkilön tukiverkostosta. Esim. moni vanhus tekee itsemurhan yksinäisyyden takia. Puolison kuolema on elämän rankimpia kokemuksia.

Totta. Ja jos Ap haluaa tukea miestä surussaan niin tokihan hän voi niin tehdä ja sitten asiassa ei ole mitään ongelmaa. Tilanne on kuitenkin se, että AP kirjoittaa aloitusviestissä, että kokee asiasta niin suurta ahdistusta, että harkitsee jo työpaikan vaihtamista. Kyllä tällaisessa tapauksessa ihan ok laittaa jonkinlaiset rajat minkälaista taakkaa alkaa muiden ihmisten puolesta kantamaan. Kuten sanoin, tyly ei tarvitse olla, mutta sen verran etäinen, että mies tajuaa, että tästä ei nyt mitään uutta suhdetta olla rakentamassa.

Kun opiskelin sairaanhoitajaksi, olin yhdellä harjoittelujaksolla Meilahdessa vuodeosastolla, jossa hoidettiin syöpäpotilaita.

Yhdellä potilaalla oli pahasti levinnyt rintasyöpä. Hänellä oli 4-vuotias tytär, joka sitten kerran vierailulla ollessaan kertoi, että meillä on uusi äiti 💔

Tilanne on kiusallinen eikä sinun tietenkään tarvitse joutua kollegan ahdistelun kohteeksi tai sietää sellaista.

Mutta kuten moni on täällä jo kommentoinut, se että mies etsii uutta kumppania kun vaimo on sairaana ei ole mitenkään harvinaista. En lähtisi suoraan tuomitsemaan miestä ymmärtämättä tai tuntematta tilannetta tai ihmisiä tarkemmin.

Miehet eivät vaan useinkaan jotenkin kestä sitä että vaimo sairastaa ja varsinkaan sitä että vaimo on kuolemassa. En tiedä mikä vietti johtaa etsimään uutta kumppania. Johtuuko se seksin puutteesta vai siitä etteivät usko pärjäävänsä yksin vai mistä. Olen tätä ihmetellyt aiemminkin.

Elämän on kuitenkin tarkoitus jatkua. Jos itse olisin kuolemassa tai niin vakavasti sairas ettei parisuhde oikein voi toimia, sallisin miehelleni uuden kumppanin tai sivusuhteen tai jotain mikä tuo lohtua tilanteeseen. Se että mieheni löytäisi vähän lohtua elämäänsä ei olisi minulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Tilanne on kiusallinen eikä sinun tietenkään tarvitse joutua kollegan ahdistelun kohteeksi tai sietää sellaista.

Mutta kuten moni on täällä jo kommentoinut, se että mies etsii uutta kumppania kun vaimo on sairaana ei ole mitenkään harvinaista. En lähtisi suoraan tuomitsemaan miestä ymmärtämättä tai tuntematta tilannetta tai ihmisiä tarkemmin.

Miehet eivät vaan useinkaan jotenkin kestä sitä että vaimo sairastaa ja varsinkaan sitä että vaimo on kuolemassa. En tiedä mikä vietti johtaa etsimään uutta kumppania. Johtuuko se seksin puutteesta vai siitä etteivät usko pärjäävänsä yksin vai mistä. Olen tätä ihmetellyt aiemminkin.

Elämän on kuitenkin tarkoitus jatkua. Jos itse olisin kuolemassa tai niin vakavasti sairas ettei parisuhde oikein voi toimia, sallisin miehelleni uuden kumppanin tai sivusuhteen tai jotain mikä tuo lohtua tilanteeseen. Se että mieheni löytäisi vähän lohtua elämäänsä ei olisi minulta pois.

Niin, toisaalta tuossa kommenttisi yläpuolella on yksi esimerkki tilanteessa jossa miehen lohtu todellakin on joltakulta pois. Tarkoitan tietysti tilannetta, jossa kotiin tuodaan uusi "äiti" ennen kuin vanha on edes kuollut. Mielestäni ei ole liikaa vaadittu, että odotetaan edes sen ruumiin kylmenneen.

En mitenkään puolustele tuota miestä, mutta joskus kun ihmiset joutuvat tuohon kauheaan tilanteeseen, he saattavat vähän "seota". Mies esimerkiksi saattaa pelätä yksinoloa jos ei ole tottunut olemaan yksin ja etsii nyt seuraa jaksaakseen tätä surullista aikaa. Vähän sama kuin että jotkut hommaa heti eron jälkeen uuden kumppanin, tarkoitus on saada omat ajatukset muualle siitä surusta. Sinänsä se ei ole väärin, joskin hieman kyseenalaista. Vaikka toinen on pois pelistä, toisella on oltava oikeus jatkaa elämäänsä. Mutta kyllähän tuo tilanne voi olla vähän arveluttava ainakin vastapuolen mielestä, jos hän ei halua olla pelkkä laastari. Itse en haluaisi olla, koska en muutenkaan harrasta kevytsuhteita. Mutta tavallaan ymmärrän, että ihmisillä on erilainen tapa surra. Jotkut lamaantuu täysin, osa jopa pysyvästi, joillekin taas on tärkeää jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut ja se saattaa näyttäytyä monen mielestä röyhkeältä. Esimerkiksi eräs ystäväni jonka mies kuoli, ei halunnut jäädä sairauslomalle vaan tuli heti seuraavana päivänä töihin koska hän ei pystynyt jäämään yksin kotiin ahdistumaan, etenkin kun mies oli kuollut siellä kotona. Moni työkaveri tuomitsi hänet tästä syystä tunteettomaksi paskiaiseksi. Mutta se oli hänen tapansa selviytyä, hän halusi pitää tiukasti päivittäisistä rutiineistaan kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän miehen, joka aloitti seurustelemaan, kun oma vaimo teki hidasta kuolemaa kotona syövän takia. Perheessä monta pientä lasta.

Oksettava mies, ei voi muuta sanoa.

Fiksuhan se oli kun alkoi hankkia lapsille uutta äitiä.

Mies sentään on vielä sairaan vaimonsa kanssa. 

Nainen yleensä jättää vakavasti sairastuneen miehensä eikä halua olla tähän millään tavalla yhteydessä. 

Vierailija kirjoitti:

Mies sentään on vielä sairaan vaimonsa kanssa. 

Nainen yleensä jättää vakavasti sairastuneen miehensä eikä halua olla tähän millään tavalla yhteydessä. 

Suurin osa omaishoitajista on naisia.

Vierailija kirjoitti:

En mitenkään puolustele tuota miestä, mutta joskus kun ihmiset joutuvat tuohon kauheaan tilanteeseen, he saattavat vähän "seota". Mies esimerkiksi saattaa pelätä yksinoloa jos ei ole tottunut olemaan yksin ja etsii nyt seuraa jaksaakseen tätä surullista aikaa. Vähän sama kuin että jotkut hommaa heti eron jälkeen uuden kumppanin, tarkoitus on saada omat ajatukset muualle siitä surusta. Sinänsä se ei ole väärin, joskin hieman kyseenalaista. Vaikka toinen on pois pelistä, toisella on oltava oikeus jatkaa elämäänsä. Mutta kyllähän tuo tilanne voi olla vähän arveluttava ainakin vastapuolen mielestä, jos hän ei halua olla pelkkä laastari. Itse en haluaisi olla, koska en muutenkaan harrasta kevytsuhteita. Mutta tavallaan ymmärrän, että ihmisillä on erilainen tapa surra. Jotkut lamaantuu täysin, osa jopa pysyvästi, joillekin taas on tärkeää jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut ja se saattaa näyttäytyä monen mielestä röyhkeältä. Esimerkiksi eräs ystäväni jonka mies kuoli, ei halunnut jäädä sairauslomalle vaan tuli heti seuraavana päivänä töihin koska hän ei pystynyt jäämään yksin kotiin ahdistumaan, etenkin kun mies oli kuollut siellä kotona. Moni työkaveri tuomitsi hänet tästä syystä tunteettomaksi paskiaiseksi. Mutta se oli hänen tapansa selviytyä, hän halusi pitää tiukasti päivittäisistä rutiineistaan kiinni.

Tällainen on hyvä rutiini, tulla töihin heti läheisen kuoleman jälkee. Se on yleistä omalla työpaikallanikin.

Sen sijaan muiden naisten jahtaaminen samalla kun oma vaimo makaa tuskissaan sairaalassa on moraalitonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mitenkään puolustele tuota miestä, mutta joskus kun ihmiset joutuvat tuohon kauheaan tilanteeseen, he saattavat vähän "seota". Mies esimerkiksi saattaa pelätä yksinoloa jos ei ole tottunut olemaan yksin ja etsii nyt seuraa jaksaakseen tätä surullista aikaa. Vähän sama kuin että jotkut hommaa heti eron jälkeen uuden kumppanin, tarkoitus on saada omat ajatukset muualle siitä surusta. Sinänsä se ei ole väärin, joskin hieman kyseenalaista. Vaikka toinen on pois pelistä, toisella on oltava oikeus jatkaa elämäänsä. Mutta kyllähän tuo tilanne voi olla vähän arveluttava ainakin vastapuolen mielestä, jos hän ei halua olla pelkkä laastari. Itse en haluaisi olla, koska en muutenkaan harrasta kevytsuhteita. Mutta tavallaan ymmärrän, että ihmisillä on erilainen tapa surra. Jotkut lamaantuu täysin, osa jopa pysyvästi, joillekin taas on tärkeää jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut ja se saattaa näyttäytyä monen mielestä röyhkeältä. Esimerkiksi eräs ystäväni jonka mies kuoli, ei halunnut jäädä sairauslomalle vaan tuli heti seuraavana päivänä töihin koska hän ei pystynyt jäämään yksin kotiin ahdistumaan, etenkin kun mies oli kuollut siellä kotona. Moni työkaveri tuomitsi hänet tästä syystä tunteettomaksi paskiaiseksi. Mutta se oli hänen tapansa selviytyä, hän halusi pitää tiukasti päivittäisistä rutiineistaan kiinni.

Tällainen on hyvä rutiini, tulla töihin heti läheisen kuoleman jälkee. Se on yleistä omalla työpaikallanikin.

Sen sijaan muiden naisten jahtaaminen samalla kun oma vaimo makaa tuskissaan sairaalassa on moraalitonta.

On toki, olen itsekin samaa mieltä mutta kuten sanoin, jotkut vähän sekoaa tuossa tilanteessa. Minusta tässä avain on sillä naisella jota vokotellaan. Hänen pitäisi selkeästi, mutta empaattisesti tehdä selväksi ettei hyväksy tuollaista toimintaa, sen sijaan että antaa toisen vain jatkaa. Miehet ovat muutenkin putkiaivoja ja ei ne ymmärrä pieniä vihjailuja vaan asiat pitää sanoa suoraan. Mutta koska tilanne on näin herkkä, ei saa kuitenkaan loukata toisen tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset sano sille miehelle että toiminta kuvottaa sinua ja käske lopettamaan viestittely? Ettet kumminkin salaa olisi imarreltu?

Yleensä tehoaa ihan yksinkertainen ”lopeta tuo, ei kiinnosta”

Näin haluaisinkin tehdä mutta vaistoan ongelmia työpaikalla koska mies on huomattavasti ylempänä hierarkiassa kuin minä.

Mies puhuu paljon surustaan ja siitä kuinka vaikeaa on.

Vastaa viestiin neutraalin ystävällisesti, että olet pahoillasi hänen vaimonsa tilanteesta, myötäelät surussa ja toivot, että mies saa tukea läheisiltään.

Ystävällisyydellä voit hoitaa tämän ja pidät huolen, että jää lyhyiden vastausviestien tasolle sinun puoleltasi.

Älä myöskään ala kuvitella miehen viesteistä mitään ylimääräistä. Ehkä hän vain on luullut, että olet ystävällinen ihminen, jolle voi puhua. Hän on varmasti epätoivoinen.

Epätoivoinen hän varmasti on. En kuvittele mitään ylimääräistä, ihan selviä ehdotuksia on ollut, en niitä kuitenkaan aio tähän kirjoittaa.

Tuon toteutan että vastailen max kahdella sanalla ko. henkilön viesteihin jatkossa.

Selvät ehdotukset kuuluvat esimiehen/työsuojelun tietoon. Ahdistelua ei oikeuta mikään.

Aikamoinen kusipäämies. Hyi helv. T. M41

Vierailija kirjoitti:

Tilanne on kiusallinen eikä sinun tietenkään tarvitse joutua kollegan ahdistelun kohteeksi tai sietää sellaista.

Mutta kuten moni on täällä jo kommentoinut, se että mies etsii uutta kumppania kun vaimo on sairaana ei ole mitenkään harvinaista. En lähtisi suoraan tuomitsemaan miestä ymmärtämättä tai tuntematta tilannetta tai ihmisiä tarkemmin.

Miehet eivät vaan useinkaan jotenkin kestä sitä että vaimo sairastaa ja varsinkaan sitä että vaimo on kuolemassa. En tiedä mikä vietti johtaa etsimään uutta kumppania. Johtuuko se seksin puutteesta vai siitä etteivät usko pärjäävänsä yksin vai mistä. Olen tätä ihmetellyt aiemminkin.

Elämän on kuitenkin tarkoitus jatkua. Jos itse olisin kuolemassa tai niin vakavasti sairas ettei parisuhde oikein voi toimia, sallisin miehelleni uuden kumppanin tai sivusuhteen tai jotain mikä tuo lohtua tilanteeseen. Se että mieheni löytäisi vähän lohtua elämäänsä ei olisi minulta pois.

Jos itse joudun hoitokotiin, niin suorastaan toivon, että mies löytää jonkun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mitenkään puolustele tuota miestä, mutta joskus kun ihmiset joutuvat tuohon kauheaan tilanteeseen, he saattavat vähän "seota". Mies esimerkiksi saattaa pelätä yksinoloa jos ei ole tottunut olemaan yksin ja etsii nyt seuraa jaksaakseen tätä surullista aikaa. Vähän sama kuin että jotkut hommaa heti eron jälkeen uuden kumppanin, tarkoitus on saada omat ajatukset muualle siitä surusta. Sinänsä se ei ole väärin, joskin hieman kyseenalaista. Vaikka toinen on pois pelistä, toisella on oltava oikeus jatkaa elämäänsä. Mutta kyllähän tuo tilanne voi olla vähän arveluttava ainakin vastapuolen mielestä, jos hän ei halua olla pelkkä laastari. Itse en haluaisi olla, koska en muutenkaan harrasta kevytsuhteita. Mutta tavallaan ymmärrän, että ihmisillä on erilainen tapa surra. Jotkut lamaantuu täysin, osa jopa pysyvästi, joillekin taas on tärkeää jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunut ja se saattaa näyttäytyä monen mielestä röyhkeältä. Esimerkiksi eräs ystäväni jonka mies kuoli, ei halunnut jäädä sairauslomalle vaan tuli heti seuraavana päivänä töihin koska hän ei pystynyt jäämään yksin kotiin ahdistumaan, etenkin kun mies oli kuollut siellä kotona. Moni työkaveri tuomitsi hänet tästä syystä tunteettomaksi paskiaiseksi. Mutta se oli hänen tapansa selviytyä, hän halusi pitää tiukasti päivittäisistä rutiineistaan kiinni.

Tällainen on hyvä rutiini, tulla töihin heti läheisen kuoleman jälkee. Se on yleistä omalla työpaikallanikin.

Sen sijaan muiden naisten jahtaaminen samalla kun oma vaimo makaa tuskissaan sairaalassa on moraalitonta.

On toki, olen itsekin samaa mieltä mutta kuten sanoin, jotkut vähän sekoaa tuossa tilanteessa. Minusta tässä avain on sillä naisella jota vokotellaan. Hänen pitäisi selkeästi, mutta empaattisesti tehdä selväksi ettei hyväksy tuollaista toimintaa, sen sijaan että antaa toisen vain jatkaa. Miehet ovat muutenkin putkiaivoja ja ei ne ymmärrä pieniä vihjailuja vaan asiat pitää sanoa suoraan. Mutta koska tilanne on näin herkkä, ei saa kuitenkaan loukata toisen tunteita.

Mies usein suuttuu pakit saatuaan vaikka ne annettaisiin kuinka asiallisesti. Pakit saatuaan mies alkaa lähes poikkeuksetta käyttäytyä veemäisesti, koska ego sai kolhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt vaan vastaisit niihin viesteihin että voitko lopettaa, en ole kiinnostunut.

Ellei siihen lopu niin sitten esto.

Miten estän hierarkiassa huomattavasti minua ylempänä olevan? Lähestyminen tapahtuu työpaikan kanavia pitkin, ei sosiaalisesaa mediassa.

Jos ei ole firman omistaja kyseessä, niin HR:n yhteys. Ja poliisiin, jos kielloista huolimatta jatkaa vonkausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos nainen ei pysty seksuaalisesti tyydyttämään miestään on ihan normaalia että tämä etsii naisen joka siihen pystyy.

M31

Kauhistuttavan moni mies ajattelee noin ja hylkää sairastunee puolisonsa - ja lapset. 

Todella moni nainen huolehtii miehestään, joka on vakavasti sairas. 

Sukupuolissa on eroa. 

No ei ajattele. Ainakaan mies josta ei ole jo tavatessa näkynyt, että kaikki ei ole kotona

mies53v