Piilotyöpaikkojen haku- kamalaa!
Miten te muut haette piilotyöpaikkoja? Miten ikinä saatte ketään langan päähän?
Olen nyt kokeillut työn hakemista olemalla itse aktiivinen ja soittelemalla firmoihin. En tajua miten puhelinkulttuuri on näin muuttunut, mutta juuri kukaan ei enää vastaa (soitan useamman kerran eri aikaan, eli aina ei voi olla palaverissa), kukaan ei edes vahingossa soita takaisin (itse soitan aina jos näen että joku on yrittänyt soittaa), ja puhelimella ei saa kiinni siis juuri ketään vaikka useammalle yrittää soittaa.
Sähköposteihin ei vastaa kukaan.
Ei tule edes kuittausta että kiitos ja palataan joskus.
En tajua miten työelämä on mennyt tällaiseksi. Ennen esim oli ihan kunnia-asia soittaa takaisin jos näki että joku on tavoitellut.
Varmaan tää on merkki että en ole kiinnostava. Mutta vertailun vuoksi kuulisin mieluusti miten muilla on mennyt?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
En soita koskaan työpuheluihin takaisin. Olen sellaisessa työssä, jossa ei ole tarpeen olla asiakkaiden kanssa yhteydessä, luojan kiitos. Ei edes yritysasiakkaiden. Soittaja soittakoon uusiksi.
Sokkona sinne tänne räiskiminen piilotyöpaikan toivossa ei kertakaikkisesti toimi. Pitää olla joku haju siitä, miksi yritys voisi tarvita juuri sinua. Esim. tiedät, että sieltä on juuri lähtenyt joku/noussut sisäisesti firman toimitusjohtajaksi, ja tilalle tarvitaan korvaavaa. Tai on juuri tehty suuri yrityskauppa tms.
Puhelimessa puhuminen on tosi 1900-lukuista.
t. nelikymppinen, millenniaaliksi laskettava
Päinvastoin, puhelimessa puhuminen alkaa olla freesiä, uutta ja tehokasta. Oletko kokeillut, kuinka nopeasti saat asiat hoidettua sillä???
Vierailija kirjoitti:
Mulla on parhaiten toiminut ne firmojen nettilomakkeet. Kylmäsoitot on ihan hanurista. Joku kiireinen toimari ei jaksa kuunnella sua 10 sek pidempään vaan sanoo laita sähköpostia. Ja tätä sähköpostia hän ei koskaan lue. Mut ne rekry@ tai lomakkeet menee jonnekin, josta ehkä joku hr-tyttö kaivaa esille. Pari haastattelua oon saanut tätä kautta.
Tämä ei ole toiminut mulla yhdelläkään kertaa ja kyseisiä lomakkeita olen täyttänyt lukuisia. Kukaan ei ole koskaan soittanut hakemuksesta tai muutenkaan. Tämäkin tosin voi olla alakohtaista, rakennusalalla nämä ovat aivan turhia. Minulle aikanaan neuvottiin että menet vain rakennustyömaalle ja painele Mestarien koppiin kysymään töitä. Tämän tein muutaman kerran ja joka kerta oltiin hiukan nolona kun olin kuvitellut että voisin näin saada työpaikan.
Mä sain työn nettihaun avulla. Soittelu on out, ei niistä 90 %:ssa paikoissa enää tykätä. Hakemuksessa näkee nopeasti mitä joku osaa rai mikä on potentiaali, kun vaan osaa tuoda sen esille.
Minä en vastaa puhelimeen tuntemattomien kohdalla vain siksi koska puhelinmyyjät ovat häiriköineet liikaa. Nyt minulla on ollut puhelin äänettömällä jo monta vuotta. Soitan toki takaisin jos näen, että se on joku muu kuin myyjä.
En todellakaan vastaa random-puheluihin.
Normaalipäiväni on palavereita ilman taukoja 8 - 16, hyvällä onnella on puoli tuntia aikaa syödä jotain. Jos joku palaveri onnekkaasti loppuu vaikka 5 min ennen aikataulua ja ehdin vessaan / hakemaan vettä / vastaamaan yhteen meiliin, voit olla varma etten käytä tuota luksushetkeä vastaamalla puhelimeen jossa 90 % tapauksista on joku myyjä joka haluaa myydä minulle tuotetta mikä ei millään järkevällä logiikalla sovellu yrityksellemme.
Miten niitä piilotöitä voi sitten hakea? Paska ohje siis ”hae piilotöitä”.
Niitä kuuluu hakea täyttämällä netissä avoin hakemus. Harva tykkää tuollaisista soitoista. Tai sitten siitä, että lähetellään hakemuksia summamutikassa sähköpostilla ties kenelle, joka ei päätä mistään rekrytoinneista. Minullekin entisessä työssä niitä tuli. Sori vaan, mutta usein deletoin vain ne. En ole pyytänyt hakemuksia, joten ei minun tarvitse käyttää kallista aikaani niihin vastaamiseen.
Millään start-up firmoilla ei ole mitään nettihakemuksia vaan sinne haetaan soittamalla. Paitsi vaan että siellä vastataan tuttujen soittoihin. 99,99% työpaikoista täytetään suhteilla.
Mulla on loisto cv ja osaaminen ja hyvä maine maakunnassa jossa asuin. Jouduin pakosti muuttamaan toiseen kaupunkiin (en jaksa nyt avata että miksi) Ja oli hirveä järkytys huomata että täällä markkina-arvoni on NOLLA. En ole päässyt kertaakaan haastatteluun enkä saa siis töitä millään.
Sama kokemus tosta muutosta, paluumuutin 20v jälkeen takaisin synnyinkaupunkiini ja jotenkin naiivisti oletin että tottakai saan töitä, on hyvä koulutus ja erikoisosaamista.
Oli aivan isku päin kasvoja että en kelvannut täällä mihinkään, koska en ole ”kukaan”. Lapsuuskaverit toki tuntee mut mutta työelämässä ei ole kontakteja ja en siis tunne ketään päättävissä asemissa olevia.
Itkettää ja harmittaa, liki 20v ura meni vessanpötöstä alas kertavetäisyllä. En olisi ikinä muuttanut jos olisin tiennyt.
Jännä että tästä(kin) vieritetään syy hakijan niskaan..olisko vika niissä firmoissa sitten kun piilottelevat niitä työpaikkoja? :D
Miksi eivät voi laittaa reilusti hakuun? Paljonko piilotyöpaikkoja mahtaa olla edes
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus tosta muutosta, paluumuutin 20v jälkeen takaisin synnyinkaupunkiini ja jotenkin naiivisti oletin että tottakai saan töitä, on hyvä koulutus ja erikoisosaamista.
Oli aivan isku päin kasvoja että en kelvannut täällä mihinkään, koska en ole ”kukaan”. Lapsuuskaverit toki tuntee mut mutta työelämässä ei ole kontakteja ja en siis tunne ketään päättävissä asemissa olevia.
Itkettää ja harmittaa, liki 20v ura meni vessanpötöstä alas kertavetäisyllä. En olisi ikinä muuttanut jos olisin tiennyt.
Sen verran pitää vielä mainita että pk seudulle on täältä yli 400km että en jaksa alkaa ajelemaan tuota matkaa eestaas siellä töissäkäyden. Pitää ehkä miettiä uudestaan muuttoa, säälittää taas repiä lapset irti kun juuri tottuneet. Helvetti kun pitää koko elämä uhrata työlle ja kaikki tehdä työ edellä :(
Vierailija kirjoitti:
Jännä että tästä(kin) vieritetään syy hakijan niskaan..olisko vika niissä firmoissa sitten kun piilottelevat niitä työpaikkoja? :D
Miksi eivät voi laittaa reilusti hakuun? Paljonko piilotyöpaikkoja mahtaa olla edes
Joo työnhakija on aina paska, silloin jos hakee töitä ja silloin jos ei hae...
Vierailija kirjoitti:
Jännä että tästä(kin) vieritetään syy hakijan niskaan..olisko vika niissä firmoissa sitten kun piilottelevat niitä työpaikkoja? :D
Miksi eivät voi laittaa reilusti hakuun? Paljonko piilotyöpaikkoja mahtaa olla edes
Inhunt headhunterkn sivuilla luki että yli 40% on piilotyöpaikkoja.
Oikeampi sana olisi ”tutuille annettavia työpaikkoja”, kun niitä piilotöitä ei voi hakea kun kukaan ei vastaa puhelimeen.
Aika harva kai enää soittaa paikkoihin? Ainakin oma päivä on niin täynnä palavereja että en hirveästi innostu extrapuheluista, jos olen edes vapaa vastaamaan. Aika moni kaveri on löytänyt piilotyöpaikkoja LinkedInin kautta viestittelemällä. Sinne CV:tä ja verkostoa rakentamaan.
No tämän vielä jotenkin ymmärtää, ettei vastata jos ei ole ollut paikkaa auki, mutta sitä en todellakaan ymmärrä, että jätetään vastaamatta, jos on paikka auki julkisesti ja tiedustelut Herra/Rouva X:ltä. Ei soiteta takaisin, ei vastata viestiin, ei mitään. Moukkamaista.
Olen töissä julkishallinnossa esimiehenä, teen myös rekrytointia ja mielestäni minun kuuluu vastata kaikkiin puheluihin ja jos en voi vastata, tulee soittaa takaisin.
Niitä piilotyöpaikkojen hakijoita on liikaa. Käytännössä ne paikat pedataan veljenpojille.
Olkoonkin trolli tahi ei niin tuo piilotyöpaikkojen hakeminen on kyllä tosi naurettavaa. Pätee ehkä pikku nyrkkipajoihin joihin tarvitaan hitsaria tms. Yhtään suurempiin firmoihin on turha soitella. Nöyryyttävää sanon minä.
Edelleenkin koulutuksissa (työkkärin konsultit yms) kehottavat tekemään ns.kylmäsoittoja firmoihin. Naurettavaa. Tai laittamaan eka avoimen hakemuksen ja soittamaan perään. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piilotyöpaikkojen hakemisesta on hyötyä käytännössä vain jos sinulla on jotain erityisosaamista mitä myydä firmalle. Jos tavis työtön soittaa firmaan ja kysyy "Onko teillä töitä?" , saa lähes poikkeuksetta vastauksen "Ei ole tällä hetkellä ".
Ap tässä, mulla on erityisosaamista ja työskentelen ylemmässä keskijohdossa. En vaan saa koskaan ketään kiinni. Miten pitäisi sitten lähestyä kun ei vastata mailiin eikä puhelimeen?
Jos mailiin ja puhelimeen ei vastata, niin eikö sen pitäisi jo kertoa, että he eivät kaipaa sinun työpanostasi. Sokkona soittelu on muutenkin aika turhaa, sillä iso osa firmoista on nykyään ulkoistanut työnhaun rekryfirmoille juuri sen vuoksi, että heidän ei itse tarvitse hoitaa prosessia, eli lukea työhakemuksia ja vastailla puhelimessa työtä koskeviin kysymyksiin.
Puhelinkulttuuri on tosi rajusti muuttunut. Vielä 10v sitten oikein painotettiin että aina pitää soittaa takaisin ja siellä voi olla vaikka kuka uusi asiakas. Nyt on jotenkin tosi välinpitämätöntä eikö viitsitä vastata, mutta tätä se on nykyaika muutenkin, toisia ihmisiä ei kunnioiteta yhtään eikä välitetä onko niillä asiaa vai ei. Tylyä meininkiä mutta yrityselämä heijastelee yhteiskunnan todellisuutta.