Kokevatko lääkärit aina olevansa ylempiä potilaisiinsa verrattuna?

Vierailija kirjoitti:

Totta kai lääkäri on terveysasioissa ylempänä kuin potilas ihan kuten opettaja pedagogiikassa ja raksainssi rakentamisasioissa. Miksi ihmeessä siitä kenenkään pitää vetää herne nenäänsä? Internetin myötä joillekin tyypeille on tullut ihme illuusio siitä, että he tietävät kaikesta kaiken luettuaan yhden wikipedia-jutun alasta.

Ongelma on, että lääkäri ei kirjatiedostaan huolimatta voi tietää, mikä potilasta vaivaa, ellei hän kuuntele mitä potilas oireistaan kertoo.

Valitettavan usein lääkäri tarttuu ensimmäiseen oireeseen ja päättää mikä potilasta vaivaa (se yleisin vaiva) ja miten hoidetaan (ensimmäinen mieleen tullut lääke). Vaikka kuuntelemalla oirekuvauksen loppuun olisi selvinnyt, että potilaan kokonaisoireet viittaavat johonkin aivan muuhun ja se potilas on jo kokeillut sitä lääkettä ja saanut allergiareaktion...

Maailman älykkäinkään lääkäri ei voi tehdä oikeaa diagnoosia jos vaan arpoo menemään sen sijaan, että kuuntelisi potilasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärien ammattitauti ja syy siihen, miksei lääkäreiden ohjeita noudateta.  Lääkärillä on totta kai enemmän tietoa ihmiskehosta kuin potilaallaan, mutta tätä ei pitäisi hieroa sen potilaan naamaan. Jotkut hoitajatkin syyllistyy samaan. Saarnaaminen ei koskaan mene perille yhtä hyvin kuin keskustelu ja kuunteleminen. 

 

Miksi kuuntelisin lääkäriä, joka suhtautuu minuun alentuvasti? Jos lääkäri viestii pitävänsä minua tyhmänä, vastareaktio on väistämätön.

Onneksi on poikkeuksia, ja nuoressa polvessa selkeästi enemmänkin. 

Pitäisi ymmärtää, mikä merkitys on sillä, että potilas LUOTTAA lääkäriin. Ihan turhaa vaikka leikata potilasta, jos potilas kuitenkin ryssii kaiken lopulta elintavoillaan. Monella lääkärillä on kovin teknillis-tieteellinen suhtautuminen ihmiseen, vaikka on ilmiselvää, että pääkopalla on ihan yhtä suuri merkitys terveyden kannalta. Edelleenkään jotkut lääkärit eivät pidä psykiatriaa lääketieteenä ollenkaan.  

Tulee ihan ikävä vanhaa omalääkäriäni, joka suhtautui minuun tasavertaisena yksilönä. Tupakoin, mutta sen sijaan, että lääkäri olisi lähtenyt kertomaan tupakoinnin haitoista (mitä ne kuvittelee, jokainen tupakoitsija tietää nämä), hän vetosi TUNTEISIINI ja KANNUSTI minua lopettamaan. Huomattavasti tehokkaampi taktiikka. 

Lääkäri voi tietää enemmän kehosta kokonaisuutena, mutta jos potilaalla on joku sairaus ja hän on sairastanut monta vuotta, niin potilaalla on tästä sairaudesta runsaasti enemmän tieteellistä tietoa ja sen lisäksi vielä kokemusperäistä.

Olet osittain oikeissa.  Mutta potilaalla tuskin on omasta sairaudestaan tarpeeksi mitään tieteellistä tietoa, koska hän ei yksinkertaisesti edes pääse, kaikkiin tutkimus-ja tietokantoihin lääketieteellisellä alalla.

Potilaalla on tietenkin runsas kokemus omasta sairaudestaan, joten hän kykenee hyvin siitä keskustelemaan lääkärin kanssa ja arvioimaan omaa tilaansa.

Mutta tieteellistä tietoa omasta sairaudestaan ei potilaalla yksinkertaisesti voi olla enenmmän kuin lääkäreillä.

Ja erikoislääkärit tietävät  tietenkin aina oman alansa sairauksista lähes kaiken mahdollisen.

Samaa ei tietenkään voida vaatia niiltä yleislääkäreiltä jotka toimivat terveyskeskus lääkäreinä.

Hyvä lääkäri kuuntelee potilasta, potilaan kokemuksia siitä omasta sairaudestaan eikä tuijota Farmaca Fennicaa ja ilmoita että kirjotetaan näitä samoja lääkkeitä joista potilas juuri sanoi ettei ne auta

Hyvä lääkäri myös kysyy, paljonko potilas liikkuu, ennen kuin alkaa suositella liikuntaa hoidoksi...

Kyllä sen aika usein näkee potilaasta liikkuuko hän vai ei. Paljon potilaat myös puhuu "totuuksia" jotka kertoo ihan jostakin muusta kuin potilaan todellisesta tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai lääkäri on terveysasioissa ylempänä kuin potilas ihan kuten opettaja pedagogiikassa ja raksainssi rakentamisasioissa. Miksi ihmeessä siitä kenenkään pitää vetää herne nenäänsä? Internetin myötä joillekin tyypeille on tullut ihme illuusio siitä, että he tietävät kaikesta kaiken luettuaan yhden wikipedia-jutun alasta.

Ongelma on, että lääkäri ei kirjatiedostaan huolimatta voi tietää, mikä potilasta vaivaa, ellei hän kuuntele mitä potilas oireistaan kertoo.

Valitettavan usein lääkäri tarttuu ensimmäiseen oireeseen ja päättää mikä potilasta vaivaa (se yleisin vaiva) ja miten hoidetaan (ensimmäinen mieleen tullut lääke). Vaikka kuuntelemalla oirekuvauksen loppuun olisi selvinnyt, että potilaan kokonaisoireet viittaavat johonkin aivan muuhun ja se potilas on jo kokeillut sitä lääkettä ja saanut allergiareaktion...

Maailman älykkäinkään lääkäri ei voi tehdä oikeaa diagnoosia jos vaan arpoo menemään sen sijaan, että kuuntelisi potilasta.

Kuuntelu on melko huono tutkimusmenetelmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit tietävät enemmän sairauksista kuin terveydestä, se on iso ongelma.

Olipa muuten epämiellyttävän lihava lääkäri eilen a-studiossa. Sorry, sillä on merkitystä terveydenhoitoalalla.

Miksi sillä on merkitystä sinun terveyteesi?

Jos hän olisi lääkärini, niin en ottaisi hänen ohjeitaan yhtä vakavasti kuin normaalipainoisen. Jos lääkäri ei osaa huolehtia noin olennaisesta terveysasiasta itse, totta kai se vaikuttaa.

Ei mun mielestä. Mutta kun heidän kanssaan asioi, on itse tilanne sellainen että lääkärillä yksinkertaisesti on niistä asioista enemmän tietoa johon hän pohjaa näkemyksensä. Siksi voi potilaasta tuntua ettei lääkäri huomioi hänen mielipidettään eikä kuuntele. Lääkäreillä on myös eri tasoiset sosiaaliset taidot, kuten muillakin. Siksi joku lääkäri voi olla tosi töksäyttelevä ja ajattelemattoman, jopa tylyn tai ylimielisen oloinen tarkoittamatta mitään pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän alemmuuden tunne lähde aina itsestä, ei toisesta osapuolesta. 

Jos joku yrittääkin esiintyä ylempänä, terveellä itsetunnolla varustettu pystyy jättämään sen omaan arvoonsa.

Kyllä se lähtee niistä lääkäreistä. Minulla on ystäväpiirissä ja suvussa ties mitä tohtoria, majuria, toimitusjohtajaa ja self made-miljonääriä. Kenestäkään muusta ihmisestä en ole koskaan havainnut sellaista "herra ja ylhäisyys" -asennetta, mikä lääkäreistä huokuu melkein aina.

Tai sitten se tosiaan on sun oma kuvitelmasi ja kaunainen asenteesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai lääkäri on terveysasioissa ylempänä kuin potilas ihan kuten opettaja pedagogiikassa ja raksainssi rakentamisasioissa. Miksi ihmeessä siitä kenenkään pitää vetää herne nenäänsä? Internetin myötä joillekin tyypeille on tullut ihme illuusio siitä, että he tietävät kaikesta kaiken luettuaan yhden wikipedia-jutun alasta.

Ongelma on, että lääkäri ei kirjatiedostaan huolimatta voi tietää, mikä potilasta vaivaa, ellei hän kuuntele mitä potilas oireistaan kertoo.

Valitettavan usein lääkäri tarttuu ensimmäiseen oireeseen ja päättää mikä potilasta vaivaa (se yleisin vaiva) ja miten hoidetaan (ensimmäinen mieleen tullut lääke). Vaikka kuuntelemalla oirekuvauksen loppuun olisi selvinnyt, että potilaan kokonaisoireet viittaavat johonkin aivan muuhun ja se potilas on jo kokeillut sitä lääkettä ja saanut allergiareaktion...

Maailman älykkäinkään lääkäri ei voi tehdä oikeaa diagnoosia jos vaan arpoo menemään sen sijaan, että kuuntelisi potilasta.

No enpä ole koskaan tuollaiseen lääkäriin törmännyt. Sen sijaan tosi usein ihmisiin, jotka eivät osaa kertoa asioitaan loogisesti ja kuvittelevat samanaikaisuuden olevan aina kausaliteetti.

Totta kai potilaita pitää osata kuunnella ja kysellä tarkennuksia, mutta sen potilaan on myös tajuttava, että hänen oireistaan osa ei liity oikeastikaan asiaan millään tavalla ja lääkäri ehkä on siinä analysoinnissa häntä, maallikkoa, taitavampi. Lääkäriä on koulutettu vuosia nimenomaan diagnostiikassa ja se on hänen työtään.

Kaunaista urputusta ja yleistetään aiheettomasti. Kait niitä ylimielisiäkin lääkäreitä on ja ehkä joku kohdallekin sattunut mutta enemmistö tapaamistani fiksuja ja miellyttäviä, potilasta kuuntelevia ja kohtaavia.

Kun menen lääkäriin, ei siellä tasa-arvoisina päätetä mikä minua vaivaa ja miten hoidetaan, vaan odotan lääkärin asiantuntemuksellaan johtavan keskustelua.

Vähintäänkin outoa tuollainen tasa-arvosta vinkuminen.

Olen parin viime vuoden aikana joutunut käymään kymmeniä kertoja lääkärissä. Olen joutunut toteamaan, että osa lääkereistä on tosi huippuja osaamiseltaan ja vuorovaikutustaidoiltaan mutta osalla on suuria ongelmia kuullun ja luetun sekä kokonaisuuksien ymmärtämisessä.

Resurssit ovat rajallisia ja vastaanottoajat lyhyitä. Kohtaamiset liukuhihnalla ovat väkisinkin pinnallisia. Järjestelmä on lääkärikeskeinen eikä käytännössä useinkaan toteudu potilaslähtöisyys. Potilas on resurssi, joka kohtaamisissa hukataan. (Oma)kantaan saattaa tulla kirjatuksi mitä tahansa, kun lääkäri asettaa saamansa tiedon johonkin valmiiseen sabluunaan tai ei yksinkertaisesti ymmärrä tai muista oikein.

Tosin kymmenessä minuutissakin voidaan käydä antoisia ja potilasta tukevia keskusteluja, joista jää hyvä mieli ja joita ei tarvitse työstää jälkeenpäin. Jotkut potilaat haluavat ottaa itse asioista selvää ja haluavat, että heille puhutaan kuin tasvertaiselle keskustelukumppanille. Jotkut lääkärit taas eivät tätä ymmärrä ja pimittävät tietoa vastaanotolla. (Oma)kannasta sitten saattaa nähdä yllätyksiä. Suhtautuminen saattaa olla alentuvaa.

Terveydenhuolto on kuormittunutta ja tarvitsee itse itsestään vastuuta kantavia potilaita mutta vielä ei useinkaan osaa kohdata heitä.

Kehotan valmistautumaan hyvin lääkärikäynteihin ja pitämään oman itsensä puolta, vaatimaan vakavasti ottamista ja tutkimuksia, jos selvästi kokee, että jotain on vialla.

No itse asioin vasta johtavan työterveyslääkärin kanssa. Erehdyin vähättelemään itseäni, niin heti tarttui siihen ja kyseli miksi niin ajattelen. Sitten teki pari testiä ja totesi ettei minun älyssäni ole mitään vikaa ja pystyn vaikka mihin, mitä vain itse haluan 😁 Katson itse aina vähän ylöspäin lääkäreitä, mutta harvoin mulle tulee tunne että he olisivat jotenkin ylempänä olevinaan. Oma asenne kai ratkaisee paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärit tietävät enemmän sairauksista kuin terveydestä, se on iso ongelma.

Olipa muuten epämiellyttävän lihava lääkäri eilen a-studiossa. Sorry, sillä on merkitystä terveydenhoitoalalla.

Miksi sillä on merkitystä sinun terveyteesi?

Jos hän olisi lääkärini, niin en ottaisi hänen ohjeitaan yhtä vakavasti kuin normaalipainoisen. Jos lääkäri ei osaa huolehtia noin olennaisesta terveysasiasta itse, totta kai se vaikuttaa.

Sinun ongelmasihan se on jos et kuuntele lääkärin ohjeita, ei lääkärin. Itse sinä olet vastuussa omasta terveydestä ei se lääkäri sitä vastuuta ota vaikka sitä monet yrittää. Lääkäri on vastuussa vain niistä omista kiloistaan ja terveydestään ja toki myös niistä neuvoista siinä mielessä että ei anna neuvoa laihduttaa tilanteessa jossa ensisijaisesti pitäisi turvata ravinnon saati tai päinvastoin kehota syömään mitä tahansa kun potilaan pitäisi laihduttaa.

Usein kyllä on tuntunut siltä. Joskus taas tapaa aivan ihania lääkäreitä. Viimeisin tapaamani oli sellainen, tuntui kuuntelevan ja selitti pitkään asioita, vaikka ajat olivat myöhässä jo ennen minuakin. En tosin uskalla lukea mitä on mahdollisesti omakantaan kirjannut, jotenkin jo hoitajan kirjauksista aikaa varatessa tunsin itseni idiootiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai lääkäri on terveysasioissa ylempänä kuin potilas ihan kuten opettaja pedagogiikassa ja raksainssi rakentamisasioissa. Miksi ihmeessä siitä kenenkään pitää vetää herne nenäänsä? Internetin myötä joillekin tyypeille on tullut ihme illuusio siitä, että he tietävät kaikesta kaiken luettuaan yhden wikipedia-jutun alasta.

Ongelma on, että lääkäri ei kirjatiedostaan huolimatta voi tietää, mikä potilasta vaivaa, ellei hän kuuntele mitä potilas oireistaan kertoo.

Valitettavan usein lääkäri tarttuu ensimmäiseen oireeseen ja päättää mikä potilasta vaivaa (se yleisin vaiva) ja miten hoidetaan (ensimmäinen mieleen tullut lääke). Vaikka kuuntelemalla oirekuvauksen loppuun olisi selvinnyt, että potilaan kokonaisoireet viittaavat johonkin aivan muuhun ja se potilas on jo kokeillut sitä lääkettä ja saanut allergiareaktion...

Maailman älykkäinkään lääkäri ei voi tehdä oikeaa diagnoosia jos vaan arpoo menemään sen sijaan, että kuuntelisi potilasta.

Kuuntelu on melko huono tutkimusmenetelmä.

Eikä ole, vaan yksi parhaita!

Koen samaa myös enkä pelkästään vastaanotolla, vaan myös sukulaislääkäreiden kanssa normielämässä. Jälkimmäiseen vaikuttaa paljon se että myös suvun vanhemmat ihmiset pitää heitä ylempinä ja kohtelee sen mukaan. 

Useimmat lääkärit voisi hyvin korvata robotilla nykyisin. Olisivat tiedoiltaan ja taidoiltaan aina ajan tasalla, kuin myös empaattisempia kuin useimmat arvausteknikot, joita terveysasemilla usein tapaa.

Jos koronasta päästään eroon, menee ehkä 5-10 vuotta ja robotit alkavat korvaamaan.

Jotkut on niin ylimielisiä ettei ne edes kuuntele vaivoja ja ehdottaa mt-ongelmia syyksi kaikkeen vaivaan. Toki mukaviakin on tullut vastaan. Ihan arpapeliä. Harmittaa kun ne mukavat on useinmiten sellaisia ettei niille pääse enää myöhemmin, esim. päivystyksessä tai eri kaupungissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärien ammattitauti ja syy siihen, miksei lääkäreiden ohjeita noudateta.  Lääkärillä on totta kai enemmän tietoa ihmiskehosta kuin potilaallaan, mutta tätä ei pitäisi hieroa sen potilaan naamaan. Jotkut hoitajatkin syyllistyy samaan. Saarnaaminen ei koskaan mene perille yhtä hyvin kuin keskustelu ja kuunteleminen. 

 

Miksi kuuntelisin lääkäriä, joka suhtautuu minuun alentuvasti? Jos lääkäri viestii pitävänsä minua tyhmänä, vastareaktio on väistämätön.

Onneksi on poikkeuksia, ja nuoressa polvessa selkeästi enemmänkin. 

Pitäisi ymmärtää, mikä merkitys on sillä, että potilas LUOTTAA lääkäriin. Ihan turhaa vaikka leikata potilasta, jos potilas kuitenkin ryssii kaiken lopulta elintavoillaan. Monella lääkärillä on kovin teknillis-tieteellinen suhtautuminen ihmiseen, vaikka on ilmiselvää, että pääkopalla on ihan yhtä suuri merkitys terveyden kannalta. Edelleenkään jotkut lääkärit eivät pidä psykiatriaa lääketieteenä ollenkaan.  

Tulee ihan ikävä vanhaa omalääkäriäni, joka suhtautui minuun tasavertaisena yksilönä. Tupakoin, mutta sen sijaan, että lääkäri olisi lähtenyt kertomaan tupakoinnin haitoista (mitä ne kuvittelee, jokainen tupakoitsija tietää nämä), hän vetosi TUNTEISIINI ja KANNUSTI minua lopettamaan. Huomattavasti tehokkaampi taktiikka. 

Lääkäri voi tietää enemmän kehosta kokonaisuutena, mutta jos potilaalla on joku sairaus ja hän on sairastanut monta vuotta, niin potilaalla on tästä sairaudesta runsaasti enemmän tieteellistä tietoa ja sen lisäksi vielä kokemusperäistä.

Olet osittain oikeissa.  Mutta potilaalla tuskin on omasta sairaudestaan tarpeeksi mitään tieteellistä tietoa, koska hän ei yksinkertaisesti edes pääse, kaikkiin tutkimus-ja tietokantoihin lääketieteellisellä alalla.

Potilaalla on tietenkin runsas kokemus omasta sairaudestaan, joten hän kykenee hyvin siitä keskustelemaan lääkärin kanssa ja arvioimaan omaa tilaansa.

Mutta tieteellistä tietoa omasta sairaudestaan ei potilaalla yksinkertaisesti voi olla enenmmän kuin lääkäreillä.

Ja erikoislääkärit tietävät  tietenkin aina oman alansa sairauksista lähes kaiken mahdollisen.

Samaa ei tietenkään voida vaatia niiltä yleislääkäreiltä jotka toimivat terveyskeskus lääkäreinä.

Kyllä voi olla potilaalla omasta sairaudestaan paljonkin enemmän tietoa, kuin esim tk-lääkärillä! Ja tämä on tullut koettua useamman kerran. Sairastan erästä, melko harvinaista sairautta, ja voin sanoa ettei tk-lääkärit tiedä tästä mitään, kaikki eivät ole edeskuulleetkaan. Apua saan erikoisterveydenhuollosta.

TK-lääkäreiden tietämys on todella, todella vähäistä. "tieteellistä" tietoa, joopajoo... Et ole ainakaan sinä, joka tuon kirjoitit, minkän sortin lääkäri!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ovat älykkäitä ja menestyviä jo lapsuudessa. Useimmiten hyvistä perheistä. Paine menestyä ja kilpailuhenkisyys alalla koko uran ajan. Myös paine taloudelliseen menestymiseen. Siinä jotenkin etääntyy tavallisista pulliaisista. Tasavertainen kohtaaminen ei ole mahdollista.

Minusta jotenkin harvinaisn suoraviivaista ajatella, että eriyisesti lääkäreillä korostuisi paine taloudelliseen menestymiseen. Vaan toisin kuin vaikkapa on hoitajien laita, niin aina tavataan korostaa kuinka lääkärit ovat ni-in korkeasi koulutettuja (kukaan muuhan ei) ja toimivat syvästäkutsumuksesta työssään.

Kun hoitajat kerran pari vuosisadassa ilmoittava, kuinka olisi tuota mukava saada hieman lisää liksaa, niin vastaus on miten ovat ahneita ja kuinka ahneudellaan vaarantavat koko kansantalouden je läntisen maailman kansanerveyden 

Kun lääkäriliitto (, jottei kenenkään  yksiäisen lääkärin ei tarvitstsi julkisesti luopua omasta sädekehästää ja voi esiintyä vastakin pyhimyksenä) ilmoittaa että lääkärit kaipasivat lisää palkkaa niin kyse on vain siiä kuinka paljon tällä kertaa nämä laajasti oppineet ja ihmiskunnan pelastajat haluavat tällä kertaa. - Ja piäsikö tuota lääkiksen opiskelupaikkoja määrää samalla kertaa vähentää samalla kertaa, ettei vain näiden luojan valittujen määrä kasvaisi ja joku ala luulemaan, että lääkärien joukkoon voisi päästä tavallisen kuolevaisen jälkeläinen.  Tai, etä vasaisuudessakin lääkärinpakeille voisi päästä ilman lottovoittoa.  

Minun tytär on lääkäri vaikka me vanhemmat olemme molemmat duunareita. Ja kyllä, hän on todella älykäs ja oli luokkansa parhaimpia aina koulussa. Eikä hän ole ylpeä, penseä eikä ylemmyydentuntoinen lääkärinäkään, vaan ystävällinen, asiallinen ja potilasta kuunteleva. Ymmärrän, että toiset kokevat lääkärit ikäviksi tai ylpeiksi, mutta ehkä kannattaisi miettiä kaksi kertaa ennen kuin teilaa koko ammattikunnan. On kyse kuitenkin heistä, jotka auttavat meitä silloin kun hätä on suurin.0

Opettaja ei hevillä aiheuta kenenkään kuolemaa. Lääkäri saattaakin niin tehdä. Jos potilas tulee vastaanotolle niin kyllä silloin luulisi olevan halua kuunnella ideoita. Sen voi ihan ittekin tehdä googlessa, mutta jos toisen koulutus on yli kuusi vuotta sitä itteään niin silloin voi sanoa asiantuntijaksi. Lääkärillä on myös aika paljon menetettävää pitkän koulutuksen jälkeen joten sekä potilaan väärä hoitaminen ja hoitamattomuus voivat aiheuttaa hallaa työlle. En usko että kukaan valmistunut ottaisi riskejä turhaan. En usko että kukaan ilkeyttään hoitaa väärin. Ikinä en ole sellaista kaunaa ketään hoitohenkilökunnassa kohtaan kokenut.

[/quote]

TK-lääkäreiden tietämys on todella, todella vähäistä. "tieteellistä" tietoa, joopajoo... Et ole ainakaan sinä, joka tuon kirjoitit, minkän sortin lääkäri!!![/quote]

Tk-lääkärit ovat niitä jotka hakevat ratkaisua ensimmäisinä ja näkevät kaikista monipuolisimmin tautikirjoa. Jos kaupungissa/kunnassa on väestö vaihtelevaa ja kaikenikäistä, tulee ihan mitä tahansa vastaan, samat sairaudet eri oireilla ja harvinaisempia sairauksia joka erikoisalalta. Tk-lääkäreiden "tyhmyys" johtunee siitä että vastavalmistuneet aloittavat sieltä. Joku eläkeikää lähestyvä tk-lääkäri tekee jo vaivatta työnsä ja on nähnyt kaiken mahdollisen, kun taas vaikka aivokirurgi tietää yhdestä asiasta.