)) SYYSkeijujen viikonLOPPU ((

PKKS mammat: Minä olen vielä ensi viikon töissä ja sitten jään äippälomalla vihdoin ja viimein. Siinä mielessä minullekin sopisi Minjuskan ehdottama seuraava viikko paremmin treffaamiseen. Ainakin nyt olen ollut työpäivien jälkeen aika väsynyt, joten voisin olla vähän pirteämpää seuraa. :)



G: Synnytyksestä toivuin mielestäni suhteellisen hyvin. Olihan se alkuun outoa kun oli tottunut ylimääräiseen palloon, joka oli aina edessä. Masu oli aikalailla pullataikinaa, rinnat pinkeät jne mitä muutkin ovat kertoneet mutta mulla mieli oli ihmeen virkeä. Kyllähän sitä alkuun oli aika väsynytkin, mutta kummasti sitä vaan jaksoi. Jälkivuotoonkaan en jostakin syystä hermostunut, tosin nyt on sellainen fiilis että tällä kertaa saattaa siihenkin hermo mennä. Eihän se mukava ole kun koko ajan vuotaa. Mutta siis kaiken puolin en kokenut mitään kammottavaa synnytyksessä enkä sen jälkeen.



Mullakin viime yö meni taas, varsinkin aamuyöstä, tuskastuneena sängyssä pyörimiseen. Vessassa sain käydä useaan kertaan, kun tuntuu että vauva on viime päivinä painanut tavallista enemmän. En sitten tiedä olisko jo laskeutunut jonkin verran, masu kyllä on peilistä katsottuna alempana kuin aiemmin. Ja äsken töistä kotiin tultuani naapuri sanoi että on muuten masu valahtanut alas. Saas nähdä mennäänkö täälläkään ihan loppumetreille asti. Niinpä, näin kun sanoo, niin varmaan mennään ja reilusti yli.. Kuten joku muukin totesi. :)



Supistellut on myös nyt päivittäin. Ei koko ajan, eikä joka kerta kovinkaan kipeästi mutta siten, että sen selvästi huomaa. No, jospa se jotakin saisi aikaan eikä tässä enää kovin montaa viikkoa tarvitsisi odotella. :)



Mutta nyt vielä ulos. On taas niin julmetun kuuma että ei ole hyvä olla lainkaan. Jospa sitä vähän ulkona tuulettuisi.



Aurinkoista viikonloppua Keijuille!



T: Anmari rv 33+6

Minulla masussa naksuu myös, kiva kuulla että on muitakin naksujia. :)

Mulla la 7.9. eli viikkoja nyt sitten 36+1? vai mitenkähän nuo viikot nyt sitten meneekään... Leikkauspvä on näillä näkymin 1.9. mutta voi toki vielä muuttuakin jos esim. synnytys käynnistyisi aikaisemmin tai tilanne muutoin sitä vaatisi.

Lapsia perheessä ennestään 3. Esikoinen on tyttö ja sitten on vielä kaksospojat.

Tämä vimppa raskaus alkaa olla jo mielestäni " nähty" . Millään en enää jaksaisi kaikkine kolotuksineni odotella että vauva syntyisi.



Onko täällä muita, joilla edessä suunniteltu sektio?

manna_76 tervetuloa joukkoomme.



Täälläkin mahassa napsuu. En oo miehelle mitään sanonut kun se aina huoletuu kaikesta ja on heti mua sairaalaan viemässä.



Vaavilla on ollut tänään rauhallinen päivä. Ei oo möyrynnyt mahassa yhtään niin paljoa kun yleensä. Päivällä menasin jo hieman huolestuakkin. Itse oon ihan sika väsynyt koko ajan. Tänäänkin oisin vaan voinut nukkua koko päivän.



Poitsulla on joku ihme kitinä vaihe menossa. Tuntuu että testaa mun hermoja koko ajan. Ei oikein jaksa koko ajan kuunnella itkua ja marinaa.



Synnytyksestä palautuminen. Palauduin synnytyksestä todella nopeasti. Maha ei roikkunut juuri ollenkaan (ihmettelin kun kaikki sanoivat että maha on vaan tyhjä pussi). Kaikki ihmettelivätkin sairaalasta päästyäni että miten voin olla niin hyvässä kunnossa. Yhtään raskaus arpea ei tullut (tai yks mutta se jotui napa korusta). Ja iso palohaava tuli mahaan kun kävelin mahani kanssa suoraan päin kuuma paistinpannua. Jälkivuoto ei ollut mitään kovin runsasta. Istumaan pystyin heti suht normaalisti. Ainoa että kovin pitkiä aikoja ei pystynyt seisomaan/kävelemään. Silloin alapää oli kipeä kuin mikä. NYt jotenkin tuntuu että tästä en niin helpolla pääsekkään. Nyt ei onneksi vielä oo tullut yhtään raskaus arpea.



Nyt iski kauhea närästys. Pitää mennä rennieitä kaivamaan laukusta.



Öttis, poitsu 1v10kk ja masuasukki rv37+2

mukavaa perjantaita kaikille :)



tosiaan oltiin tays:sissa synnytysvalmennuksessa keskiviikkona, oltiin se mustahiuksinen pariskunta toisiksi taaimmaisessa rivissä. :)

valmennus oli ihan hyvä vaikkakin pitkälti tiedossa olleita asioita.



kivunlievitystietous parani eniten. jäi kyllä sellainen olo, että koetan aluksi ilman lievitystä, ilokaasu kuulosti ihan ' hyvältä' ja ne aquarakkulat (kivusta huolimatta, sattuu se kuitenkin..) mutta epiduraalit ym. kemialliset puudutteet kuulostivat suoraan sanoen pelottavilta. tuntuu yksinkertaisesti pahalta ajatella että ottaisin jotain mikä vaikuttaisi vauvaan, vaikka ne puudutteet ym. pääsääntöisesti turvallisia ovatkin.



minusta oli hyvä kun se kätilö sanoi aluksi, että on ihan hyvä jos koettaa synnyttää ns. luonnonmukaisesti, ja että siihen kannustetaan. minulla ei ole koskaan ollut näistä asioista mitään kantaa aikaisemmin, ja kuinkas olisikaan kun ensimmäistä lasta odottelen, mutta nyt tuli suoraan sellainen tunne, että koetan olla lievityksettä. haluan kokeilla, että onko apu tarpeen oikeasti, vai pystynkö synnyttämään ilman.



vointi on muuten ihan mukava, vatsapöpö tarttui jostain mukaan silloin keskiviikkona ja yö oli ihan kauhea, mutta torstai sujui jo vallan mukavasti.



neuvolassa kävin, eipä uutta. painoa tullut nyt yhteensä koko aikana 10 kg. verenpaine oli hieman koholla, mutta täti laittoi sen yöllisen oksentamisen piikkiin. vauva oli tunnustellessa ylösalaisin, mutta heitti heti sydänääniä kuunneltaessa itsensä noin viidesti ympäri, että se siitä pääalaspäin asettumisesta :)



ultra on vielä 22.8. ja siinä katsotaan että mikä sillä on meininki siellä. en kyllä oikein tajua, että kun se vielä venkoilee kuin väkkärä, että miten siihen mennessä ehtisi asettua ja voisi tehdä mitään arvioita synnytystavasta..? no, selvinnee tuo.



hanna rv. 34+3

Sama tieto kuin ORENJILLA, vauvan isot nivelet ne siellä vaan napsahtaa. Luin joskus esikoista odottaessa jostain, joten en oo paljon asiasta huolehtinut :)



MIELITEOT: No kaikki makea.. Suklaata söisin vähemmänkin, mutta kun mulla sattuu olemaan mies, joka on perso sille, en kai mie nyt voi vaan katsoa, kun toinen syö.. Kuopusta oottaessa oli perjantaisin pojan mentyä nukkumaan PAKKO saada tortilloja ja kokista. Nyt ei oo ollu mitään säännöllistä. Esikoisen odotusajasta lähtien olen inhonnut kylmiä herneitä salaatissa :D



PKKS-porukka, kyllä sopii minullekin nähdä reilun viikon päästä. Minnepä tässä kiire ;)



Kehno, olikohan jotain muuta keskustelun aihetta..? Miks en voi muistaa.. Mies oli kutsunut kaks kaveriinsa saunomaan. Huokaus. Minä tietty odotin prinsessan kohtelua (mm. jalkahierontaa ja parisuhteen " eliksiiriä" ), mut sainkin pitkän nenän.



-piias- rv 35+4

..vai onko tämä nyt teille muille kuinka myöhäistä? Itsestä vaan tuntuu noin yleisesti että kyllä kympin uutisten jälkeen on nukkumaan menon aika. Paitsi että viime aikoina olen koukuttanut itseni Sinkkuelämään, onneksi vikat jaksot käsillä ;) Ja BB:iin en aio seota..



OMA NAPA voi ihan hyvin. Selkä reistailee, rappujen kulkeminen on ihan pahinta. Ja tietty asutaan siis 2kerroksisessa rivarissa :( Autoon pääseminen - etenkin kuskin paikalle - on myös aika tuskaa, samoin kuin kakkosen viritteleminen omaan istuimeensa taakse keskelle. Etäisesti muistinkin että autoilu ei ole mua varten loppuraskaudessa, mutta jotenkin en vielä(kään) hahmota tätä raskautta kovin selkeästi, eli nämä tällaiset vaikeudet jotenkin iskee vasten kasvoja, että " täh, miks en mä nyt hei pääse tähän penkin ja ratin väliin?! .. Ai juu niin joo.." . Ihan häkellyttää välillä!



Niin, mutta siis tuo selkäjuttu on oikeastaan ihan ainoa negatiivinen asia tällä hetkellä, eli tosiaan oma napa voi hyvin. Vatsa ei tunnu liian painavalta tai hetikohta räjähtävältä; ei turvota; jalat ei särje; saan nukuttua yöt hyvin; hormonit ei sen suuremmin tee tepposia pääkopassa; nivustyrät ei tällä kertaa vaivaa niin kuin viimeksi; alakerran suonikohjut ei ole pahana vaan vaiva on oikeastaan helpottanut viikkojen kertyessä (en tiedä miksi).. Haa! Siis hirveän paljon positiivista tässä raskaudessa, huomaan. Ihan tervettä näköjään oikein näin listata hyviä asioita, tulee hyvälle mielelle jo ihan siitä :))



Ja sitten VAUVASTA: liikkuu tosi paljon ja vilkkaasti yhä. Taitaa tosiaan olla melkoisen pieni, kun mahtuu niin melskaamaan ja selvästikin pyörimään ympyrää. Ja hikkailee tosi usein. Mun vaavi ei naksu, mutta välillä tuntuu sellasta pientä nopeaa liikettä, ikään kuin sydämen syke, jossain yhdessä kohdassa masunahkaa. Ei kestä pitkään kerrallaan. Mitähän moinen lienee?



EHKÄISY: Niin, ei aavistustakaan. Enpä ole kyllä suonut ajatustakaan moiselle.. Ekasta alkoi menkat n6kk synnytyksestä, ja toisesta 1v1kk. Toisaalta taidan tarvita pillerit heti kun alkaa, jottei tuo endometrioosinpahanen pääse villiintymään :( Ja imetysaikoina mulla perinteisesti limakalvot on niin vaikeassa kunnossa, ettei siinä hirveän paljon ole ehkäistävää.. Ja vielä sekin, että tällä taustalla (siis takana se endo, IVF, PAS, tuubat tukossa) jotenkin yhä ahdistaa koko ajatus raskauden ehkäisystä.. puhuttu on kerran tässä raskauden aikana siitäkin jos vaikka ei alettaisi mitään ehkäistäkään, jos näitä raskauksia meille suotaisiin lisää... ;)



Oi voi.. nythän pääsin romaanin alkuun.. mutta täytyy mennä katsomaan se toiseksi viimeinen jakso Carrien elämästä!



Itta 35+0

Ihanaa, tulin juuri kaupungilta.Käväsin kavereitten kans piitkästä aikaa ulkona syömässä ja hyvää oli ja piristää tätä mammaa, kun vaan kotoota hetkeksi näistä arjen askareista pääsee eroon..vaikka ne niin mukavia onkin..välillä..



mulla on jotenkin koko tuo pesänrakennusviettikin kadonnut jonnekin..parisen viikkoo sitten täällä pesin vauvanvaatteita ja piti saada sänkyä ja muita tavaroita paikoilleen jne..kaikki meijän kaapitkin siivosin ja puunailin muutenkin paikkoja :)sitten iski se vaihe, kun piti äkkiä saada kaikki ostettua mitä vaan puuttui, muuten meinas jopa yöunet mennä, kun niitä päässänsä kelaili..ihan hupsua minusta :)



Mutta nyt ei sitten millään meinaa jaksaa edes siivousta alottaa, saati sitten lähtee pyöriin kauppoihin..tänään ostin liivinsuojia lisää, kun tämä meijeri ainakin vuotaa kuin seula jo nyt, iteasiassa jo pitkän aikaa maitoa tullut..Muilla vastaavaa??



vaaville kuuluu möyrinnästä päätellen vaan hyvää, masukin on ihan yhtäkkii kasvanut ja nyt vasta alkaa näyttääkin kunnon vauvamasulta, mulle kun tullut painoa vaan se 8 kiloa.



Täällä ei ole masu naksunut, mutta kovasti vaavilla tuntuu olevan hikka.hassu tunne sekin!



Kiva kun olette kertoilleet kaikki omista synnytyskokemuksistanne ja palautumisista jne..ihan mukava kuulla, kun itse odottaa esikoistaan..



välillä täällä kalpeena hiljaa istunut ja lukenut ja välillä taas saanut päähän sen oman niin ruusuisen kuvitelmansa synnytyksestä yms..



Mulla ainakin henk.koht. sellanen fiilis, että kaikkihan siitä on aina jotenkin selvinneet ja se ei kestä kun sen päivän,korkeintaan kaksi ja sattuuhan se, mutta kaikki kestetään ja olen avoin erilaisille kivunlievityksillekin tarvittaessa..



ja se palkintohan siitä urakasta palkitsee varmasti niin kovasti, että jo pelkkä ajatuskin saa minut herkälle tuulelle ja ihan itkettää..:)



mistäs muusta täällä olikaan keskusteltu?



Mukavaa kuulla taas uusia kokemuksia tayssin synnytysvalmennuksestakin :)



mä en nyt muista mistä muusta tääl olikaan keskusteltu, joten taidampa lähteä nukkumaan ja palata huomenna taas ruudun ääreen!



Hyvää yötä keijukaisille!!



Manta ja onni rv33

Perjantaina oli neuvola ja meinasin pudota tutkimuspöydältä (tuolista) kun sano paljon kohdunkorkeus on. 40 cm! siis järkkyä, enkä mä ees oota kaksosia.



Painoo oli kyllä tullu viikossa 1575g, joka on kylläkin turvotusta. Koko raskauden ajalta on painoa nyt tullut sitten 4kg.

Verenpaine 146/75 joka on mulla tosi hyvä.

Pissi puhdas, siis ei ainakaan raskausmyrkytyksen oireita toi turvotus.

Päätä saatiin hiukan heilutettua, onneks ei oo supistukset sentään ihan synnytystä laittanu käyntiin, taitaa olla niitä ennakoivia vaan.

Sykkeet 140

Liikkeet ++



Neuvolatäti vähän oli oudon olonen ku kerroin jatkuvista suppareista, piti ihan loppujen lopuksi topputella ettei ajannu mua tarkistuttamaan äitipolille. Kait se tajus loppujen lopuks että kyllä jo tän ikänen (40v.) tajuaa koska on tosi kyseesä, ja kun vielä tää on mun 5.



Manna... mulle tehdään todennäkösesti kanssa suunniteltu sektio, kuten aikasemmassa raskaudessakin. Mulla on kaksi sektiota takana, raskausdiabetes, jonka takia isoksi kasvannu toisisksvanhin likka jäi olkapäästään kiinni, ja sai osittaisen olkahermohalvauksen, joka onneksi parani sitomisella ja ajan kanssa.

Lääkärit ei vain enää ota mitään riskiä että jotain vakavaa sattuisi.



Edellisessä raskaudessa sain vielä raskausmyrkytyksen ja piti leikata vielä aikasemmin kuin olis muuten leikattu.

Nyt toden näkösesti tää pikkumies kasvaa kohisemalla ja sektiosta pitäisi jotain päättää ens viikon keskiviikkona, kun on taas kontrollikäynti äitipolilla.



Yöt alkaa olla inhottavia. En edes halua mennä nukkumaa ku tietää että saa ravata vessassa vähän väliä, mahaa vihloo kun kääntää kylkeä ja toi kokoaikanen hikoileminen. Pitäis varmaa laittaa taas tyyny pesuun, ku tuntuu että se on varmaan imenny litratolkulla mun hikeä. Ja sitten oudoin, mull on vaikee hengittää yöllä, ja oon ruvennu hengittää suun kautta. Nolointa on herätä ku semmonen noro valuu suupieltä tyynylle. Onneks on jo pimeetä yöllä. En oo varmaa kauheen kaunis näky ;)



Halifantti ja kattokassinen rv. 36+6

huomenetpa tosiaan,pääsin eilen vasta 01.30 nukkumaan...ööh venähti ensin koneella ja sitten viel piti lehteä alkaa pläräileen kun mies tuli kotiin.



Synnytyksestä toipuminen,se onkin varsin kiinnostavaa.Mä en oo varsinaisesti koskaan ollut kipeä,paistsi viidennestä eli tästä nykyisestä kuopuksesta kyllä,koska kerkis heti iskee rintatulehdus(aiheutui varmaan vaikeasta imetyksen aloituksesta ku vauva oli lastenosastolla) mutta alakerta ei oo ollu koskaan kipee-ei edes esikosta vaikka repesin ja tikattiin.On niin yksilöllistä.Selkä on kyllä aina ollu kovilla kun on joutunu tottumaan taas normaaliasentoon,jota ei pallomaha taivuta eteenpäin =D

Itse oon huomannut oman olon olevan suoraan verrannollinen siihen mitä on painoa tullut,eli siis kuinka " omaksi" tuntee kroppansa sen jälkeen kun pallo katoaa-vaikka siis maha roikkuu taatusti ja rinnat aristaa...nyt odotan ihan letkeää lopputulosta koska painoa tullut tosiaankin se 2 kiloa,mutta turha hehkuttaa viel.



TÄNÄÄN on tasan 1kk laskettuun aikaan,ihan kiva ajatus :) Mutta mulla on myös hommat tyssänny,mä jo tuossa 3-4 vk sitte pesin vaatteet ja petikin on pedattuna jo,mutta muuten olis viel tekemistä...vauvan vaatteita en laita viel paikoilleen,jotenkin se tuntuis liian karmivalle :S ja toisekseen mulla on pestynä ne, öhöm...vaaleenpunaset vaatteet,et JOS sattuiskin niin että oltais ultravirheen uhreja.Eilen sain sentään suuren Elfan koripaketin vaatehuoneeseen,johon sit aikanaan laitan ne vaatteet,eli sit kun tullaan kotiin.Sit KUN tullaan,voi vitsi,mulle on monesti iskeny sellanen hullu tunne ettei oikeen meinaa sittenkään tajuta vauvan tuloa.Kai se on kun tää raskaus ei oo ollu yhtään RASKASTA et jaksaa painaa hyvin vielläkin pitkin maita ja mantuja.



Millaisia painoarvioita ootte saanu näil viikoilla(35+2 olin ultras) oli Pikkaraisen pa silloin 2,4-2,6 kiloo.Lääkärissä ei muuten mitään ihmeitä,oon ihan " ummes" viel vaikka oon (k)uudelleen synnyttäjä,vaan sormelle auki.



Mukavaa viikonloppua,viimesii LOMAPÄIVIÄ viiään,maanantaina alkaa arkinen aherrus koululaisten(x3) ja kerholaisen kaa.



Femmis ja Pikkarainen 35+4

Mutta toivottavasti nyt ei vielä synny.



T.Rose74 vkot tasan 35

Ajattelimpas kävästä vähän pinoa nostamassa, kun meinaa ihan taas kadota sfääreihin;)



Manna_76: Tervetuloa syyskeijuihin!! :)



mieliteoista on ollut puhetta..Mulle ja maistuu kaikki suolainen ja täällä kans yks mamma, jolla on ihan älytön hiilihappo addiktio! Luulin aluks et johtuu vaan kesän helteistä se jano..mut tolla litkimisellä sen täytyy jo olla addiktio!



Lisäksi mua on alkanu kiehtoon varaston haju!!Tää on ihan hupasaa, mutta kun on pakko päästä välillä tonne kellariin(muka siivoon sitä)..

Se haju on IHANA! no toisaalta oon kyl kuullut, et jotkut raskaana olevat naiset syö seinästä laastia..et kaippa tää mun " himoni" on ihan pientä vielä.. :) onko muilla tätä samaa himoa esiintynyt??



Meillä on tääl kotona miehen kanssa leipomistalkoot! Mies leipoo vanilja voi pullia, nam nam ja mä tein pitsan :)) nyt herkuttelemaan!



Onni jatkaa masussa hikkailuaan ja möyrii minkäs ehtii :)



Hyvää viikonloppua keijuille!



Manta ja onni 33 plus 1

Hei vaan pitkästä aikaa!



Ja heti kärkeen iso PAH! Kaksi yötä valvoin sellaisten supistusten kanssa ja katinkontit, vauva ei ole edes asettunut ja tarjonta on periaatteessa RT mutta vauva on vinossa ELI hän ei todellakaan ole syntymässä sieltä mihinkään!!!!! Grrr. No onneksi viimeiset kaksi yötä olen saanut nukkua tosi hyvin.



Tänään sain sitten inspiksen että etupihan älyn iso kukka/perennapenkki on nyt kunnostettava ja siellähän käkin mahani kanssa kaivelemassa ja siirtelemässä kasveja tuntikaupalla, mies kanteli juomaa jäillä ja aneli sisälle, mutta kun jotain aloittaa niin eihän sitä kesken jätetä! Jouduin vetämään penkin lähes matalaksi heinäkuun alussa koska siihen iski tuholaisia ja penkki on meille sisääntultaessa, joten se näytti tosi sotkuiselta ja pahalta, mutta Ah, nyt se on hyvännäköinen ja odottelee uusia kasveja naapurin penkistä.



Supisteluja ei pahemmin nyt ole ollut, arvatkaa vaan onko ensi yönä nyt kun näin sanoin :-) Neuvola oli torstaina, painoa oli tullut 700g lisää viimeiset 4 viikkoa, täti kyseli että onkos tullut herkuteltua, no itseasiassa ei juuri ole, turvotusta on aika tavalla. Painoa on nyt tullut alusta lukien 13 kg, vielä on varaa tulla +3kg ennen kuin menee oma enkka rikki. Toivottavasti ei tulisi. Kaikki oli muutoin ok. Oli uusi terkan sijainen, hän erehtyi kysymään että mitä tarkoittaa minun synnytyspelkoni, annoin hänelle yksityiskohtaisen raportin asiasta, olisittepa nähneet kuinka hänen silmänsä levisivät kuin lautaset kauhusta kun kerroin mikä ahdistaa, hän vaan totesi että hyvä että on järjestynyt aika pelkopolilta.



Torstaina käytiin myös tutustumassa synnytyssaliin koska mies tarvitsi tämän kokemuksen :-) Kaikki muut oli ensisynnyttäjiä, olisi tehnyt mieli kysellä kaikenlaista komplikaatioihin liittyen, mutta maltoin mieleni etteivät " ensarit" kuten kätilö nimitti, joutuneet paniikkiin. Mikään ei ollut muuttunut, harmi.



SYNNYTYKSEN JÄLKEEN oloni on aika aikaisemmin ollut mitä loistavin, lukuunottamatta edellistä synnytystä, koska se oli mitä oli vauvan menetyksen takia. Masua minulle ei ole aiemmin jäänyt, se on kadonnut heti synnytyksen jälkeen, ollut vähän turpea kuten menkkojen aikaan, mutta pari päivää ja sitä ei ole. Tisut tulee kamalan painaviksi ja esikolta tisuihin on jäänyt arpia sillä kuppikoko kasvoi c:stä F:ään ja nyt mennään G:ssä! Imetyksen loputtua tisut ovat olleet kaikkensa antaneiden näköiset, koko on jäänyt D-kuppiin. Muutoin imetyksen myötä peppu on palautunut ja paino laskenut synnytystä edeltäneeseen painoon. Lantionpohjan kanssa ei ole ollut aikaisemmin mitään ongelmia, treenaan lihaksia seksillä! Välilihaa on viipaloitu esikon ja kuopuksen syntymien yhteydessä mutta olen voinut istua hyvin heti synnytyksen jälkeen ja arvet ovat lähes kadonneet, kätilö on ommellut tosi hyvin. Siksi toivonkin taas samaa tuttua kätilöä. Heh, kuopuksen synnyttyä olisin voinut synnyttää saman tien uudestaan. Vauva joutui strepto-b:n takia tarkkailuun teholle, siellä hoitajat ihmetteli että oletko tosiaan juuri synnyttänyt kun menin kyselemään vauvaani rintamaidolle. Yleensä äidit kärrätään sinne sängyillä. No, saapa nähdä miten käy tämän synnytyksen jälkeen.........



Nyt pitää lähteä lepäilemään ettei rehkiminen kostaudu.



Ruusunen ja pikku ruu 35+1

Hurjasti uusia viestejä sitten viime lukemani! En ole muutamana päivään ehtinyt kirjoittelemaan ja nyt en taida jaksaa kaikkea edes lukea ajatuksen kanssa.



Synnytyksestä palautumis - galluppia kun luin niin tuli heti haikea olo, en minä sentään vielä haluakaan tästä mahasta ja raskaana olemisesta eroon! Ihanaa olla raskaana (vaivoista huolimatta) ja vaikka kovasti odotan, että vauva on valmis syntymään niin vauvamahan tahdon vielä pitää :) Ja todennäköisesti saankin siitä nauttia seuraavat 7-9 viikkoa!



Eipä tuohon galluppiin juurikaan lisäämistä, molemmista on alkuun ollut uto olo kun vauvamahaa ei enää ole, mutta ihan heti ei sitä omaa, entistä kroppaakaan vaan kaikenlaista muuta saannut tilalle.



MOISKU ai teillekin kolmas poika? Onnittelut! Meille kanssa tulossa ja nyt tuntuu ajatus hyvin luonnolliselta, että kaikki ovat poikia. Tänään puhuimme äitini ja siskoni kanssa lasten nimistä ja mietinkin, eräästä heidän toiseksi nimeksi ehdottomastaan, että se pitää jättää talteen odottamaan mahdollista neljättä poikaa (kolmannelle kun kutsumanimi on jo valmiina). Tosin ollaan kyllä tuumailtu miehen kanssa ajat sitten, että tämän kolmannen jälkeen lapset riittää tähän perheeseen. Vaan mistä sitä ikinä tietää.



INKULIKOS se oli kysellyt perhehuoneesta? Me olemme menossa näillä näkymin synnyttämään Haikaranpesään, jossa siis lapsivuodeaika ollaan perhehuoneessa. Tosin voi olla, että vauvan imetyksen/ruokinnan hankaluuden takia siirrymme tavalliselle osastolle, jossa saa paremmin apua ja neuvoja. Mukaan siis tulee myös isoveljet, ellei synnytys osu viikonloppuun ja silloin he ovat isovanhemmilla hoidossa. Oltiin koko perhe perhehuoneessa myös edellisellä kerralla ja se oli mahtava kokemus ja tilaisuus tutustua uuteen perheenjäseneen kaikessa rauhassa yhdessä alusta saakka. Myös synnytykseen mies tulee mukaan, ilman en suostuisi synnyttämäänkään.



RIINA minulle ei ainakaan ole Manipurasta tullut mitään infoa toisin kuin lupasivat. Onhan tässä vielä aikaa, jos vaikka pian postiluukku kolahtaisi.



Väsyttää, väsyttää.. pitäisi kai mennä suihkuun ja nukkumaan. Mies ja kuopus ovat mökillä, minä ja 7v esikoinen kahdestaan kotona, poika katsoo Pikku Kanasta innoissaan tuossa, ei voi äiti lähteä nukkumaan ennenkuin se loppuu.



Mayella ja Onni 33+3

Hei keijut, en ole yhtään ehtinyt lukea viestejänne, tulin vain ilmoittamaan, että joudun ikäväkseni perumaan sen huomisen pk-seudun keijujen tapaamisen, ja se ottaa niin aivoon!



Syynä on se, että kaaduin tänään keskustassa mukulakivikadulla ja sain kiven terävästä reunasta polveeni haavan, joka oli auki lumpioon asti! Ensimmäinen, mitä siis näin, oli luu... Ambulanssi tilattiin ja Malmin sairaalassa pantiin 6-7 tikkiä, nyt tuskailen muutaman askeleenkin ottamisessa, ei tässä paljon jalkaa koukistella, eli kotona menee seuraavat päivät/viikot.



Vauvalle ei käynyt onneksi kuinkaan, sillä kaaduin suoraan konttausasentoon. Se alkoi liikuskellakin miltei heti.



Mutta nyt yritän konkata syömään, meni päivällinen illalliseksi... Kerron sitten lisää.



T. Rizzu rv 36+0

Nopsasti ku pitää mennä tyttö laittaan nukkuun.



Joku kyseli painoarviosta.

Mulla rv34 tasan (eli viime torstaina) annettiin painoarvioks 2,2kg.



Aattelin kysästä onko täällä tietoo tai kokemusta.

Imeytyykö noi luontaistuotteiden rautavalmisteet paremmin ku apteekin tuotteet?

Meinaan vaan että jos otan päiväannoksen jotain luontaistuote-rautaa jossa on n.18mg rautaa, niin onko siitä mitään hyötyä, kun ei Obsidan 100mg:stakaan ole hyötyä ollut?



-kirsikka rv34+2-

Mulla pesänrakentamisvietti ei ole vielä kadonnut. Tosin pyykin pesuun alan olla jo ihan kypsä. Vielä pitäisi pestä turvakaukalon kangas ja sängyn reunapehmusteet. Samoin pitäisi päättää mitä teen pinnasängyn patjan kanssa. Ostanko uuden vai pesenkö vanhan?? Sen voi kuulemma pestä pitäisi kuivua päivässä eli ei ole vaahtomuovia. Voi kun osaisi päättää mitä tehdä asian suhteen! Mun sormet syyhyäis varaston siivoamiseen, mutta siellä on sen verran painavia tavaroita ja varasto on vielä tupaten täynnä et tarvitsisin siihen miehen apuja ja häntä ei näytä asia paljon kiinnostavan :( harmittaa...yritin tänään puhua asiasta, mutta en saanut minkäänlaista reagointia asian suhteen. Ulkopöytä ja tuolit pitäisi käsitellä, mutta mulla ottaa maalin haju niin pahasti nenään ettei siitäkään tule mitään. Ärsyttävää kun tekis mieli tehdä eikä voi.

Ajoin tällä viikolla autoa ja huomasin ettei ole enää ihan helppo asettua sinne ratin taakse istumaan.



Miten muuten painaako vauva teillä siten tonne alaspäin että tuntuu kuin olisi isompi hätä tulossa ihan vähän väliä? Eilen supisteli parin tunnin ajan päivällä, mutta sitten meni ohi. Tähän saakka mulla supistelut on olleet ihan kivuttomia, mutta nyt tuntui pikkasen.



Jotain mun piti kommentoida, mutta unohdin jo. Olen huomannut viimeisen viikon aikana muutenkin että raskausdementia on tainnut löytää mut ;)



Hyviä öitä kaikille



rv 36+5

Onpas muutamassa päivässä syyskeijut saaneet aikaan valtavat määrät viestejä... Piti oikein käydä syömässä välillä ennen kuin jaksan omani tänne pinoon näpytellä...



Mielenkiintoista kuulla teidän kokeneempien muisteluksia mahan olomuodosta synnytyksen jälkeen. Toivottavasti omanikin palautuu, ja muuallekin kertyneet toppaukset sulavat. (Tosielämässä viime joulun kilot + ensi joulun kilot sekä raskaudesta mahdollisesti jäävät kilot taitavat edelleen jököttää paikallaan ensi kesänä, minä kun yleensä onnistun laihtumaan kesäisin ja vuorostaan lihomaan aina talvella/keväällä ja nyt tämä kesä on mennyt paisumisen merkeissä.) No, pari päivää sitten bongasin ihkaekan raskausarven mahan alareunasta joten toistaiseksi olo on vain ylpeä :D



VALMISTELUT. Aloitin tänään pestä vauvanvaatteita ja muita tekstiilejä. Ensi viikolla pitäisi olla valmista, jos tätä tahtia jaksan...



OMA NAPA. Hankin nyt kumminkin muutamat " oikeat" äitiysalushousut ja nepä muuten tukevat hyvin verrattuna tavallisiin hipstereihin! Olen nukkunut uusissa housuissa viimeiset 2 yötä 9 tuntia putkeen! En ole pystynyt nukkumaan tukivyö päällä ja olen tätä ennen herännyt selän puutumiseen 5-6 tunnin unien jälkeen, ja heräämisen jälkeen olen saanut unta 1/2 tunnin pätkissä. Ihmeellistä nukkua 9 tuntia. Ihan uutta puhtia päivään :) Maha on edelleen aika ylhäällä, luulenpa että tässä odotellaan vielä jokin aika tositoimia. Ensi viikolla on lääkäri, joka vahvistaa tai kumoaa ajatukseni.



SYNNYTYKSESTÄ täällä on myös puhuttu. Pystyin synnytysvalmennuksessa kuvittelemaan itselleni lähinnä ensimmäisen kivunlievitysvaihtoehdon joka oli rentoutuminen... En pidä ajatuksesta joutua kaikenlaisten toimenpiteiden uhriksi, mutta mieli saattaa hyvinkin muuttua kun saan tuntea mitä synnytyskipu on. Mutta ennalta en haaveile mistään piikeistä. Saa nähdä mitä todella tapahtuu.



Nyt taidan lähteä nukkumaan tältä päivältä. Hyvää viikonloppua toivottaa ovara rv 36+jotain!

Huomenta, No nyt naksui täälläkin tänä aamuna ja ihan silleen kunnolla. Olen nukkunut kyllä oikealla kyljellä melkein koko yön ja kun nousin ylös niin hetken aikaa koko oikeapuoli vatsasta naksui. Mitäköhän se oikein tarkoittaa?



rv 36+6

ootko ottanu tota Obsidania" oikein" eli EI maitotuotteiden tai lahvin kanssa,näiden välil pitäis olla tunti....mielellään siis lihan taikka c-vitamiinipitoisen kaa...



Sit noista luontaisraudoista :) Mä käytin nelosen kaa Kräyterblut saftia jota ostin kyl iha apteekista.Mun silloinen kätilö sanoi,et joillain ei varsinkaa enää loppuviikoilla rauta meinaa imeytyy kuin nestemäisenä,ja mulla ainakin silloin auttoi.Nyt en ees kokeillut koska veriarvot oli niin huonot et luotin tuoho Obsidaniin(joka mulla toimikin hyvin)



Mut siin Kräyterblut saftissa on muitakin " hyviä" aineita,se vaan on aika kallista...mut mitäpä sitä ei tekis....



Femmis 35+5