Lue keskustelun säännöt.
Kukaan menossa opiskelemaan historiaa yliopistoon
Kommentit (50)
Eiköhän kuitenkin historia-aloilla ole tulevaisuudessakin kysyntää. Pieneneväthän ne ikäluokat alaspäin, joten kun suuremmat ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, niin jäähän niitä työpaikkoja nuoremmille ja vähälukuisemmille sukupolville. Lisäksi historiantutkimus ja -opettaminen lienevät vielä aloja, joihin robotit eivät vielä pysty.
Itse näen koko ajan että digitalisaatio tuottaa uusia historiallisia tietokantoja, jotka vaan odottavat tutkijoita. Monet arkistotkin avautuvat aina tietyn väliajoin eli tähän asti salatut tiedot historiallisista tapahtumista tuovat lisätöitä historiantutkijoille.
Historiantutkimuksen paradigmat ovat myös muutoksessa, joten tarvitaan yhä enemmän uutta historiantutkimusta, -tulkintaa sekä heitä jotka uutta historiaa opettavat, ja siitä tiedottavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Höpöala. Ei työllistä muuta kuin osan niistä jotka on valmistuu aineenopeksi. Ite en lähtisi. Jos olisin kiinnostunu historiasta, olisin sitä vapaa-ajalla mutta valitsisin työkseni jonkun paremmin työllistävän alan.
Keksiikö joku miten humanistiset alat hyödyttää yhteiskuntaa? Kaikki ko. alan edustajat ovat joko julkisen sektorin suojatyössä tai apurahaelättejä. Pelkkien menojen aiheuttajia.
Esimerkiksi me kulttuurintutkijat näemme heti että sinä et ole koskaan yliopistossa opiskellut, et tiedä humanistisista aloista mitään etkä tunne tieteellistä tutkimusta lainkaan.
Filosofisemmin voisi myös ihmetellä että koska olet ihminen, miten et pidä ihmistutkimusta mitenkään tarpeellisena? Eikös tuossa ole valtava älyllinen ristiriita.
Filosofointiin ei Suomella ikävä kyllä enää ole varaa. Sinäkin julkisen sektorin elättinä olisit enemmän hyödyksi esimerkiksi lähihoitajana. Kukaan ei kuole tai sairastu eikä varmaan edes huomaa, jos jätät työsi tekemättä. Yhdenkin lähihoitajan puuttuminen yhdestä vanhainkodista voi olla terveysuhka.
Onkohan ihmisten eritteitä ja hankalia ihmisiä inhoava hoitaja paras mahdollinen? Hauaisitko itse vttuilevan hoitsun hoidettavaksi?
Tjaa, voisipa muutama hoitovirhekin sattua lääkeannostelussa, koska en ole matikassa kovinkaan kummoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Höpöala. Ei työllistä muuta kuin osan niistä jotka on valmistuu aineenopeksi. Ite en lähtisi. Jos olisin kiinnostunu historiasta, olisin sitä vapaa-ajalla mutta valitsisin työkseni jonkun paremmin työllistävän alan.
Keksiikö joku miten humanistiset alat hyödyttää yhteiskuntaa? Kaikki ko. alan edustajat ovat joko julkisen sektorin suojatyössä tai apurahaelättejä. Pelkkien menojen aiheuttajia.
Esimerkiksi me kulttuurintutkijat näemme heti että sinä et ole koskaan yliopistossa opiskellut, et tiedä humanistisista aloista mitään etkä tunne tieteellistä tutkimusta lainkaan.
Filosofisemmin voisi myös ihmetellä että koska olet ihminen, miten et pidä ihmistutkimusta mitenkään tarpeellisena? Eikös tuossa ole valtava älyllinen ristiriita.
Filosofointiin ei Suomella ikävä kyllä enää ole varaa. Sinäkin julkisen sektorin elättinä olisit enemmän hyödyksi esimerkiksi lähihoitajana. Kukaan ei kuole tai sairastu eikä varmaan edes huomaa, jos jätät työsi tekemättä. Yhdenkin lähihoitajan puuttuminen yhdestä vanhainkodista voi olla terveysuhka.
Päinvastoin. Suomella ei ole enää varaa kapeakatseiseen tehokkuusajatteluun. Katso ympärillesi, niin huomaat, miten moni sairastaa mielenterveysongelmia. Ja juuri tällainen ajattelu on siinä yhtenä tekijänä...
Kansainvälisissä pörssiyhtiöissä on jo kauan sitten ymmärretty humanististen tieteiden arvo. Suomessakin kannattaisi miettiä, onko esimerkiksi diplomi-insinööri paras vaihtoehto toimitusjohtajaksi.
Sinäkin olet varmaan kuullut sanan innovaatio? Mietipä hetki, mistä innovaatiot syntyvät. Yhtäkään lähihoitajaa ei voi palkata, jos ei ole rahaa. Ja rahaa ei tule, jos ei ajatella yhtään boksin ulkopuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Höpöala. Ei työllistä muuta kuin osan niistä jotka on valmistuu aineenopeksi. Ite en lähtisi. Jos olisin kiinnostunu historiasta, olisin sitä vapaa-ajalla mutta valitsisin työkseni jonkun paremmin työllistävän alan.
Keksiikö joku miten humanistiset alat hyödyttää yhteiskuntaa? Kaikki ko. alan edustajat ovat joko julkisen sektorin suojatyössä tai apurahaelättejä. Pelkkien menojen aiheuttajia.
Esimerkiksi me kulttuurintutkijat näemme heti että sinä et ole koskaan yliopistossa opiskellut, et tiedä humanistisista aloista mitään etkä tunne tieteellistä tutkimusta lainkaan.
Filosofisemmin voisi myös ihmetellä että koska olet ihminen, miten et pidä ihmistutkimusta mitenkään tarpeellisena? Eikös tuossa ole valtava älyllinen ristiriita.
Filosofointiin ei Suomella ikävä kyllä enää ole varaa. Sinäkin julkisen sektorin elättinä olisit enemmän hyödyksi esimerkiksi lähihoitajana. Kukaan ei kuole tai sairastu eikä varmaan edes huomaa, jos jätät työsi tekemättä. Yhdenkin lähihoitajan puuttuminen yhdestä vanhainkodista voi olla terveysuhka.
Onkohan ihmisten eritteitä ja hankalia ihmisiä inhoava hoitaja paras mahdollinen? Hauaisitko itse vttuilevan hoitsun hoidettavaksi?
Tjaa, voisipa muutama hoitovirhekin sattua lääkeannostelussa, koska en ole matikassa kovinkaan kummoinen.
Juuri niin, koulutuksen ideahan on se, että alalle tulisi sinne soveltuvia ihmisiä jotka sitten sijoittuvat töihin omalle alalleen.
Kaikki kuvitelmat että kuka tahansa sopii lähihoitajaksi ja vain lähihoitajia tarvitaan, ovat infantiilia argumentointia.
Eiköhän meillä ole monia eri ammattialoja juuri siksi että pienenä maana tarvitsemme erityisesti joka alan osaajia ja meidän pitää joka alalle saada ne parhaat tyypit. Terveydenhoitoalallakin on eri ammatit ja erikoistumiset, en minäkään käy hampaitani hoidattamassa gynellä :D
Trollikoulutusta pitäisi varmaan lisätä, koska nämä AV:n trollit alkavat olla niin heikkotasoisia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani on tosi kiinnostunut historiasta ja toiveammatti on historianopettaja. Varmaan olisi helpomminkin työllistäviä aloja, mutta kai niitä opettajiakin kuitenkin tarvitaan.
Historian opettajilla on ollut äärimmäisen vaikea työllisyystilanne jo kymmeniä vuosia, koska heitä on jo pitkään koulutettu liikaa.
Muidenkin aineenopettajien tilanne huononee koko ajan, koska ikäluokat pienenevät.
Todellakaan ei kannata suositella nuorelle uraa hissanopena, koska siinä voi olla katkeria pettymyksiä edessä.
No voi. Poika on yläkoulussa, joten ehtii varmaan vielä muuttaa mieltäänkin. Toki olisi parasta, jos löytyisi hyvin työllistävä ala, joka aidosti kiinnostaa itseä. Poika on esim. ihan hyvä matematiikassa, mutta se ei vaan kauheasti kiinnosta, mutta ehkä jotkut tekniikan alat työllistäisivät paremmin.
Matikan opella on huomattavasti paremmat työllistymismahdollisuudet. Siihen voi päälle lukea myös sen historian, tosin matikan ja historian opettaja on sen verran harvinainen kombo, ettei silläkään oikein työpaikkoja löydy; sellaisia ei ole auki. Mutta voi sitten olla matikan opena.
Siis ei ole mikään nero matikassa, mutta huomaan, että hän oppii sitä helposti, mutta ei näe siinä mitään kiinnostavaa. Ehkä jossain vaiheessa valkenee, että matikkaa sovelletaan monessa muussa tieteessä ja siitä on ihan käytännön hyötyä :) Mutta jos jostain teinipojasta voi nähdä, että on opettaja-ainesta, niin pojastani. Hän pärjää tosi hyvin ihmisten kanssa ja on auttavainen, tykkää selittää asioita. Ei ole edes mitenkään hurjan sosiaalinen, mutta jotenkin se on vaan helppoa. Mutta joo, siitä historiasta. Voihan siitä tulla tietysti harrastuskin. Yllättävän paljon kaupoissa näkee jotain historialehtiä myynnissä, joten kaipa niillä lukijakuntaa on. Parempi harrastushan se olisi kuin joku tosi-TV:n katsominen :)
Voihan hän tähdätä kouluttajaksi. Esimerkiksi tvt-alan, markkinoinnin ja viestinnän kouluttajia tarvitaan. Jos ei raha kiinnosta, niin julkisella sektorilla on kotouttamista tai työelämäkoulutusta.
Historia voi olla ihan ok aine monenkin alan kouluttajalle, kuten muutkin humanistiset tieteet. Kasvatustieteitä kannattaa lukea ja suorittaa pedagogiset, vaikkei kouluun aikoisikaan.
Tärkeintä on, että on opintojen alusta saakka jokin muukin visio kuin aineenopettajan työ. Vielä opintojakin tärkeämpää on yrittää luoda suhteita ja hankkia työkokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä Ap, anna palaa! Älä usko tuohon paskaan, että työ ei voi olla mielekästä tai että ainoastaan työvoimapulasta kärsiville aloille kannattaa kouluttautua.
Olet varmaan kuullut, miten rasittuneita esimerkiksi hoitajat tai lastentarhanopettajat ovat. Näiden mielestä sinunkin pitäisi mennä sinne polttamaan itsesi loppuun.
Voit miettiä myös poliittista historiaa (valtiotieteellisessä tiedekunnassa), jos historian työllistävyys epäilyttää. Voit sitten tehdä hissasta sivuaineen.
En voi suositella historian opiskelemista. Opiskeltavat sisällöt ovat toki mielenkiintoisia, mutta valmistumisen jälkeen alkaa järjetön taistelu paikasta auringossa.
Akateemiselle uralle tähtäävä kohtaa armottoman kilpailun apurahoista ja paikoista. Taloudellinen epävarmuus on vahvasti läsnä ja syö motivaatiota. Työ on myös aika yksinäistä.
Opettajista on liikatarjontaa, ja työ on myös henkisesti kuormittavaa. Opettajien työssäjaksamisen ongelmista ei puhuta suotta. Kannattaa myös huomioida, että varsinkin yläasteen historianopettajan pestiin kuuluu myös aika paljon muuta kuin sitä historian opettamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin, olisiko mahdollista tuolla alalla luoda työpaikkansa itse. Eli ei vain kilpailla paikasta auringossa vaan tehdä se paikka itse. Historia on kuitenkin sellainen ala, että siitä kiinnostuneita ihmisiä on melko paljon, ja jos osaa kirjoittaa yleistajuisesti ja asiantuntevasti, voisi hyvin olla vaikka tietokirjailija. Vanha käsitys tietokirjailijoista on, että he ovat aina jotain proffia, jotka kirjoittavat öisin sivutyönään, mutta toisenlaista näkökulmaa tarjoaa esim. Tietokirjailijan kirja. Voi tähdätä ihan suoraan tietokirjailijaksi. Toki tällaiset vaihtoehdot edellyttävät omatoimisuutta ja kykyä ja halua suunnitella tekemisiään, verkostoitua jne. eikä mikään tule ilmaiseksi. Mutta se on vaihtoehto siinä tapauksessa, että on todella intohimoisen kiinnostunut asiastaan.
Näinhän se on. Jos mielekkään työn kriteeri olisi pelastaa ihmishenkiä tai vastata perustarpeisiin vaikka ruokaa laittamalla, niin valtaosa meistä tekee ihan turhaa työtä. En lainkaan väheksy tällaisia töitä tekeviä, en todellakaan, mutta kyllähän me aika luolamiestasolla oltaisiin, jos tekeminen tähtäisi VAIN välittömään hengissä säilymiseen ja kaikki muu olisi turhaa. Tai ehkä jo luolamiehet katsoivat kieroon seiniin piirtelijöitä ja örähtelivät tälle, ettei tuo sun filosofointi mitään hyödytä. Väitän, että juuri ns. turhalla työllä ja jonninjoutavalla puuhastelulla tiede ja taide ovat edenneet. Ei kukaan yläpuolelta tullut sanomaan, että keksikääpäs sähkö ja oikein kannustettu pohtimaan, onko maa todellakin litteä. Kyllä ne oli yleensä hörhöjä ja turhanpäiväistä yliopistoväkeä, jotka jotain uutta keksi vaikka olisi voinut leipääkin leipoa.