Pian on pääsiäinen ja miehen mielipaha siitä etten halua viettää sitä hänen perheensä kanssa lähestyy
Tämä on meidän muutaman vuoden ikäisessä suhteessa joka juhlapyhän juttu. Mies haluaisi viettää joulut, juhannukset, pääsiäiset, vaput jne aina omien vanhempiensa ja sisarustensa lapsineen kanssa. Minä haluaisin viettää ne omien lapsieni kanssa kotona, lapset eivät ole tämän miehen vaan edesmenneen aviomieheni (menehtyi jo vuosia sitten). Olen aina sanonut, etten ole kovinkaan "juhlapyhäihminen", vaan mieluusti kyllä teen ne odotetut jutut kuten pääsiäisruuat ja -koristelut, mutta en nauti mistään isosta perhejuhlasta. Olen sanonut hänelle, että voi totta kai mennä vanhempiensa luo viettämään jouluaattoa jne., mutta me emme ole tulossa. Omat vanhempani ovat jo manan mailla hekin, sisaruksia minulla ei ole, mutta ystäviä senkin edestä ja näen heitä jonkin verran juhlapyhinä. Miehen vanhemmat ja sisarukset ovat ihan tavallisia mukavia ihmisiä, viihdyn seurassaan ihan ok, mutta minulle riittäisi esim. käynti joulupäivänä ja vappuskumpalla, ei jokainen juhlapyhä pitkän kaavan mukaan. Mieheni ei jotenkin osaa asettua minun asemaani ja loukkaantuu ihan joka kerta, kun "hänen perheensä ei kelpaa minulle". Ei ymmärrä, että se ei ole siitä kiinni, introverttinä mieluummin otan juhlapyhinä akkujenlatausaikaa sohvannurkassa, lasten kanssa pelejä pelaten, lukien ja lasimaalauksen parissa. Oma työni on todella hektistä ja haluan pyhittää vapaapäivät perheelleni, johon mieskin tottakai kuuluu, mutta hänen sukunsa ei. Miehen vanhemmat ovat kautta rantain kyselleet miksi olen näin epäsosiaalinen, en tiedä mitä on heille vastannut.
On todella väsyttävää käydä tämä miehen pahastumisrumba läpi joka juhlapyhän edellä. Mutta en kuitenkaan halua luopua tavastani ladata akkujani lasten kanssa määräänsä enempää, sillä minusta nuo pari juhlapyhävisiittiä saisi riittää. Lapsetkaan eivät oikein viihdy siellä "sukuloimassa" vaikka muuten sosiaalisia ovatkin. Se hälinä ja toistensa päälle huutavat ihmiset aika henkilökohtaisuuksiinkin menevine uteluineen ovat jotenkin väsyttäviä myös, paikalla kun on korona-aikanakin 8 aikuista ja 9 lasta jo ilman meitäkin. Tänä vuonna voinen onneksi vedota koronaan pääsiäisenä. Juhannus lähestyy jo uhkaavasti, silloin ei taida enää koronat toimia?
Olisiko teillä antaa neuvoja tähän?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyt varmaan myöhemmin myös sen, että omat aikuiset lapsesi eivät tule luoksesi juhlapyhinä?
Niillä omilla aikuisilla lapsilla on kumppanit, joilla taas oma suku tai menot. Kuka voi nostaa itsensä joksikin kaikkien sukujen The emännäksi, jonka luokse kaikkien pakko kokoontua? Monet haluavat myös luoda oman perheen omat perinteet.
-ohis
Miten se sananlasku nyt menikään
Kuka kuuseen kurkottaa....
Kävin äsken kaupassa, kyllä oli paljon porukkaa liikkeellä.
Minä en ostanut kuin perunoita, lenkin ja pakaste vihanneksia.
Teen huomenna makkarakeiton.
Siitä riittää moneksi päiväksi.
Not