Pian on pääsiäinen ja miehen mielipaha siitä etten halua viettää sitä hänen perheensä kanssa lähestyy

Mitäs tuosta mutta kun puoliso ei anna varmaankaan taaskaan virpoa nahkavitsalla

No nyt voit välttää minkä tahansa tapaamisen koronan varjolla.

Nyt ei vietetä mitään juhlapäivää kenenkään suvun kansaa, prkl.

Mistä teitä typeryksiä sikiää.

Kyllä itse olisin puolison eteen valmis tekemään myös asioita joista en niinkään välitä ja osallistuisin noihin juhliin jotka hänelle ovat tärkeitä, sitä kautta puoliso ymmärtää että sinä välität hänestä ja hänen hyvin voinnista. Eihän noita pyhiä ole kuin muutoma vuodessa.

Kysy siltä mieheltä muutama kysymys rauhallisena hetkenä. Kuule rakas x kun olet lapsuuden perheen kanssa pääsiäisenä niin mikä siinä on parasta? Kun tulet kotiin tuollaisesta juhlasta niin oletko rentoutunut ja tyytyväinen ym.

Kuuntele tarkkaan miehen vastaukset ja mielellään keskustele niin että mies tajuaa sinun kuunnellen ja ymmärtäneen vastaukset. Sinä voit sitten kertoa että sinä rentoudut vastaavalla tavalla jos saat rauhassa pelata lasten kanssa kotona ja maalailla ym. Kerro että miehen perheen tapa kokoontua yhteen kuulostaa kivalta ja mahtavaa jos miehesi jaksaa osallistua siihen. Kerro että sinun perinteesi on ollut pitkään lasten kanssa korona touhuilu ja lepäily juhlapyhinä. Kerrot miehellesi että sinä olet tuollaisen pidemmän sukujuhlan jälkeen väsynyt. Kerro että tapaat mielelläsi miehen sukua mutta lyhyemmän aikaa kerralla tai pienemmällä porukalla. Ehdota että kumpikin menee juhlapyhinä oman perinteen mukaan pääosin. Ja kumpikin voisi olla toisen tavalla jonkun juhlan välillä.

Mies on ehkä vain jumittunut ajatukseen että heidän tapa ainoa oikea.

Tsemppiä ap!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itse olisin puolison eteen valmis tekemään myös asioita joista en niinkään välitä ja osallistuisin noihin juhliin jotka hänelle ovat tärkeitä, sitä kautta puoliso ymmärtää että sinä välität hänestä ja hänen hyvin voinnista. Eihän noita pyhiä ole kuin muutoma vuodessa.

Puoliso voisi miettiä asiaa samalta kantilta ja tehdä itsekin myönnytyksiä. Jos välimatka ei ole niin pitkä, että päiväreissukin onnistuu, niin tuskin aloittajalta on liikaa pyydetty viettää suvun kanssa yksi päivä per joulu/pääsiäinen/juhannus ja loput päivät vietetään perheen kesken kotona?

Jep. Miehillä usein näin...itsekin voisin viettää juhlat jo ihan oman perheemme kanssa, mutta sitä äitiä pitää päästä aina katsomaan ja tietty koko perheen voimin! Onneksi luulisi että kupsahtaa pian.

Ymmärrän hyvin, että aloittajaa rasittaa kuvio ja siihen pitää tottakai saada muutos. Kannattaa silti kiinnittää huomiota yhteen positiiviseen seikkaan: lapsesi halutaan mukaan perhejuhliin. Kaikki lapset eivät ole niin onnekkaita.

Jotkut ovat kyllä varsin itsekkäitä puusilmiä. Mies siis loukkaantuu sulle, kun et niin välitä hänen juhlapyhienviettotavoista, mutta yhtä lailla hänkin vähät välittää sun toiveista, mutta ei ilmeisesti kykene tajuamaan tätä. Aika yksinkertainen tapaus taitaa olla ja muutenkin tuollainen ehdoin tahdoin lapsuudenperheessä pakonomainen roikkuminen kaikkine juhlapyhärituaaleineen viittaavat jonkin asteiseen keskenkasvuisuuteen. Sukujuhlat ovat ihan ok ja on mukava tapa tulla vaikka Tapaninpäivänä käymään, mutta että kaikki pyhät täysimittaisena pitäisi säilyttää tismalleen samanlaisena kuin mitä ne olivat vaikka lapsuudessa on oikeasti merkki, että ei ole ihan kehittynyt täysin itsenäiseksi aikuiseksi.

Molemmilla on omat halunsa ja molempien tulee tulla vastaan.

Onko oikeasti ihan mahdotonta sinulta joustaa sen verran, että pidemmistä pyhistä esim. päivän verran kävisit sosialiseeraamassa miehen perheen kanssa ja sitten kotiin lepäämään? Ja lyhemmistä visiitti yhdellä aterialla, mikäli eivät asu kovin kaukana? Jos asuvat toisella puolella Suomea, niin sitten vaikka joka toinen juhlapyhä miehen mukaan ja joka toinen sinun mukaan?

Kompromissi on paras, kumpikaan teistä ei ole väärässä, mutta kummankaan toive ei ole sen vähäisemmän arvoinen.

Ihan oikeasti, ole iloinen että lapsesi ovat tervetulleita miehen sukujuhliin.

Oikeasti miksi te edes suunnittelette perheiden ja ystävien tapaamisia tänä ruttoaikana?! Hävetkää. 

Ja jos mies haluaa olla perheensä kanssa, niin olkoon, mutta älköön vinkuko sinua mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Kysy siltä mieheltä muutama kysymys rauhallisena hetkenä. Kuule rakas x kun olet lapsuuden perheen kanssa pääsiäisenä niin mikä siinä on parasta? Kun tulet kotiin tuollaisesta juhlasta niin oletko rentoutunut ja tyytyväinen ym.

Kuuntele tarkkaan miehen vastaukset ja mielellään keskustele niin että mies tajuaa sinun kuunnellen ja ymmärtäneen vastaukset. Sinä voit sitten kertoa että sinä rentoudut vastaavalla tavalla jos saat rauhassa pelata lasten kanssa kotona ja maalailla ym. Kerro että miehen perheen tapa kokoontua yhteen kuulostaa kivalta ja mahtavaa jos miehesi jaksaa osallistua siihen. Kerro että sinun perinteesi on ollut pitkään lasten kanssa korona touhuilu ja lepäily juhlapyhinä. Kerrot miehellesi että sinä olet tuollaisen pidemmän sukujuhlan jälkeen väsynyt. Kerro että tapaat mielelläsi miehen sukua mutta lyhyemmän aikaa kerralla tai pienemmällä porukalla. Ehdota että kumpikin menee juhlapyhinä oman perinteen mukaan pääosin. Ja kumpikin voisi olla toisen tavalla jonkun juhlan välillä.

Mies on ehkä vain jumittunut ajatukseen että heidän tapa ainoa oikea.

Tsemppiä ap!

Fiksusti kirjoitettu! Ja kuten toinen kirjoitti, jos välimatka ei ole pitkä, voisitte käydä siellä kaikki yhtenä päivänä ja mies voisi halutessaan jäädä pitemmäksi aikaa, PAITSI että korona-aikana tuollainen yhteenkokoontuminen voi olla todella vaarallista JA laitonta.

Lakkaa kantamasta syyllisyyttä ja mielipahaa.

Minua ei saisi mikään mahti maailmassa edes normaaliaikana viettämään juhlapyhiä puolisoni sukulaisten kanssa enkä koe siitä ollenkaan huonoa omaatuntoa. Nyt korona-aikana emme tapaa ketään.

Mies on aika ajattelematon. Ensinnäkin on tosi itsekästä vaatia toista toimimaan omien halujen mukaan, toisekseen korona-aikana kaikki kontaktit pitäisi olla minimissä ja kolmannekseen leskeys on iso juttu, varsinkin juhlapäivinä joihin liittyy melkoiset tunnelataukset.

Fiksu mies ja pyytää sinut mukaan mieti sitä miten hyvä mies sinulla on.

Huomaa että koronasta saa syyn olla inhottava loukkaava julma ja ilkeä.

Kannattaa jättää nainen kotiin murjottamaan ja mennä lasten kanssa rientoihin, sillähän tämä on ratkaistu.

Nyt voit tosiaan vedota koronaan. Miehen pitäisi käsittää, ettei nyt ole sukujuhlien aika.

Siitä sitten kun pikkuhiljaa etenette, että välillä voi olla omissakin oloissaan juhlapyhinä.

Kunhan nyt ensin saatte yhden pääsiäisen aluksi sovittua, sekin on jo alku.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat kyllä varsin itsekkäitä puusilmiä. Mies siis loukkaantuu sulle, kun et niin välitä hänen juhlapyhienviettotavoista, mutta yhtä lailla hänkin vähät välittää sun toiveista, mutta ei ilmeisesti kykene tajuamaan tätä. Aika yksinkertainen tapaus taitaa olla ja muutenkin tuollainen ehdoin tahdoin lapsuudenperheessä pakonomainen roikkuminen kaikkine juhlapyhärituaaleineen viittaavat jonkin asteiseen keskenkasvuisuuteen. Sukujuhlat ovat ihan ok ja on mukava tapa tulla vaikka Tapaninpäivänä käymään, mutta että kaikki pyhät täysimittaisena pitäisi säilyttää tismalleen samanlaisena kuin mitä ne olivat vaikka lapsuudessa on oikeasti merkki, että ei ole ihan kehittynyt täysin itsenäiseksi aikuiseksi.

Tässä oli oikein tyypillinen suomalaisen vastaus.  Ilmeisesti sinusta siis aasialaisissa ja afrikkalaisissa kulttuureissa ei ole kasvettu aikuisiksi, kun siellä sukukin lasketaan perheeseen. Minusta analyysisi keskenkasvuisuudesta menee yli.

Jotkut rakastaa lapsuudenperheensä jäseniä ja haluaa viettää heidän kanssaan aikaa, ei se sen kummallisempaa ole.

Hyväksyt varmaan myöhemmin myös sen, että omat aikuiset lapsesi eivät tule luoksesi juhlapyhinä?