Puutarhailijat 2021

Vierailija kirjoitti:

Lumikello kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko luumupuu-tietäjiä paikalla? Mikä olisi hyvä itsepölytteinen laji III vyöhykkeelle? Ei haittaa vaikka sato kypsyisi myöhään, syyskuussa, mutta syönti- ei säilöntä hedelmää etsin. Nythän on mainostettu uusia kylmänkestäviä aprikoosejakin mutta taitavat olla kuitenkin liian eksoottisia..

Esimerkiksi Sinikka, Parikkalan Tummaluumu, Kuokkalan Punaluumu ja Laatokan Helmi.

Itsepölytteisiä ovat, mutta hyötyvät aina ristipölytyksestä. Parikkalan Tummaluumu esimerkiksi on hyvä pölyttäjä keltaluumulle.

Mulla Laatokan Helmi tuotti hyvin satoa yksinkin, mutta on myöhemmin saanut kavereita. 🙂

Kiitos! Onko sulla omaa suosikkia näistä? Tekevätkö juurivesoja ja koska sato valmistuu? Meillä on yksi mutta useimmiten hurjan satoisa kesäomenapuu ja elokuu menee usein omppujen kanssa ährätessä eli luumut mielellään vähän myöhemmin..

Syömään olen päässyt vasta tuota Laatokan Helmeä, muut on vielä niin nuoria, etteivät ole tuottaneet satoa. Mutta makea tämä on lämpimän kesän jälkeen ja täysin kypsänä. Kypsyminen on mennyt III-vyöhykkeellä kesästä riippuen elo-syyskuun vaihteeseen ja syyskuun alkuun. Katsoin, että viime syksynä olin ottanut 13.9. kuvan kerätyistä luumuista, ne oli varmaan sadon viimeiset. Ja aika pieniähän nämä meillä menestyvät luumut ovat, eli ei kannata odottaa sellaisia "kaupan" luumun kokoisia. 😄

Muualla olen maistanut ainakin Parikkalan luumua, ja muistelen, että sillä on vähän kirpsakan makuinen kuori, mutta hedelmäliha ihan makea. Muista en nyt sano mitään, kun muistikuvat ei ole tarkat. Makeiksihan noita kuvaillaan.

Juurivesoja ei ole tullut vielä.

Voi niin lähellä, mutta niin kaukana. Emsimmäiset krookukset nupulla <3

Todella ärsyttävä välivaihe kun ei pääse vielä istuttamaan ulos.. Kieli pitkällä odotellaan!

Meillä jäi ulkouima-altaasta nurmikolle paljas pyöreä kohta, siitähän saisi pyöreän kukkapenkin, kun reunustaisi kivillä vaan. Ja sinne rinkulan sisään multaa ja mitä kukkia, jotka sopisi osittain saviseen maahan? Aurinko paistaa sinne iltapäivisin. Mitkä kukat kukkisi mahdollisimman pitkään?

Lumikello kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toissatalvena taisi jo villiviini paleltua, viime kesä oli niin näivettyneen näköinen.

Kannattaakohan enää odotella elpymistä ?

Samassa paikassa ollut aiemmin humaljaa , joka puolestaan kärähti auringon paisteesta.

Pohjois Pohjanmaa

Voisiko syynä olla liian ohut ja kuiva maakerros/ pieni istutuskuoppa, jolloin juuret pääsee kuivumaan? Viittaisi tuohon humalan kärähtämiseen ja ehkä myös villiviinin huonoon talvenkestoon. Onko köynnökset rakennuksen tai muun rakennelman lähellä ja mahdollisesti routaeristeen päällä, joka haittaa myös juuriston kasvua?

Villiviinit (köynnökset yleisesti) tartteis vähintään puolisen metriä multavaa ja kosteutta pidättävää maata juurilleen. Vanhempana villiviini menestyy kyllä kuivemmassakin, kun on ensin asettunut paikalleen ja juuristo on kasvanut syvälle maahan.

Eli istutus noin 50x50x50 kuoppaan, jossa hyvää kalkittua multaa sekoitettuna paikalla olevaan maahan ja kuoppa ainakin metrin päähän rakennuksesta. Kastelu kerran viikossa kerralla reilusti, että multa varmasti kastuu koko juuriston syvyydeltä. Jos maa on pitkään jatkuneiden sateiden takia märkää, niin silloin ei tietysti kannata hukuttaa kasvia. Parina seuraavana kesänä kastelu tarpeenmukaan, jos tulee pitkiä sateettomia jaksoja, tai sade on hyvin vähäistä. Jos kasvilla on kaikki hyvin, niin yleensä pari-kolme vuotta istutuksesta juurtuminen on riittävää pärjätäkseen omillaan.

Sekin vaikuttaa menestymiseen, onko se sun villiviini imukärhi-vai säleikkövilliviini? Imukärhivilliviinin menestyminen jää kolmosvyöhykkeen tienoille, säleikkövilliviini menee vielä vitosella. Pohjois-Pohjanmaa taitaa olla vitosta? Toki se oman pihan pienilmasto vaikuttaa myös kasvien menestymiseen, ja jos olosuhteet ovat ankarat, se vitonenkaan ei välttämättä riitä. Ja toissatalvi taisi olla vähäluminen sielläkin.

Jos kasvissa on vielä elonmerkkejä, se voi hyvinkin olla pelastettavissa. Jos tuntuu, että nykyisellä paikalla kasvuolot ei ole parhaat, niin niitä kannattaa tietenkin parantaa ja istuttaa taimi uudestaan. Tai jos nykyiselle paikalle ei sen parempia olosuhteita saa, niin voi miettiä, voisiko kasville löytyä parempi paikka jostain muualta? Villiviininhän voi istuttaa myös maanpeitteeksi tai kiipeilemään vaikka ison kiven päälle.

Toisaalta, uusi taimi maksaa kympin luokkaa, jos tuntuu, ettei vanhan elvyttäminen maksa vaivaa... Tietenkin uudenkin taimen kohdalla kannattaa siihen kasvupaikkaan panostaa, että juurtuminen lähtee hyvin käyntiin.

Alkutalvesta voi olla tarpeen laittaa esimerkiksi havuja talvisuojaksi, jos näyttää ettei lunta tule, mutta pakkasia on.

Keneltä tahansa, jolla on villiviiniä saa todennäköisesti runsain mitoin köynnöksen pätkiä, jotka lähtevät kasvuun ihan vain tökkäämällä maahan. Olen kaikki tuttavat kyllästänyt villiviinillä 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin laittaa mansikkaa lavakauluksiin kasvamaan. Onko kokemuksia? Tuleeko marjoja jo ekana vuonna? Olisiko 6 tainta per laatikko hyvä määrä?

Ensimmäisenä vuonna ei tule satoa, taimiväli jotain 40 cm, tykkäävät olla harjanteella niin että se kannattaa tehdä ja kokopäivän aurinko, tuulensuojainen paikka. Kasvustoa joutuu uusimaan muutaman vuoden välein.

Aijaaa 😳 mun mansikat kyllä kukki ja teki komeaa marjaa jo ekana (viime)kesänä. Istutin pikkutaimet lavaan jo maaliskuussa harsojen alle, luntakin tuli muutamaan kertaan sen jälkeen (lavat öljysin mustaksi, aurinko lämmitti) Kukat tupsuttelin meikkisudilla, huvikseen/varmuuden vuoksi, en tiedä oliko siitä mitään hyötyä. Laitoin 6kpl/80x120cm lava.

Mää oon ihan pulassa mun kasvien kanssa, viimevuonna laitoin viikolleen samaan aikaan mutta nyt on kasvilednauhat ollu mukana ilmeisesti vauhdittamassa hommaa. Kahteen kertaan vaihettu ruukut isompiin. Tomaatit puskee kukkaa, kurkuissa ekat kukat, jättisamettikukissa kukkaruusuke. Melonit metrisiä.... Ja ilmoittivat että tilattu kasvihuone viivästyy koronan takia kuukaudella :( kohta noita on vaikea liikutella vaikka korkeissa smartstore laatikoissa ovatkin. Saas nähdä selviävätkö hengissä :D

Krookukset aukesivat viikko sitten! Mutta, kertokaas miten saan sammaleen nurmikon seasta kunnolla pois?

Piha 20v, mutta tämän talven jälkeen sammal ryöpsähtänyt valloilleen! Pidän kyllä sammaleesta, mutta liika on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko jollain ollut joskus musta silmä Susannaa? Miten nopeakasvuinen on, kuinka korkeaksi kasvaa, milloin pitäisi laittaa taimet?

Minä kokeilin mustasilmäsusannaa nyt ensimmäisen kerran. Ei lähtenyt esikasvatuksessa.

Mä kokeilin nyt tänäkeväänä ensimmäistä kertaa. Alkavat olla jo aika isoja taimia, ei tuommoiset 40cm kukkakepit enää riitä :D Laitoin siemenet itämään maaliskuun loppupuolella ja luulin olevani ehkä hieman myöhässä.. eli nopeasti kasvavat! Ihan perus kesäkukkamultaan laitoin. Kukkanuppuja on, mutta ei vielä avautuneita kukkia. Nyt alkaa olla hankala, kun en saa noita uloskaan. Kasvavat villinä ikkunalaudalla ja pisimmät (puolimetrisiä) olen laittanut jo isoon ruukkuun ja tuollaista kukkaristikkoa vasten kiipeämään. Ensvuonna olen fiksumpi ja laitan noi vasta huhtikuun puolella itämään. 

Esikasvatuksesta asiaa. Täältä onkin monta hyvää vinkkiä joo saanut, ihana ketju!

Ensimmäistä kertaa esikasvatan kukkia. Samettikukat on koulittu pahvimukeihin ja niissä näkyy ekat kunnon lehdet. Mustasilmäsusannasta iti vain puolet ja niissä pukkaa nyt kolmansia lehtipareja. Joko näitä pitää lannoittaa?

Tomaatissa ja kurkuissa on ekat kunnon lehtiparit tulleet, mitäs niiden lannoitus? Ja kannattaako kurkkuja siirtää sisällä jo isompaan astiaan vai annanko olla noissa n. 8cm istutusruukuissa? Tomaatteja siirrän amppeleihin kunhan vielä vähän kasvavat.

Ja sitten on vielä matalaa tuoksuhernettä. Aika hintelää on mutta jo yli 20 senttistä. Luin ettei sitä tarvitse latvoa. Kuuluuko sen ollakin tuollaista löysää, taipuvaa vartta? Annanko jo lannoitetta? Minulla on siis sitä kekkilän vaaleanpunaista ja ajattelin pihakukatkin lannoittaa sillä.

En mikään ekspertti ole mutta laitoin tomaatit maaliskuun alussa ja huhtikuun alussa ja niihin oon jo pari kertaa lannotetta laittanut, lehtiä on runsaasti. Käytän kekkilän tomaattilannoitetta jota on mennyt myös chileille, mutta en ole (tuleville) kesäkukille antanut.

Uskaltaudun kysymään täältä...

-poika halusi aloittaa chilien kasvatuksen, kylvettiin pääsiäisenä (suippo cayenne-laji Nelson Gardenilta). Nyt taimet ovat 5-6 cm ja ollaa siirretty isompiin purkkeihin, yritän käyttää kaiken auringon valon mitä on.

Onko mitään toivoa saada satoa edes syksyllä?

-haaveilen pihalla yhteen kohtaan hortensiaa, ja pallohortensia on suosikkini. Onko tuhoontuomittu ajatus laittaa se yhteen kohtaan jossa on auringonpaahde koko päivän ajan?

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaudun kysymään täältä...

-poika halusi aloittaa chilien kasvatuksen, kylvettiin pääsiäisenä (suippo cayenne-laji Nelson Gardenilta). Nyt taimet ovat 5-6 cm ja ollaa siirretty isompiin purkkeihin, yritän käyttää kaiken auringon valon mitä on.

Onko mitään toivoa saada satoa edes syksyllä?

-haaveilen pihalla yhteen kohtaan hortensiaa, ja pallohortensia on suosikkini. Onko tuhoontuomittu ajatus laittaa se yhteen kohtaan jossa on auringonpaahde koko päivän ajan?

Huhuu, onko kellään tietoa ainakin tuosta pallohortensiasta? :)

Vierailija kirjoitti:

Lumikello kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toissatalvena taisi jo villiviini paleltua, viime kesä oli niin näivettyneen näköinen.

Kannattaakohan enää odotella elpymistä ?

Samassa paikassa ollut aiemmin humaljaa , joka puolestaan kärähti auringon paisteesta.

Pohjois Pohjanmaa

Voisiko syynä olla liian ohut ja kuiva maakerros/ pieni istutuskuoppa, jolloin juuret pääsee kuivumaan? Viittaisi tuohon humalan kärähtämiseen ja ehkä myös villiviinin huonoon talvenkestoon. Onko köynnökset rakennuksen tai muun rakennelman lähellä ja mahdollisesti routaeristeen päällä, joka haittaa myös juuriston kasvua?

Villiviinit (köynnökset yleisesti) tartteis vähintään puolisen metriä multavaa ja kosteutta pidättävää maata juurilleen. Vanhempana villiviini menestyy kyllä kuivemmassakin, kun on ensin asettunut paikalleen ja juuristo on kasvanut syvälle maahan.

Eli istutus noin 50x50x50 kuoppaan, jossa hyvää kalkittua multaa sekoitettuna paikalla olevaan maahan ja kuoppa ainakin metrin päähän rakennuksesta. Kastelu kerran viikossa kerralla reilusti, että multa varmasti kastuu koko juuriston syvyydeltä. Jos maa on pitkään jatkuneiden sateiden takia märkää, niin silloin ei tietysti kannata hukuttaa kasvia. Parina seuraavana kesänä kastelu tarpeenmukaan, jos tulee pitkiä sateettomia jaksoja, tai sade on hyvin vähäistä. Jos kasvilla on kaikki hyvin, niin yleensä pari-kolme vuotta istutuksesta juurtuminen on riittävää pärjätäkseen omillaan.

Sekin vaikuttaa menestymiseen, onko se sun villiviini imukärhi-vai säleikkövilliviini? Imukärhivilliviinin menestyminen jää kolmosvyöhykkeen tienoille, säleikkövilliviini menee vielä vitosella. Pohjois-Pohjanmaa taitaa olla vitosta? Toki se oman pihan pienilmasto vaikuttaa myös kasvien menestymiseen, ja jos olosuhteet ovat ankarat, se vitonenkaan ei välttämättä riitä. Ja toissatalvi taisi olla vähäluminen sielläkin.

Jos kasvissa on vielä elonmerkkejä, se voi hyvinkin olla pelastettavissa. Jos tuntuu, että nykyisellä paikalla kasvuolot ei ole parhaat, niin niitä kannattaa tietenkin parantaa ja istuttaa taimi uudestaan. Tai jos nykyiselle paikalle ei sen parempia olosuhteita saa, niin voi miettiä, voisiko kasville löytyä parempi paikka jostain muualta? Villiviininhän voi istuttaa myös maanpeitteeksi tai kiipeilemään vaikka ison kiven päälle.

Toisaalta, uusi taimi maksaa kympin luokkaa, jos tuntuu, ettei vanhan elvyttäminen maksa vaivaa... Tietenkin uudenkin taimen kohdalla kannattaa siihen kasvupaikkaan panostaa, että juurtuminen lähtee hyvin käyntiin.

Alkutalvesta voi olla tarpeen laittaa esimerkiksi havuja talvisuojaksi, jos näyttää ettei lunta tule, mutta pakkasia on.

Keneltä tahansa, jolla on villiviiniä saa todennäköisesti runsain mitoin köynnöksen pätkiä, jotka lähtevät kasvuun ihan vain tökkäämällä maahan. Olen kaikki tuttavat kyllästänyt villiviinillä 🙂

Siitä on myös hankala päästä eroon....ja se halu tulee, varsinkin jos sen on istuttanut niin, että muita kukkia/pensaita on samassa istutusalueessa. Juuret imee ravinteet muiden kasvien alla kulkiessaan . Näkyy niiden surkeana kasvuna. Kun kaivaa katsoakseen, mikä on syynä, niin eikös vaan se villiviinin ranteenpaksuinen juuri....ne on jopa  yli 5 m. pituisia. Kun saa otteen kiinni kunnolla, niin tulee kuin käärmettä vetämällä osa niistä pois, mutta valta osan joutuu ihan kaivamaan. Ja pienikin juurenpala, niin kasvaa uudelleen.

Tyhmyyttäni laitoin 40m matkalle aitaa vasten, aidan edessä on suuri istutusalue, n. 4-7metrin leveydeltä. 

Koko kesä meni peratessa niitä juuria muiden kasvien alta ja muita uudelleen istuttaessa.

Muutama juurenpalasta lähtenyt nousi, mutta onneksi sain ne vetämällä irti. 

Jos on sellainen paikka, jossa ei muita kasveja ole, niin hyvähän tuo on, peittää nopsaan ja hieno punainen pari päivää syksyllä.

Tilalla on nyt lumikärhöä ja kiinan laikkuköynnöstä, josta niitä pikku kiivejä voi napsia loppukesästä. Hilloakin olen tehnyt muutama vuosi sitten.

Vierailija kirjoitti:

Esikasvatuksesta asiaa. Täältä onkin monta hyvää vinkkiä joo saanut, ihana ketju!

Ensimmäistä kertaa esikasvatan kukkia. Samettikukat on koulittu pahvimukeihin ja niissä näkyy ekat kunnon lehdet. Mustasilmäsusannasta iti vain puolet ja niissä pukkaa nyt kolmansia lehtipareja. Joko näitä pitää lannoittaa?

Tomaatissa ja kurkuissa on ekat kunnon lehtiparit tulleet, mitäs niiden lannoitus? Ja kannattaako kurkkuja siirtää sisällä jo isompaan astiaan vai annanko olla noissa n. 8cm istutusruukuissa? Tomaatteja siirrän amppeleihin kunhan vielä vähän kasvavat.

Ja sitten on vielä matalaa tuoksuhernettä. Aika hintelää on mutta jo yli 20 senttistä. Luin ettei sitä tarvitse latvoa. Kuuluuko sen ollakin tuollaista löysää, taipuvaa vartta? Annanko jo lannoitetta? Minulla on siis sitä kekkilän vaaleanpunaista ja ajattelin pihakukatkin lannoittaa sillä.

Minä kylvän ne sammarit suoraan niihin pikkuruukkuihin, aina 2-3 siementä yhteen, jää se kouliminen pois kokonaan. Kasvusammaleeseen kaikki tänä vuonna laitoin. Lannoittaen kasvaa hyvinkin ilman mitään väli ruukutuksia. Siitä pikkuruukusta suoraan lopulliseen istutus astiaan tai maahan.

Samoin menettelen petunioitten kanssa.

Joka vuosi on onnistunut vallan mainiosti, vaikka ensi alkuun epäröin, kun kaikkialla oli aina siitä koulimisesta.

Nyt lannoittelen tokmannin vihreässä pullossa olevalla kastelulannoitteella kerran viikossa.

Kaikki paikat on täynnä niitä kasvatuslaatikoita, ikkunoiden aluset, korotetuilla tasoilla, 2-kerroksessa.

Itsellä esikasvatus siemenistä onnistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa kunnolls, kun tajusin vihdoin laittaa taimimultaa mustanmullan sijaan. Ongelmana on nyt vaan se, että ruusupavut ovat jo puolimetrisiä ja alkaa olla ongelmaa, miten tuen, kun pitäisi saada liikuteltua. IV-vyöhykkeellä ollaan ja varmasti kuukauden päivät pitäisi vielä sisällä pitää. Ei kasvihuonetta eikä lasitettua terassia, mihin saisi. Nehän kasvaa tätä vauhtia jo parimetrisiksi. Voisko katkaista, haarooko sitten vaan vai saanko pituutta tällä keinolla sitten tarpeeksi, kun kelit sallii???

Kaffepulla kirjoitti:

Kyllähän taimet ovat hirveän arkoja kylmälle. Jotain parin sentin pikkutaimia ei kannata siirrellä, menevät vaan shokkiin.

Yritä kasvattaa mahdollisimman isoiksi ennen siirtämistä ja varmista, että yölämpötilat ovat riittävän korkeita.

Moni kasvi myös kavahtaa suoraa auringonpaistetta, eli liika kuumuuskaan ei ole hyvä asia.

Ja muista kastelu! Taimilla on juuret vielä pinnassa eli kuivuvat herkästi.

Eikä suoraan sisältä ulos, vaan totuttaen, ensin lämpimänä päivänä varjoon vähäksi aikaa ja päivittäin lisäten sitä aikaa ja auringon määrää. Siirtelen niitä varjon mukaan pitkin pihaa kärreissä ehkä viikon parikin, riippuen säästä, ja yöksi sisälle huvimajaan, autotalliin, mihin vaan sopii.Ja taas seuraavana päivänä  uudelleen, kunnes istutan ne ruukkuihin/ maahan kesäkuun puolella. Viime vuonna jo toukokuun lopulla kun oli niin lämmintä ollut jo pitkään.

Nytonongelma kirjoitti:

Itsellä esikasvatus siemenistä onnistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa kunnolls, kun tajusin vihdoin laittaa taimimultaa mustanmullan sijaan. Ongelmana on nyt vaan se, että ruusupavut ovat jo puolimetrisiä ja alkaa olla ongelmaa, miten tuen, kun pitäisi saada liikuteltua. IV-vyöhykkeellä ollaan ja varmasti kuukauden päivät pitäisi vielä sisällä pitää. Ei kasvihuonetta eikä lasitettua terassia, mihin saisi. Nehän kasvaa tätä vauhtia jo parimetrisiksi. Voisko katkaista, haarooko sitten vaan vai saanko pituutta tällä keinolla sitten tarpeeksi, kun kelit sallii???

Mustamulta on kyllä liian voimakasta ja siinä myös saattaa olla tuholaisia valmiina, jotka hennot juuret pistelee mieluusti poskeensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lumikello kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toissatalvena taisi jo villiviini paleltua, viime kesä oli niin näivettyneen näköinen.

Kannattaakohan enää odotella elpymistä ?

Samassa paikassa ollut aiemmin humaljaa , joka puolestaan kärähti auringon paisteesta.

Pohjois Pohjanmaa

Voisiko syynä olla liian ohut ja kuiva maakerros/ pieni istutuskuoppa, jolloin juuret pääsee kuivumaan? Viittaisi tuohon humalan kärähtämiseen ja ehkä myös villiviinin huonoon talvenkestoon. Onko köynnökset rakennuksen tai muun rakennelman lähellä ja mahdollisesti routaeristeen päällä, joka haittaa myös juuriston kasvua?

Villiviinit (köynnökset yleisesti) tartteis vähintään puolisen metriä multavaa ja kosteutta pidättävää maata juurilleen. Vanhempana villiviini menestyy kyllä kuivemmassakin, kun on ensin asettunut paikalleen ja juuristo on kasvanut syvälle maahan.

Eli istutus noin 50x50x50 kuoppaan, jossa hyvää kalkittua multaa sekoitettuna paikalla olevaan maahan ja kuoppa ainakin metrin päähän rakennuksesta. Kastelu kerran viikossa kerralla reilusti, että multa varmasti kastuu koko juuriston syvyydeltä. Jos maa on pitkään jatkuneiden sateiden takia märkää, niin silloin ei tietysti kannata hukuttaa kasvia. Parina seuraavana kesänä kastelu tarpeenmukaan, jos tulee pitkiä sateettomia jaksoja, tai sade on hyvin vähäistä. Jos kasvilla on kaikki hyvin, niin yleensä pari-kolme vuotta istutuksesta juurtuminen on riittävää pärjätäkseen omillaan.

Sekin vaikuttaa menestymiseen, onko se sun villiviini imukärhi-vai säleikkövilliviini? Imukärhivilliviinin menestyminen jää kolmosvyöhykkeen tienoille, säleikkövilliviini menee vielä vitosella. Pohjois-Pohjanmaa taitaa olla vitosta? Toki se oman pihan pienilmasto vaikuttaa myös kasvien menestymiseen, ja jos olosuhteet ovat ankarat, se vitonenkaan ei välttämättä riitä. Ja toissatalvi taisi olla vähäluminen sielläkin.

Jos kasvissa on vielä elonmerkkejä, se voi hyvinkin olla pelastettavissa. Jos tuntuu, että nykyisellä paikalla kasvuolot ei ole parhaat, niin niitä kannattaa tietenkin parantaa ja istuttaa taimi uudestaan. Tai jos nykyiselle paikalle ei sen parempia olosuhteita saa, niin voi miettiä, voisiko kasville löytyä parempi paikka jostain muualta? Villiviininhän voi istuttaa myös maanpeitteeksi tai kiipeilemään vaikka ison kiven päälle.

Toisaalta, uusi taimi maksaa kympin luokkaa, jos tuntuu, ettei vanhan elvyttäminen maksa vaivaa... Tietenkin uudenkin taimen kohdalla kannattaa siihen kasvupaikkaan panostaa, että juurtuminen lähtee hyvin käyntiin.

Alkutalvesta voi olla tarpeen laittaa esimerkiksi havuja talvisuojaksi, jos näyttää ettei lunta tule, mutta pakkasia on.

Keneltä tahansa, jolla on villiviiniä saa todennäköisesti runsain mitoin köynnöksen pätkiä, jotka lähtevät kasvuun ihan vain tökkäämällä maahan. Olen kaikki tuttavat kyllästänyt villiviinillä 🙂

Siitä on myös hankala päästä eroon....ja se halu tulee, varsinkin jos sen on istuttanut niin, että muita kukkia/pensaita on samassa istutusalueessa. Juuret imee ravinteet muiden kasvien alla kulkiessaan . Näkyy niiden surkeana kasvuna. Kun kaivaa katsoakseen, mikä on syynä, niin eikös vaan se villiviinin ranteenpaksuinen juuri....ne on jopa  yli 5 m. pituisia. Kun saa otteen kiinni kunnolla, niin tulee kuin käärmettä vetämällä osa niistä pois, mutta valta osan joutuu ihan kaivamaan. Ja pienikin juurenpala, niin kasvaa uudelleen.

Tyhmyyttäni laitoin 40m matkalle aitaa vasten, aidan edessä on suuri istutusalue, n. 4-7metrin leveydeltä. 

Koko kesä meni peratessa niitä juuria muiden kasvien alta ja muita uudelleen istuttaessa.

Muutama juurenpalasta lähtenyt nousi, mutta onneksi sain ne vetämällä irti. 

Jos on sellainen paikka, jossa ei muita kasveja ole, niin hyvähän tuo on, peittää nopsaan ja hieno punainen pari päivää syksyllä.

Tilalla on nyt lumikärhöä ja kiinan laikkuköynnöstä, josta niitä pikku kiivejä voi napsia loppukesästä. Hilloakin olen tehnyt muutama vuosi sitten.

Oi, tuo aita olisi ollut upea! Harmi kun perennat eivät pärjänneet juuristokilpailussa.

Mulla on navetan päädyssä vuosikymmeniä vanha imukärhivilliviini ja sen alla kapeassa penkissä saniaisia, keltapäivänliljoja, ukonhattuja, varjoliljoja, akileijoja ja jalopähkämöitä. Näillä yhteiselo sujuu ja kaikki kasvaa rehevästi.

Mullakin on haaveissa kiinanlaikkuköynnös, kunhan sille keksisin paikan. Onko sulla yksikotista 'Annikkia' vai hede- ja emiyksilöt erikseen? Olen miettinyt, että kuinkahan paljon siihen Annikkiin tulee lehtiin laikkuja? Olisi kiva kuulla kokemuksia, jos jollain tuota on. Kiva olisi saada satoa, mutta sitten se hedekasvin laikkuisuus oli just se mikä viehättää. Ehkäpä täytyy harkita molempia. :)

Vierailija kirjoitti:

Nytonongelma kirjoitti:

Itsellä esikasvatus siemenistä onnistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa kunnolls, kun tajusin vihdoin laittaa taimimultaa mustanmullan sijaan. Ongelmana on nyt vaan se, että ruusupavut ovat jo puolimetrisiä ja alkaa olla ongelmaa, miten tuen, kun pitäisi saada liikuteltua. IV-vyöhykkeellä ollaan ja varmasti kuukauden päivät pitäisi vielä sisällä pitää. Ei kasvihuonetta eikä lasitettua terassia, mihin saisi. Nehän kasvaa tätä vauhtia jo parimetrisiksi. Voisko katkaista, haarooko sitten vaan vai saanko pituutta tällä keinolla sitten tarpeeksi, kun kelit sallii???

Mustamulta on kyllä liian voimakasta ja siinä myös saattaa olla tuholaisia valmiina, jotka hennot juuret pistelee mieluusti poskeensa.

Musta Multa ja kaikki muutkin ns. puutarhamullat ovat tosiaan aivan liian ravinteikkaita kylvöihin. Liian ravinteikasta multa estää siemenen itämisen. Mutta tuholaisia?! 😲 Olen käyttänyt Biolanin Mustaa Multaa parikymmentä vuotta ja tuholaisongelmia ei kyllä ole ollut.

Vinkkinä muuten, että just tuon ravinteikkuuden takia Musta Multa on ihan älyttömän hyvä multakate vaikka uusien istutusten juurelle, koska siinä ei rikkakasvien siemenet idä. Toimii niin, että pussin sisältö laitetaan kottikärryyn (tai saaviin...) ja sekaan kaadetaan vettä, sekoitetaan hyvin ja tämä sitten leviteään kerrokseksi kasvien juurelle. Itse kokeilin tämän vadelman taimille ja toimii!