Puutarhailijat 2021

Koska pitää kylvää auringonkukat? Kasvu vyöhyke 1.

Vierailija kirjoitti:

Valkosipulin varret törröttää lumen keskeltä.

Näin täällä Etelä-Pohjanmaalla.

Meillä myös ja itusilmuja tosi paljon.

Terv. Kurikasta (Jalasjärvi)

Vierailija kirjoitti:

Onko jollain ollut joskus musta silmä Susannaa? Miten nopeakasvuinen on, kuinka korkeaksi kasvaa, milloin pitäisi laittaa taimet?

Minä kokeilin mustasilmäsusannaa nyt ensimmäisen kerran. Ei lähtenyt esikasvatuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kokemuksia viinirypäleistä kenelläkään? Mikä laji nopea, makea ja talvenkestävä?

Entä goji marjoista tai pensasmustikoista? Niitäkin näkyy taimia olevan myynnissä.... Millaiset ovat gojin kukat? Onko kaunis pensas? Satoisuus?

Onko kenelläkään puuliljoja? Nekin kiinnostaisi, kasvaako ne oikeasti isoiksi, 30 kukkaa?

Goji kannattaa istuttaa rajattuun paikkaan, se leviää hulluna jos menestyy

Haluaisin kasvattaa puhtaita viinirypäleitä lapsille, onnistuuko se?

Tarkoitatko luomuna? Onnistuuhan se mikäli sinulla on hyvä paikka, jossa juuristolla on kyllin lämmintä talvehtia :)

Kylvin lehtikaalia kahta sorttia, mutta sitten muistin, että on oikein tuholaismagneetti.  Pari vuotta sitten ostin ison harson ihan kaalia varten, mutta se ei ihan riitä. Tämän lisäksi on etanat jotka vetää kaalia naamaansa pakkasiin asti, eikä harsosta ole siihen apua.

Ehkä kuitenkin muutaman kaalin kasvatan.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Joo, harmittaa. Olen istuttanut jo tilliä ja erilaisia perennamukuloita, tuleekohan niistä mitään...

Minäkin istutin jo Lidlin perennoja, mukuloita ja avojuurisia taimia. En ole varma onko oikea termi, mutta niitä sellaisia muovipussissa tulevia, ilman multapaakkua... :)

Rahallisesti ei ainakaan harmita jos eivät nyt lähde kasvamaan, maksoin koko kukkapenkillisestä n. 15e. Vähän kyllä harmitti kun aamulla katsoin ikkunasta ja näin lunta.

Olen siis hyvin aloitteleva puutarhuri ja lähinnä tämmöisellä tehdessä oppii -asenteella liikkeellä. Viime keväänä istutin muutaman pensaan, katsotaan miten lähtevät nyt kasvuun.

Onko kellään kokemusta kukkaniityn kasvattamisesta? K-Raudan mainoslehdessä oli jotain valmiita siemensekoituksia... Vaatiiko kamalat pohjatyöt jos lähtötilanne on nurmikko, pitääkö kuoria kokonaan pois? Ylläpito on ilmeisesti helppo, kukat leikataan kunhan pudottavat siemenet ja sitten kasvavat taas ensi vuonna? Miten tietää että siemenet on pudotettu...

Olen siis todella aloittelija.

Kannattaa valita mahdollisimman köyhä ja kuiva maaperä (hiekkaa 10 senttiä) koska niittyä ei lannoiteta ja savimaa alkaa sammaloitua eikä oikein niittykasvit viihdy.  Edes voikukka ei tahdo elää sammaloituneella alueella.

Miksi esikasvattamani kukantaimet kuolevat lähes aina? Kuinka isoiksi ne pitää kasvattaa ennen istuttamista maahan?

Nyt minulla on n 2 cm hentoja morsiushunnun taimia ja n 4 cm vankannäköisiä auringonkukan taimia sekä n 4 cm tarhasalkoruusun taimia. Minkä kokoisiksi niiden pitää kasvaa ennen kuin ne voi istuttaa maahan? Kaikki esikasvattamani kukat ovat aina jostain syystä nahistuneet ja kuolleet siinä maahanistutusvaiheessa. Onko siinä joku erityisjippo, joka pitäisi tietää?..

Vierailija kirjoitti:

Miksi esikasvattamani kukantaimet kuolevat lähes aina? Kuinka isoiksi ne pitää kasvattaa ennen istuttamista maahan?

Nyt minulla on n 2 cm hentoja morsiushunnun taimia ja n 4 cm vankannäköisiä auringonkukan taimia sekä n 4 cm tarhasalkoruusun taimia. Minkä kokoisiksi niiden pitää kasvaa ennen kuin ne voi istuttaa maahan? Kaikki esikasvattamani kukat ovat aina jostain syystä nahistuneet ja kuolleet siinä maahanistutusvaiheessa. Onko siinä joku erityisjippo, joka pitäisi tietää?..

Millaisessa multamäntissä ja millaisessa säässä olet niitä ennen siirrellyt?

Kyllähän taimet ovat hirveän arkoja kylmälle. Jotain parin sentin pikkutaimia ei kannata siirrellä, menevät vaan shokkiin.

Yritä kasvattaa mahdollisimman isoiksi ennen siirtämistä ja varmista, että yölämpötilat ovat riittävän korkeita.

Moni kasvi myös kavahtaa suoraa auringonpaistetta, eli liika kuumuuskaan ei ole hyvä asia.

Ja muista kastelu! Taimilla on juuret vielä pinnassa eli kuivuvat herkästi.

Vierailija kirjoitti:

Kylvin lehtikaalia kahta sorttia, mutta sitten muistin, että on oikein tuholaismagneetti.  Pari vuotta sitten ostin ison harson ihan kaalia varten, mutta se ei ihan riitä. Tämän lisäksi on etanat jotka vetää kaalia naamaansa pakkasiin asti, eikä harsosta ole siihen apua.

Ehkä kuitenkin muutaman kaalin kasvatan.

Minulla oli viime vuonna lehtikaali kasvamassa vanhassa pihakeinun telineessä. Askartelin siihen hyllyn ja tein hyllyn päälle kehikon jonka täytin mullalla. Kaalit olivat reilun metrin korkeudella maasta. Ei syöneet hyönteiset, etanat eikä jänikset :)

En ole ennen tätä vuotta kesäkukkia kasvattanut mutta vihanneksissa kuten tomaatissa ja chilissä olen odottanut että kukkii ennen kuin siirrän ulos ja yrteissä niin että on vähintään 10cm ja useammat lehdet. Ajankohta riippuu myös paljon säästä.

Toissatalvena taisi jo villiviini paleltua, viime kesä oli niin näivettyneen näköinen.

Kannattaakohan enää odotella elpymistä ?

Samassa paikassa ollut aiemmin humaljaa , joka puolestaan kärähti auringon paisteesta.

Pohjois Pohjanmaa

Vierailija kirjoitti:

Toissatalvena taisi jo villiviini paleltua, viime kesä oli niin näivettyneen näköinen.

Kannattaakohan enää odotella elpymistä ?

Samassa paikassa ollut aiemmin humaljaa , joka puolestaan kärähti auringon paisteesta.

Pohjois Pohjanmaa

Voisiko syynä olla liian ohut ja kuiva maakerros/ pieni istutuskuoppa, jolloin juuret pääsee kuivumaan? Viittaisi tuohon humalan kärähtämiseen ja ehkä myös villiviinin huonoon talvenkestoon. Onko köynnökset rakennuksen tai muun rakennelman lähellä ja mahdollisesti routaeristeen päällä, joka haittaa myös juuriston kasvua?

Villiviinit (köynnökset yleisesti) tartteis vähintään puolisen metriä multavaa ja kosteutta pidättävää maata juurilleen. Vanhempana villiviini menestyy kyllä kuivemmassakin, kun on ensin asettunut paikalleen ja juuristo on kasvanut syvälle maahan.

Eli istutus noin 50x50x50 kuoppaan, jossa hyvää kalkittua multaa sekoitettuna paikalla olevaan maahan ja kuoppa ainakin metrin päähän rakennuksesta. Kastelu kerran viikossa kerralla reilusti, että multa varmasti kastuu koko juuriston syvyydeltä. Jos maa on pitkään jatkuneiden sateiden takia märkää, niin silloin ei tietysti kannata hukuttaa kasvia. Parina seuraavana kesänä kastelu tarpeenmukaan, jos tulee pitkiä sateettomia jaksoja, tai sade on hyvin vähäistä. Jos kasvilla on kaikki hyvin, niin yleensä pari-kolme vuotta istutuksesta juurtuminen on riittävää pärjätäkseen omillaan.

Sekin vaikuttaa menestymiseen, onko se sun villiviini imukärhi-vai säleikkövilliviini? Imukärhivilliviinin menestyminen jää kolmosvyöhykkeen tienoille, säleikkövilliviini menee vielä vitosella. Pohjois-Pohjanmaa taitaa olla vitosta? Toki se oman pihan pienilmasto vaikuttaa myös kasvien menestymiseen, ja jos olosuhteet ovat ankarat, se vitonenkaan ei välttämättä riitä. Ja toissatalvi taisi olla vähäluminen sielläkin.

Jos kasvissa on vielä elonmerkkejä, se voi hyvinkin olla pelastettavissa. Jos tuntuu, että nykyisellä paikalla kasvuolot ei ole parhaat, niin niitä kannattaa tietenkin parantaa ja istuttaa taimi uudestaan. Tai jos nykyiselle paikalle ei sen parempia olosuhteita saa, niin voi miettiä, voisiko kasville löytyä parempi paikka jostain muualta? Villiviininhän voi istuttaa myös maanpeitteeksi tai kiipeilemään vaikka ison kiven päälle.

Toisaalta, uusi taimi maksaa kympin luokkaa, jos tuntuu, ettei vanhan elvyttäminen maksa vaivaa... Tietenkin uudenkin taimen kohdalla kannattaa siihen kasvupaikkaan panostaa, että juurtuminen lähtee hyvin käyntiin.

Alkutalvesta voi olla tarpeen laittaa esimerkiksi havuja talvisuojaksi, jos näyttää ettei lunta tule, mutta pakkasia on.

Onko luumupuu-tietäjiä paikalla? Mikä olisi hyvä itsepölytteinen laji III vyöhykkeelle? Ei haittaa vaikka sato kypsyisi myöhään, syyskuussa, mutta syönti- ei säilöntä hedelmää etsin. Nythän on mainostettu uusia kylmänkestäviä aprikoosejakin mutta taitavat olla kuitenkin liian eksoottisia..

Vierailija kirjoitti:

Miksi esikasvattamani kukantaimet kuolevat lähes aina? Kuinka isoiksi ne pitää kasvattaa ennen istuttamista maahan?

Nyt minulla on n 2 cm hentoja morsiushunnun taimia ja n 4 cm vankannäköisiä auringonkukan taimia sekä n 4 cm tarhasalkoruusun taimia. Minkä kokoisiksi niiden pitää kasvaa ennen kuin ne voi istuttaa maahan? Kaikki esikasvattamani kukat ovat aina jostain syystä nahistuneet ja kuolleet siinä maahanistutusvaiheessa. Onko siinä joku erityisjippo, joka pitäisi tietää?..

Saitkin jo hyvät neuvot, mutta haluan vielä lisätä, että taimia totutetaan ulkoilmaan, eli karaistaan, noin viikon ajan ennen istutusta: ekana päivänä pari tuntia, seuraavana päivänä puoli päivää ja sitten koko päiväksi, mutta yöksi vielä sisälle. Ulkoilutuspaikan pitäisi olla tuulelta ja auringonpaahteelta suojainen. Harso on hyvä olla alkuun päällä.

Etelä- ja Keski-Suomessa pidetään yleisenä sääntönä, että yöhallojen vaara on ohi 10.6. mennessä, eli jos varman päälle pelaa, niin _ainakin_ noin pitkälle kannattaisi odottaa, ennen kuin istuttaa mitään kylmänarkaa ulos. Monesti tuonkin jälkeen kylmänä alkukesänä joutuu suojaamaan avomaanistutuksia harsoilla, siis ihan päivälläkin.

Varsinkin, jos ei vielä tunne kunnolla oman pihan olosuhteita tai on aloitteleva kasvattaja, niin kannattaa olla varovainen ja varman päälle pelaaja. Kokemuksen myötä sitten kyllä oppii (ja säätietoja seuraamalla), voiko omalle pihalle istuttaa taimia jo aiemmin, ja milloin olla varuillaan ja harsojen kanssa peittelemässä istutuksia.

Vierailija kirjoitti:

Onko luumupuu-tietäjiä paikalla? Mikä olisi hyvä itsepölytteinen laji III vyöhykkeelle? Ei haittaa vaikka sato kypsyisi myöhään, syyskuussa, mutta syönti- ei säilöntä hedelmää etsin. Nythän on mainostettu uusia kylmänkestäviä aprikoosejakin mutta taitavat olla kuitenkin liian eksoottisia..

Esimerkiksi Sinikka, Parikkalan Tummaluumu, Kuokkalan Punaluumu ja Laatokan Helmi.

Itsepölytteisiä ovat, mutta hyötyvät aina ristipölytyksestä. Parikkalan Tummaluumu esimerkiksi on hyvä pölyttäjä keltaluumulle.

Mulla Laatokan Helmi tuotti hyvin satoa yksinkin, mutta on myöhemmin saanut kavereita. 🙂

Lumikello kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko luumupuu-tietäjiä paikalla? Mikä olisi hyvä itsepölytteinen laji III vyöhykkeelle? Ei haittaa vaikka sato kypsyisi myöhään, syyskuussa, mutta syönti- ei säilöntä hedelmää etsin. Nythän on mainostettu uusia kylmänkestäviä aprikoosejakin mutta taitavat olla kuitenkin liian eksoottisia..

Esimerkiksi Sinikka, Parikkalan Tummaluumu, Kuokkalan Punaluumu ja Laatokan Helmi.

Itsepölytteisiä ovat, mutta hyötyvät aina ristipölytyksestä. Parikkalan Tummaluumu esimerkiksi on hyvä pölyttäjä keltaluumulle.

Mulla Laatokan Helmi tuotti hyvin satoa yksinkin, mutta on myöhemmin saanut kavereita. 🙂

Kiitos! Onko sulla omaa suosikkia näistä? Tekevätkö juurivesoja ja koska sato valmistuu? Meillä on yksi mutta useimmiten hurjan satoisa kesäomenapuu ja elokuu menee usein omppujen kanssa ährätessä eli luumut mielellään vähän myöhemmin..

Vierailija kirjoitti:

Lumikello kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko luumupuu-tietäjiä paikalla? Mikä olisi hyvä itsepölytteinen laji III vyöhykkeelle? Ei haittaa vaikka sato kypsyisi myöhään, syyskuussa, mutta syönti- ei säilöntä hedelmää etsin. Nythän on mainostettu uusia kylmänkestäviä aprikoosejakin mutta taitavat olla kuitenkin liian eksoottisia..

Esimerkiksi Sinikka, Parikkalan Tummaluumu, Kuokkalan Punaluumu ja Laatokan Helmi.

Itsepölytteisiä ovat, mutta hyötyvät aina ristipölytyksestä. Parikkalan Tummaluumu esimerkiksi on hyvä pölyttäjä keltaluumulle.

Mulla Laatokan Helmi tuotti hyvin satoa yksinkin, mutta on myöhemmin saanut kavereita. 🙂

Kiitos! Onko sulla omaa suosikkia näistä? Tekevätkö juurivesoja ja koska sato valmistuu? Meillä on yksi mutta useimmiten hurjan satoisa kesäomenapuu ja elokuu menee usein omppujen kanssa ährätessä eli luumut mielellään vähän myöhemmin..

Minulla on pari vuotta sitten ostettu luumu. 2 ensimmäistä kesää kasvoi muuten ja kolmantena kukki. Katsotaan tuleeko tänä vuonna vielä luumuja vai ei.

-eri

Täällä daalian versot nostelee jo päitään, ja olen vähän ihmeissäni, mihin valoisaan ne siirtäisin, kun sää meni nyt näin kylmäksi. Ulkorakennuksessa, jossa ne yleensä esikasvatan, on kylmä sielläkin. Ei ne siellä paleltuisi, mutta eivätpä juuri kasvaisikaan.

Maata olen päässyt jo kaivelemaan ja Istuttamaan ensimmäisiä monivuotisia. Tänään heiluin heiluriharan kanssa ja putsasin ruohottunutta pihatietä. Onneksi on hommia, joita voi tehdä kylmästä ja sateesta huolimatta!

Hei, onko kellään kokemusta karhunlaukan kasvattamisesta siemenistä ? Luin, että on kovin huonosti itävä ja vaatii kylmäkäsittelynkin. Tilasin onneksi isomman määrän, joten yrittänen osan esikasvattaa, osan laittaa kylmään maahan ja loput syksyllä maahan ? Olis kiva kuulla kokemuksia.