Lue keskustelun säännöt.
Puutarhailijat 2021
Koska Suomessa kevät etenee eri tahtiin, niin olisi kiva saada yksi pysyvä ketju, jonka voisi aina kaivaa esiin ja lkea hyviä ajatuksia ja vinkkejä silloin kun itsellä sattuu olemaan menossa juuri se vaihe tai innostus.
Minulla on aina menossa jotain kokeiluja, koska yritän etsiä jokaiselle kasville optimaalista kasvatusaikaa. Kasvukausi on kumminkin niin lyhyt, että pitäisi saada aikaistettua alkupäätä etenkin kun satokasvien roudaaminen sisälle ja ulos syksyllä öiden kylmettyä on aika työlästä.
Leikkaaminen on yksi niksi aikaistaa satokautta, eli muille aloittelijoille: Älkää antako tomaatin kasvaa avomaalla 2-metriseksi, vaan leikatkaa se aiemmin ja se tuottaa aiemmin sadon valmiiksi.
Suurin saavutukseni on viime kesänä istutettu paprika (kaupan luomupaprikasta), joka on säilynyt sisällä hengissä koko vuoden.
Kesäkurpitsasta olen saanut satoa vain yhden kerran. Vinkkejä kaivataan!
Myös joidenkin kesäkukkien kanssa on niin, että kukkiminen menee niin myöhään syksyyn, että niitä on nyt esikasvatuksessa. Minulla on 2 hehkulampun kokoista kasvilamppua käytössä. Katsotaan miten käy :D
Mitä teillä on? Mitä laitatte, milloin laitatte, onko lisävaloja käytössä, jne. Haaveistakin saa kertoa!
Kommentit (1456)
Kaffepulla kirjoitti:
Perennat ovat ihania!
On kiva kuulla, minkälaisia perennoja olette saaneet viihtymään milläkin paikalla.
Oma ykkösyllättäjä on ollut sarviorvokki. Sitä kylväytyi ihan spontaanisti kukkapenkkiin terassilla olleesta kaupan orvokkipadasta, jonka olin saanut lahjaksi.
Ne padan orvokit olivat valkoisia, mutta maassa kasvavat orvokit ovat sinisen ja liilan sävyisiä, kaikki vähän erilaisia!
Heti lumen sulettua ne alkavat kukkia ja sitä kestää loppukesään asti. Kukkapenkki on idän puolella, paahteessa tuskin menestyisivät, mutta tuossa ne rehottavat joka kesä kuin viimeistä päivää. Ja leviävät siemenestä aina vaan.
Jos leikkaat orvokit loppukesästä, ne kasvaa uusiksi, jolloin riemua koko kesäksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kanankakan voi pöyhiä pintamullan kanssa sekaisin tai laittaa kuoppiin kasvin viereen
En liota ikinä
Vierailija kirjoitti:
Mulla on piha Uudellamaalla ja sillä on vielä lunta 40-60 cm. Ihan kauheaa, kun polttelisi puutarhatyöt, eikä voi tehdä mitään...
Esikasvatus on meneillään kyllä, vihanneksia istutin jo ja lisää vähän myöhemmin.
Tilasin multaa ison setin, tulee huhtikuussa.
Maa on savimaata ja kiinnostaisi, miten sitä voi parantaa. Jopa sireenit ovat kitukasvuisia, eivätkä kuki ollenkaan. Maan pinta on joko kuiva ja kova, tai sitten märkää savivelliä ja kun kaivaa, niin jo 10 cm syvyydessä tulee kuopassa veden pinta esiin.
Lavakauluksissa olen kasvattanut salaattia yms, mutta olisi kiva, jos tuohon maahankin saisi jotain muuta kasvamaan kuin rikkaruohoja...
Komposti ja orgaaninen aines parantaa, ei hiekkaa
Tilaa jostain lasti hevonpeetä. Onko talleja lähellä
Kalkituksesta: Jos käyttää kivennäislannoitteita, "siivoaa" kukkapenkit, haravoi lehdet, eikä lisää kompostia tai katteita, on silloin kalkitus tehtävä tiheämmin, parin vuoden välein (ja määrät pussissa olevan ohjeen mukaan). Myös tuhka kalkitsee.
Kaikki eloperäinen lisää maan humuspitoisuutta ja pieneliötoimintaa ja VÄHENTÄÄ KALKITUKSEN TARVETTA. Eli jos käytät eloperäisiä lannoitteita: ostettuja luonnonlannoitteita (kanat ja hevot, luujauhe ym), kompostia, kompostoitunutta karjanlantaa, katteita (lehtipuu, ruoho), niin kalkitusta tarvitsee vain muutamien vuosien välein.
Perennapenkkejäkään ei siis tarvitsisi niin sanotusti siivota, vaan antaa lehtien ja varsien maatua paikalleen, isoimmat varret vähän silputtuna.
Puiden lehdet olisi hyvä jättää edes osittain haravoimatta nurmikolta ja kesällä käyttää alle silppuavaa ruohonleikkuria. Nämäkin lisää maahan humusta, eli sitä maatunutta kasviainesta, jossa se kaikkein tärkein, eli maan pieneliöstö, voi parhaiten. Tietysti kasvijätteen voi kierrättää kompostin kauttakin ja lisätä kompostina takaisin kukkapenkkeihin.
Suurin osa puutarhakasveista viihtyy lievästi happamassa/neutraalissa maassa, ei pH alueella 6,5 - 7. Happaman maan kasvit alueella 4 - 5,5. (Hapan alle 7, neutraali 7, emäs yli 7.)
Kalkituksessakin kannattaa noudattaa siis ohjeistuksia. Liialla kalkituksella maaperä muuttuu liian emäksiseksi, joka on ihan yhtä huono puutarhakasvien ravinteiden saannille kuin liian hapan maa (poislukien tietenkin ne happaman maan kasvit). Ne omat puutarhanhoitotavat, käytetyt lannoitteet ja myös maalaji vaikuttaa siis oleellisesti kalkituksen kalkitukseen.
Mutta jokainen tietenkin hoitaa puutarhaansa just niin kuin parhaaksi katsoo, tarkoitan siis lannoitevalintoja, haravointia ym. :)
Lannoituksesta: Typpipitoisia yleislannoitteita annetaan tarpeen mukaan keväästä keskikesään. (Myydään esim. luonnonlannoite ja kevätlannoite nimillä. Kevätlannoite käy myös kesälannoitukseen, koska nimi on vain kauppanimi). Perennoille, puille ja pensaille yleensä riittää se kevään lannoitus. Kasvimaalla paljon ravinteita kaipaavat esim. kurpitsat ja valkosipulit pariin kertaan. Lannoittamiseen voi käyttää myös niitä omia lannoitteita: kompostia, kompostoitua karjanlantaa ja esim. nokkosvettä.
Heinäkuun puolen välin jälkeen siirrytään typettömiin (tai vähätyppisiin) lannoitteisiin. (Myydään PK-lannoite ja syyslannoite nimillä. P=fosfori, K=kalium, N=typpi.) Tässäkin vain tuo syyslannoite nimi johtaa harhaan, koska lannoitusaika on elokuun alussa/ elokuun aikana. Kasvien alkaessa lakastua on lannoitus jo auttamattomasti myöhässä. Kasvit tarvitsevat fosforia ja kaliumia talveen valmistautumiseen ja seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostamiseen ja tämä tarve alkaa jo heinä-elokuulla.
Lannoitteen voi muokata pintamaahan, jos se on mahdollista. Hedelmäpuut kannattaa lannoittaa tekemällä rautakangella latvuksen reunojen tasolle maahan reikiä ja pudottaa lannoite reikiin, jolloin lannoite menee puun juurille, eikä mahdollisesti puun alla kasvavalle nurmikolle. Etenkin satoa tuottavat kasvit hyötyvät syyslannoitteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lannoittamisessa on hyvä pohtia mitä kasveja lannoittaa, ja miten vahvasti. Isoäitikin aina varoitti, ettei tulevaan perunamaahan kannata haudata kanankakkaa, jos ei halua pahanmakuisia perunoita :D Typpi (N) auttaa lehdistön kasvussa mutta kukkivat ja satoa tuottavat tarvitsevat myös fosforia (P) ja kaliumia (K). Näitä suhdelukuja sitten tuijottelee lannoitepurkeissa N-P-K, ja siksi on sitten erikseen nimettynä vaikka marjalannoite. Havuilla omaansa, kesäkukilla omaansa. Itselläni oli vaalenpunaista jauhetta kesäkukille lannoiteveteen laitettavaksi, ja syötäville jotain luomuversiota
Savista maata lähtisin parantamaan turpeella/kompostilla, ja hiekalla/soralla riippuen lähtötilanteesta.
Miehen luona poltetaan takassa pelkkää puuta, sieltä olen tuhkaa vienyt kukkapenkeille ja marjapuskille, tuhka on hyvin emäksistä ja auttaa hapanta maata. Nurmikollekin sopisi, mutta siellä on kauniisti sammalta seassa, niin en sitä tuhkaile/kalkitse.
Lumikello kirjoitti:
Kalkituksesta: Jos käyttää kivennäislannoitteita, "siivoaa" kukkapenkit, haravoi lehdet, eikä lisää kompostia tai katteita, on silloin kalkitus tehtävä tiheämmin, parin vuoden välein (ja määrät pussissa olevan ohjeen mukaan). Myös tuhka kalkitsee.
Kaikki eloperäinen lisää maan humuspitoisuutta ja pieneliötoimintaa ja VÄHENTÄÄ KALKITUKSEN TARVETTA. Eli jos käytät eloperäisiä lannoitteita: ostettuja luonnonlannoitteita (kanat ja hevot, luujauhe ym), kompostia, kompostoitunutta karjanlantaa, katteita (lehtipuu, ruoho), niin kalkitusta tarvitsee vain muutamien vuosien välein.
Perennapenkkejäkään ei siis tarvitsisi niin sanotusti siivota, vaan antaa lehtien ja varsien maatua paikalleen, isoimmat varret vähän silputtuna.
Puiden lehdet olisi hyvä jättää edes osittain haravoimatta nurmikolta ja kesällä käyttää alle silppuavaa ruohonleikkuria. Nämäkin lisää maahan humusta, eli sitä maatunutta kasviainesta, jossa se kaikkein tärkein, eli maan pieneliöstö, voi parhaiten. Tietysti kasvijätteen voi kierrättää kompostin kauttakin ja lisätä kompostina takaisin kukkapenkkeihin.
Suurin osa puutarhakasveista viihtyy lievästi happamassa/neutraalissa maassa, ei pH alueella 6,5 - 7. Happaman maan kasvit alueella 4 - 5,5. (Hapan alle 7, neutraali 7, emäs yli 7.)
Kalkituksessakin kannattaa noudattaa siis ohjeistuksia. Liialla kalkituksella maaperä muuttuu liian emäksiseksi, joka on ihan yhtä huono puutarhakasvien ravinteiden saannille kuin liian hapan maa (poislukien tietenkin ne happaman maan kasvit). Ne omat puutarhanhoitotavat, käytetyt lannoitteet ja myös maalaji vaikuttaa siis oleellisesti kalkituksen kalkitukseen.
Mutta jokainen tietenkin hoitaa puutarhaansa just niin kuin parhaaksi katsoo, tarkoitan siis lannoitevalintoja, haravointia ym. :)
Lannoituksesta: Typpipitoisia yleislannoitteita annetaan tarpeen mukaan keväästä keskikesään. (Myydään esim. luonnonlannoite ja kevätlannoite nimillä. Kevätlannoite käy myös kesälannoitukseen, koska nimi on vain kauppanimi). Perennoille, puille ja pensaille yleensä riittää se kevään lannoitus. Kasvimaalla paljon ravinteita kaipaavat esim. kurpitsat ja valkosipulit pariin kertaan. Lannoittamiseen voi käyttää myös niitä omia lannoitteita: kompostia, kompostoitua karjanlantaa ja esim. nokkosvettä.
Heinäkuun puolen välin jälkeen siirrytään typettömiin (tai vähätyppisiin) lannoitteisiin. (Myydään PK-lannoite ja syyslannoite nimillä. P=fosfori, K=kalium, N=typpi.) Tässäkin vain tuo syyslannoite nimi johtaa harhaan, koska lannoitusaika on elokuun alussa/ elokuun aikana. Kasvien alkaessa lakastua on lannoitus jo auttamattomasti myöhässä. Kasvit tarvitsevat fosforia ja kaliumia talveen valmistautumiseen ja seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostamiseen ja tämä tarve alkaa jo heinä-elokuulla.
Lannoitteen voi muokata pintamaahan, jos se on mahdollista. Hedelmäpuut kannattaa lannoittaa tekemällä rautakangella latvuksen reunojen tasolle maahan reikiä ja pudottaa lannoite reikiin, jolloin lannoite menee puun juurille, eikä mahdollisesti puun alla kasvavalle nurmikolle. Etenkin satoa tuottavat kasvit hyötyvät syyslannoitteesta.
Heh, onneksi ei ihan samaa sisältöä tullut kirjoitettua peräperään ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lumikello kirjoitti:
Kalkituksesta: Jos käyttää kivennäislannoitteita, "siivoaa" kukkapenkit, haravoi lehdet, eikä lisää kompostia tai katteita, on silloin kalkitus tehtävä tiheämmin, parin vuoden välein (ja määrät pussissa olevan ohjeen mukaan). Myös tuhka kalkitsee.
Kaikki eloperäinen lisää maan humuspitoisuutta ja pieneliötoimintaa ja VÄHENTÄÄ KALKITUKSEN TARVETTA. Eli jos käytät eloperäisiä lannoitteita: ostettuja luonnonlannoitteita (kanat ja hevot, luujauhe ym), kompostia, kompostoitunutta karjanlantaa, katteita (lehtipuu, ruoho), niin kalkitusta tarvitsee vain muutamien vuosien välein.
Perennapenkkejäkään ei siis tarvitsisi niin sanotusti siivota, vaan antaa lehtien ja varsien maatua paikalleen, isoimmat varret vähän silputtuna.
Puiden lehdet olisi hyvä jättää edes osittain haravoimatta nurmikolta ja kesällä käyttää alle silppuavaa ruohonleikkuria. Nämäkin lisää maahan humusta, eli sitä maatunutta kasviainesta, jossa se kaikkein tärkein, eli maan pieneliöstö, voi parhaiten. Tietysti kasvijätteen voi kierrättää kompostin kauttakin ja lisätä kompostina takaisin kukkapenkkeihin.
Suurin osa puutarhakasveista viihtyy lievästi happamassa/neutraalissa maassa, ei pH alueella 6,5 - 7. Happaman maan kasvit alueella 4 - 5,5. (Hapan alle 7, neutraali 7, emäs yli 7.)
Kalkituksessakin kannattaa noudattaa siis ohjeistuksia. Liialla kalkituksella maaperä muuttuu liian emäksiseksi, joka on ihan yhtä huono puutarhakasvien ravinteiden saannille kuin liian hapan maa (poislukien tietenkin ne happaman maan kasvit). Ne omat puutarhanhoitotavat, käytetyt lannoitteet ja myös maalaji vaikuttaa siis oleellisesti kalkituksen kalkitukseen.
Mutta jokainen tietenkin hoitaa puutarhaansa just niin kuin parhaaksi katsoo, tarkoitan siis lannoitevalintoja, haravointia ym. :)
Purkkien lannoitusohjeilla ei oikein tee mitään jos kasvattaa sankossa tai on 1 kirsikkapuu. Sinulla kun tuntuu olevan paljon kokemusta, niin paljonko heittäisit lanankakkaa sankoon tai kalkkia kirsikkapuulle? Vaikka lusikalla arvioiden.
Lumikello kirjoitti:
Kalkituksesta: Jos käyttää kivennäislannoitteita, "siivoaa" kukkapenkit, haravoi lehdet, eikä lisää kompostia tai katteita, on silloin kalkitus tehtävä tiheämmin, parin vuoden välein (ja määrät pussissa olevan ohjeen mukaan). Myös tuhka kalkitsee.
Kaikki eloperäinen lisää maan humuspitoisuutta ja pieneliötoimintaa ja VÄHENTÄÄ KALKITUKSEN TARVETTA. Eli jos käytät eloperäisiä lannoitteita: ostettuja luonnonlannoitteita (kanat ja hevot, luujauhe ym), kompostia, kompostoitunutta karjanlantaa, katteita (lehtipuu, ruoho), niin kalkitusta tarvitsee vain muutamien vuosien välein.
Perennapenkkejäkään ei siis tarvitsisi niin sanotusti siivota, vaan antaa lehtien ja varsien maatua paikalleen, isoimmat varret vähän silputtuna.
Puiden lehdet olisi hyvä jättää edes osittain haravoimatta nurmikolta ja kesällä käyttää alle silppuavaa ruohonleikkuria. Nämäkin lisää maahan humusta, eli sitä maatunutta kasviainesta, jossa se kaikkein tärkein, eli maan pieneliöstö, voi parhaiten. Tietysti kasvijätteen voi kierrättää kompostin kauttakin ja lisätä kompostina takaisin kukkapenkkeihin.
Suurin osa puutarhakasveista viihtyy lievästi happamassa/neutraalissa maassa, ei pH alueella 6,5 - 7. Happaman maan kasvit alueella 4 - 5,5. (Hapan alle 7, neutraali 7, emäs yli 7.)
Kalkituksessakin kannattaa noudattaa siis ohjeistuksia. Liialla kalkituksella maaperä muuttuu liian emäksiseksi, joka on ihan yhtä huono puutarhakasvien ravinteiden saannille kuin liian hapan maa (poislukien tietenkin ne happaman maan kasvit). Ne omat puutarhanhoitotavat, käytetyt lannoitteet ja myös maalaji vaikuttaa siis oleellisesti kalkituksen kalkitukseen.
Mutta jokainen tietenkin hoitaa puutarhaansa just niin kuin parhaaksi katsoo, tarkoitan siis lannoitevalintoja, haravointia ym. :)
Lannoituksesta: Typpipitoisia yleislannoitteita annetaan tarpeen mukaan keväästä keskikesään. (Myydään esim. luonnonlannoite ja kevätlannoite nimillä. Kevätlannoite käy myös kesälannoitukseen, koska nimi on vain kauppanimi). Perennoille, puille ja pensaille yleensä riittää se kevään lannoitus. Kasvimaalla paljon ravinteita kaipaavat esim. kurpitsat ja valkosipulit pariin kertaan. Lannoittamiseen voi käyttää myös niitä omia lannoitteita: kompostia, kompostoitua karjanlantaa ja esim. nokkosvettä.
Heinäkuun puolen välin jälkeen siirrytään typettömiin (tai vähätyppisiin) lannoitteisiin. (Myydään PK-lannoite ja syyslannoite nimillä. P=fosfori, K=kalium, N=typpi.) Tässäkin vain tuo syyslannoite nimi johtaa harhaan, koska lannoitusaika on elokuun alussa/ elokuun aikana. Kasvien alkaessa lakastua on lannoitus jo auttamattomasti myöhässä. Kasvit tarvitsevat fosforia ja kaliumia talveen valmistautumiseen ja seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostamiseen ja tämä tarve alkaa jo heinä-elokuulla.
Lannoitteen voi muokata pintamaahan, jos se on mahdollista. Hedelmäpuut kannattaa lannoittaa tekemällä rautakangella latvuksen reunojen tasolle maahan reikiä ja pudottaa lannoite reikiin, jolloin lannoite menee puun juurille, eikä mahdollisesti puun alla kasvavalle nurmikolle. Etenkin satoa tuottavat kasvit hyötyvät syyslannoitteesta.
Ketju on kiitollinen, että kukit täällä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä neuvoja! Kiitos teille jotka jaksoitte kirjoittaa!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ampellimansikan saa jälleen kasvamaan? On talvehtinut lasitetulla parvekkeella.
Jos ei ole kevätauringossa kuivunut kuoliaaksi, lähtee kasvamaan ilman lämmettyä. Käy lorauttamassa kylmää kraanavettä purkki täyteen, ehkä vielä ei ole liian myöhäistä.
On saanut vettä läpi talven sitä mukaan, kun multa tuntui kuivalta. Missä vaiheessa annetaan ravinteita? Mitä muuta hoitoa se vaatii? En ole koskaan talvehdittunut mitään kaaveja. Asun etelässä, joten ei ollut kunnon pakkasia kuin yhden viikon verran. Siinä on vihreitä lehtiä viime syksun jäljiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko jollain hyviä neuvoja rosmariinin ja tähkälaventelin kasvattamiseen? Olen koittanut ruukussa kasvattaa aurinkoisella ikkunalaudalla (etelän suuntaan) , hiekkapitoisessa kalkitussa mullassa mutta kuivuvat ja käpristyvät kokoon. Rosmariinia olen sumutellut suihkepullolla. Kastelu noin 4pv välein, välillä harvemminkin. Pitäisikö kastella useammin tms.? Miten olette saaneet omanne (ruukussa) menestymään?
Tarkoitatko nyt talvehtimiskautta? Siemenestä kasvatettu? Eli ensimmäisen kesän jälkeen sisälle siirrettynä käpristyy vai jo esikasvatusvaiheessa ennen kesää sisällä? Vai ulkona ensimmäisenä kesänä?
Tarkoitan ihan tätä keväistä kasvukauden alkua. Molemmat ihan ostotaimesta, ruukutettu vain isompaan pottiin tuohon "sopivampaan" multaseokseen. "Viihtyvät kuivassa, ei tarvitse kastella paljoa", mutta kuinka usein pitäisi? Nyt ovat 25cm orthexin altakasteluruukuissa, mutta kestää vielä tovi ennen kuin juuret yltävät vesisäiliöön saakka. Viime vuonna käpristelivät ja kuivuivat pystyyn myös, noin 3 kertaa viikossa kevyesti kastellen, sitten harvemmin. En selvästi osaa tuota kasteluhommaa mutta nitä teen väärin ?
Rosmariini ja laventeli ovat hankalimmasta päästä sisäkasvatteja. Olosuhteet ei ole niille sopivat.
Kaffepulla kirjoitti:
Muuten, nyt kun tuota lunta on vielä, mietin, kannattaisiko kylvää kukkia, jotka vaativat kylmäkäsittelyn itääkseen.
Mitä suosittelisitte?
Yleensä kylmäkäsittelyssä puhutaan ainakin viikoista ja mulla esim täällä lounaassa ei ole enää lainkaan lunta tontilla. Jos arvioit, että menee huhtikuun lopulle ennen kuin sulla lumet sulaa, voit vielä koittaa kylvää kylmäkäsiteltäviä siemeniä mutta yleensä ne laitetaan ulos keskitalvella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lumikello kirjoitti:
Kalkituksesta: Jos käyttää kivennäislannoitteita, "siivoaa" kukkapenkit, haravoi lehdet, eikä lisää kompostia tai katteita, on silloin kalkitus tehtävä tiheämmin, parin vuoden välein (ja määrät pussissa olevan ohjeen mukaan). Myös tuhka kalkitsee.
Kaikki eloperäinen lisää maan humuspitoisuutta ja pieneliötoimintaa ja VÄHENTÄÄ KALKITUKSEN TARVETTA. Eli jos käytät eloperäisiä lannoitteita: ostettuja luonnonlannoitteita (kanat ja hevot, luujauhe ym), kompostia, kompostoitunutta karjanlantaa, katteita (lehtipuu, ruoho), niin kalkitusta tarvitsee vain muutamien vuosien välein.
Perennapenkkejäkään ei siis tarvitsisi niin sanotusti siivota, vaan antaa lehtien ja varsien maatua paikalleen, isoimmat varret vähän silputtuna.
Puiden lehdet olisi hyvä jättää edes osittain haravoimatta nurmikolta ja kesällä käyttää alle silppuavaa ruohonleikkuria. Nämäkin lisää maahan humusta, eli sitä maatunutta kasviainesta, jossa se kaikkein tärkein, eli maan pieneliöstö, voi parhaiten. Tietysti kasvijätteen voi kierrättää kompostin kauttakin ja lisätä kompostina takaisin kukkapenkkeihin.
Suurin osa puutarhakasveista viihtyy lievästi happamassa/neutraalissa maassa, ei pH alueella 6,5 - 7. Happaman maan kasvit alueella 4 - 5,5. (Hapan alle 7, neutraali 7, emäs yli 7.)
Kalkituksessakin kannattaa noudattaa siis ohjeistuksia. Liialla kalkituksella maaperä muuttuu liian emäksiseksi, joka on ihan yhtä huono puutarhakasvien ravinteiden saannille kuin liian hapan maa (poislukien tietenkin ne happaman maan kasvit). Ne omat puutarhanhoitotavat, käytetyt lannoitteet ja myös maalaji vaikuttaa siis oleellisesti kalkituksen kalkitukseen.
Mutta jokainen tietenkin hoitaa puutarhaansa just niin kuin parhaaksi katsoo, tarkoitan siis lannoitevalintoja, haravointia ym. :)
Purkkien lannoitusohjeilla ei oikein tee mitään jos kasvattaa sankossa tai on 1 kirsikkapuu. Sinulla kun tuntuu olevan paljon kokemusta, niin paljonko heittäisit lanankakkaa sankoon tai kalkkia kirsikkapuulle? Vaikka lusikalla arvioiden.
Riippuu siitä mitä kasvattaa, mutta esimerkkeinä ämpäriperunalle (peruna pärjää vähällä) voi laittaa varastolannoitukseksi noin kourallisen luonnonlannoitetta, olisiko noin 1 desilitra? En muuten ole koskaan itse ämpärissä perunaa kasvattanut, että joku tietäväisempi hoi! Arvioin vain maahan laitettavan määrän perusteella.
Kesäkukille suunnilleen saman kokoiseen multatilaan 2 dl. Ei suoraan juurille. Tuo voi riittää koko kesäksi, mutta jos joutuu paljon katselemaan, niin lisälannoitus loppukesästä voi olla tarpeen. Ja kesäkukillehan voi antaa typpipitoista syksyyn asti.
Luonnonlannoitteissa on se hyvä puoli, että ne liukenee hitaasti kasvien käyttöön. Liikalannoitusta ei siis tapahdu herkästi vaikka roiskahtaiskin vähän liikaa, kunhan ei istuta kasvia suoraan lannoitteen päälle, vaan lannoite astian reunaan tai kasvien väliin. Kivennäislannoitteet on taas heti kasvien käytettävissä ja niiden kanssa pitää olla tarkka.
Ja kalkkia kirsikalle sopivasti. 😄 😉Kalkkipusseissa määrät on yleensä aareina tai neliöinä. Helpompi, kuin alkaa arvioimaan kuinka paljon yksi puu tarvitsee, on kalkita kerralla isompi alue, jonka sisällä myös se puu on. Eli samalla kalkkia nurmikolle, kukkapenkeille, marjapuskille. Mitä siinä ympärillä onkaan, kiertelee vain mahdolliset happaman maan kasvit.
Itse käytän edullisinta kalkkia, eli sitä jauhemaista, ja laitan ihan mutulla niin että maan pinta on kevyesti kalkin peitossa. Ei siis mitään sentin kerrosta, vaan sellainen kevyt "huntu". Sitten kannattaa puita ja pensaita lannoittaessa ottaa huomioon, että se aktiivisin juuristo on siellä latvuksen reunan tasolla, eli lannoitteet ja kalkit sinne. Kalkkia voi levittää laajemmallekin alueelle, mutta lannoite menee hukkaan siellä puun rungon lähellä.
Noista pinta-aloista sen verran, että yksi aari on 10 m x 10 m eli sama kuin 100 neliötä. Varmasti itsestäänselvyyksiä monelle, mutta jos ei kauheasti ole näiden kanssa painiskellut, niin voi olla, että ne kouluopit on jo unohtunut. :)
Vierailija kirjoitti:
Lumikello kirjoitti:
Kalkituksesta: Jos käyttää kivennäislannoitteita, "siivoaa" kukkapenkit, haravoi lehdet, eikä lisää kompostia tai katteita, on silloin kalkitus tehtävä tiheämmin, parin vuoden välein (ja määrät pussissa olevan ohjeen mukaan). Myös tuhka kalkitsee.
Kaikki eloperäinen lisää maan humuspitoisuutta ja pieneliötoimintaa ja VÄHENTÄÄ KALKITUKSEN TARVETTA. Eli jos käytät eloperäisiä lannoitteita: ostettuja luonnonlannoitteita (kanat ja hevot, luujauhe ym), kompostia, kompostoitunutta karjanlantaa, katteita (lehtipuu, ruoho), niin kalkitusta tarvitsee vain muutamien vuosien välein.
Perennapenkkejäkään ei siis tarvitsisi niin sanotusti siivota, vaan antaa lehtien ja varsien maatua paikalleen, isoimmat varret vähän silputtuna.
Puiden lehdet olisi hyvä jättää edes osittain haravoimatta nurmikolta ja kesällä käyttää alle silppuavaa ruohonleikkuria. Nämäkin lisää maahan humusta, eli sitä maatunutta kasviainesta, jossa se kaikkein tärkein, eli maan pieneliöstö, voi parhaiten. Tietysti kasvijätteen voi kierrättää kompostin kauttakin ja lisätä kompostina takaisin kukkapenkkeihin.
Suurin osa puutarhakasveista viihtyy lievästi happamassa/neutraalissa maassa, ei pH alueella 6,5 - 7. Happaman maan kasvit alueella 4 - 5,5. (Hapan alle 7, neutraali 7, emäs yli 7.)
Kalkituksessakin kannattaa noudattaa siis ohjeistuksia. Liialla kalkituksella maaperä muuttuu liian emäksiseksi, joka on ihan yhtä huono puutarhakasvien ravinteiden saannille kuin liian hapan maa (poislukien tietenkin ne happaman maan kasvit). Ne omat puutarhanhoitotavat, käytetyt lannoitteet ja myös maalaji vaikuttaa siis oleellisesti kalkituksen kalkitukseen.
Mutta jokainen tietenkin hoitaa puutarhaansa just niin kuin parhaaksi katsoo, tarkoitan siis lannoitevalintoja, haravointia ym. :)
Lannoituksesta: Typpipitoisia yleislannoitteita annetaan tarpeen mukaan keväästä keskikesään. (Myydään esim. luonnonlannoite ja kevätlannoite nimillä. Kevätlannoite käy myös kesälannoitukseen, koska nimi on vain kauppanimi). Perennoille, puille ja pensaille yleensä riittää se kevään lannoitus. Kasvimaalla paljon ravinteita kaipaavat esim. kurpitsat ja valkosipulit pariin kertaan. Lannoittamiseen voi käyttää myös niitä omia lannoitteita: kompostia, kompostoitua karjanlantaa ja esim. nokkosvettä.
Heinäkuun puolen välin jälkeen siirrytään typettömiin (tai vähätyppisiin) lannoitteisiin. (Myydään PK-lannoite ja syyslannoite nimillä. P=fosfori, K=kalium, N=typpi.) Tässäkin vain tuo syyslannoite nimi johtaa harhaan, koska lannoitusaika on elokuun alussa/ elokuun aikana. Kasvien alkaessa lakastua on lannoitus jo auttamattomasti myöhässä. Kasvit tarvitsevat fosforia ja kaliumia talveen valmistautumiseen ja seuraavan vuoden kukkasilmujen muodostamiseen ja tämä tarve alkaa jo heinä-elokuulla.
Lannoitteen voi muokata pintamaahan, jos se on mahdollista. Hedelmäpuut kannattaa lannoittaa tekemällä rautakangella latvuksen reunojen tasolle maahan reikiä ja pudottaa lannoite reikiin, jolloin lannoite menee puun juurille, eikä mahdollisesti puun alla kasvavalle nurmikolle. Etenkin satoa tuottavat kasvit hyötyvät syyslannoitteesta.
Ketju on kiitollinen, että kukit täällä :)
Voi ei, ihana kommentti. 😄 Kiitos.
Osaako kukaan auttaa kesäkurpitsan kanssa? Minulla käy joka vuosi niin että niihin tulee härmä vasta kun ovat tuottaneet pari hedelmää. Siinä sitten menee koko kasvi. Seuraavaksi härmä tuhoaa muut kurpitsat ja avomaankurkut. Ennen tartuntaa kasvit kasvavat hyvin ja tuottavat hyvin. Alkaa turhautuminen iskeä, viime vuonna vaihdoin kaikki mullatkin kun ajattelin josko se muhisi maassa mutta ei auta, yhtä huonosti kävi taas.
Kasvatan lavoilla, tontti on aurinkoinen ja ykkösvyöhykkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on piha Uudellamaalla ja sillä on vielä lunta 40-60 cm. Ihan kauheaa, kun polttelisi puutarhatyöt, eikä voi tehdä mitään...
Esikasvatus on meneillään kyllä, vihanneksia istutin jo ja lisää vähän myöhemmin.
Tilasin multaa ison setin, tulee huhtikuussa.
Maa on savimaata ja kiinnostaisi, miten sitä voi parantaa. Jopa sireenit ovat kitukasvuisia, eivätkä kuki ollenkaan. Maan pinta on joko kuiva ja kova, tai sitten märkää savivelliä ja kun kaivaa, niin jo 10 cm syvyydessä tulee kuopassa veden pinta esiin.
Lavakauluksissa olen kasvattanut salaattia yms, mutta olisi kiva, jos tuohon maahankin saisi jotain muuta kasvamaan kuin rikkaruohoja...Komposti ja orgaaninen aines parantaa, ei hiekkaa
Miksi ei hiekkaa? Onko kokemusta?
Itse kasvatan kaiken hiekassa ja voisin kuvitella, että hiekka ja savi toimisi yhdessä, mutta lisänä tietysti voi olla muutakin.
Kyllä hiekka toimii aina! Sitä saviseen maahan niin paljon kuin vaan, niin alkaa pelittämään.
🇺🇦🇮🇱
Itse taas en laittaisi savimaahan hiekkaa. Maaperästä tulee sellaista betonin kaltaista, ihan mahdotonta jankkia. Naapuripalstalainen kantoi saavikaupalla hienoa hiekkaa alueelleen, ja lopetti sittemmin viljelyn. Jäljellä on kivikova alusta, savi ei ole mihinkään kadonnut, etenkin sateella betoni kuvaa parhaiten. Kuivuessaan palsta on edelleen harmaata kivikovaa kokkaretta, jossa on hiekkaa seassa.
Parhaan tuloksen saa kompostilla, turpeella ja kaikella ilmavalla materiaalilla. Kippaa maahan haravoimasi lehdet, pienet oksat, lemmikkien olki- ja heinäkuivikkeet, hiukan puolitekoinen kompostikin käy. Lannoittaa voi rohkeimmat pissalla. Kunhan vain lisäämäsi aines on "elävää". Muutaman ensimmäisen vuoden ajan savi imee kaikki parannusaineet, mutta pikku hiljaa muutos alkaa näkyä. Itse kannan savipeltooni myös lieroja, kompostista niitä onneksi saakin mullan mukana muutaman sangollisen.
Tyhmä kysymys, mutta levitetäänkö se kanankakka rakeina maan pinnalle, vai pitääkö se liuottaa kasteluveteen?