kysymys " laiskasta" kohdusta? olen huolissani tulevien synnytysten suhteen.
(olen kysynyt täällä ennenkin mutten saanut montaa vastausta, toivottavasti tällä kertaa joku osaisi sanoa jotain)
mulla on takana yski raskaus ja yksi synnytys. raskauden aikana en tuntenut kertaakaan mitään harjoitussupistuksia. joskus kävellessä tuli epämukava tunne vatsaan ja piti pysähtyä hetkeksi, mutten ikinä saanut tavallaan kiinni siitä tunteesta, loppui heti kun seisahdin. ehkä oli jonkinmoista supistelua.
synnytys käynnistyi vesien menolla. heti pian vesien mentyä tuli kaksi tai kolme supistusta, ihan selkeitä muttei kivuliaita. seuraavaan vuorokauteen ei sitten kuulunutkaan taas mitään vaikka kävelin sairaalaa ympäri ja vaikka mitä temppuilin.
supistukset käynnistettiin pillereillä, en muista minkä nimisillä. sitten supisteli tosi reippaasti ja tosi kivuliaasti, avautuminen eteni vauhdikkaasti.
ponnistusvaiheeseen tultaessa supistelu loppui ja kohtu heitti ikäänkuin vapaalle, ei oikeastaan osallistunut lapsen ulos puristamiseen ollenkaan. lopulta lapsi autettiin imukupilla maailmaan. käytännössä siis mun kohtu ei esittänyt koko projektin aikana kuin kaksi tai kolme oma-aloitteista supistusta, ainoastaan lääkkeillä avitettuna suvaitsi toimia.
mulle jäi mieleen pienoinen huoli että mites jatkossa? oliko tämä raskaus ja synnytys vaan ihan yksilöllinen juttu, vai onko mahdollista että tällainen laiskuus on ihan olemassaoleva ominaisuus minun kohdussani? kun mulle on kerran käynyt näin, niin onko todennäköisempää että sama toistuu vai että ei toistu?
en kaipaa varsinaisesti rohkaisua tai lohdutusta, vaan haluaisin oikeasti tietää että mitä tämmöinen laiskottelu oikein meinaa, ja mahtaako hippikohtu milloinkaan leikata tukkaansa ja mennä töihin. niin sanotusti.
Kommentit (3)
vaikkei sitä tietysti voi keneenkään toiseen yleistää.
Mulla myös laiska kohtu. Esikoisen odotusaikana ei minkäänlaista supistusta, käynnistettiin 10 päivää yli lasketun ajan ja supistukset saatiin täysin lääkkeillä aikaan. Se oli todella raskasta ja kivuliasta mutta lapsi syntyi alateitse. Kohtu ei supistunuty synnytyksen jälkeenkään itsenäisesti vaan alkoi vuotaa ja sain supistuksia aikeuttavaa läähkettä tuiputuksena suoneen vielä päivän synnytyksen jälkeen jotta kohtu saatiin supistumaan.
Toinen raskaus: ei taaskaan supistuksia raskausaikana, lääkärit enteilivät että sama toistuu, kunnes yks kaks 10 päivää yli lasketun ajan alkoivat suoraan säännölliset supistukset 5-10 minuutin välein ja näillä supistuksilla lapsi myös syntyi! Myös kohtu supistui synnytyksen jälkeen normaalisti. Mun kohtu siis päätti ruveta töihin ja se oli ihana yllätys! Olin varautunut ikuisesti laiskaan kohtuun.
kiitokset vastauksistanne! olen tosissaan yrittänyt kysyä asiaa useammalta neuvolantädiltä ja neuvolalääkärinä työskennelleeltä sukulaiselta ja kukaan ei osaa sanoa mitään järkevää, ainoastaan että jokainen synnytys on yksilö. varmaan onkin juu, mutta luulisi että siinäkin hommassa on jotain todennäköisyyksiä olemassa.
juttelin asiasta miehen kanssa hiljattain ja siinä tajusin että mun varmaan oikeesti täytyy piipahtaa pelkopolilla seuraavaa (mahdollista, en ole raskaana) synnytystä odotellessani. haluasin että joku hoitohenkilö ottaisi mun huoleni tosissaan ja tosiaan sanoisi jotain järkevää. vaikka sitten että mulla on ihan mahdoton hippi kohtuna, eikä mun synnytyksistä tule ikinä yhtään mitään. hermostuttaa semmoinen ympäripyöreä asian välttely.
olisin kiinnostunut kuulemaan lisää kokemuksia jos teillä sattuisi sellaisia olemaan!
ap
Itselläni on päinvastoin: herkästi supisteleva kohtu joka supistelee koko raskauden ja on synnytyksessä pelkkää jatkuvaa supistusta. Hankala tapaus sekin siis. Ja minulle sanottiin, että saan varautua samaan.
Voisin kyllä lahjoittaa osan sen työmoraalista hippikohdullesi :)