Lue keskustelun säännöt.
Voiko aikuinen mies kirjoittaa rakkausromaanin?
Melkein vaari
18.03.2021 |
Jotenkin tuntuu, että nyt kustantajat syrjivät miestä tai sitten ikää, kun käsikirjoitus ei kelpaa. Kuitenkin sekä koelukijat (no sukulaisten ja ystävien mielipiteille ei voi paljon painoa laittaa) että arvostelupalvelun ammattilainen olivat sitä mieltä, että tarina ja kerronta ovat hyviä, että kannattaa tarjota kustantajille. Mutta seitsemän hylsyä saaneena aloin ihmettelemään: Eikö siinä tosiaankaan ole tarpeeksi, jotta sitä lähdettäis editoimaan? Mutta se vakiovastaus: "Ei sovellu meidän kustannusohjelmaamme" ei kerro MIKSI ei.
Niinpä johtopäätös on, että tuollaisen maalaisromantiikan kirjoittajana olen liian vanha ja mies.
Kommentit (36)
Tuo vois olla hyvä idea että pidä hetki taukoa ja lue kirja sitten uudelleen uusin silmin. Sekin tuli mieleen että mikä on kirjan originaali tulokulma siihen rakkaustarinaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjani oli rakkaustarina, ei seksifantasiaa. Muutama lyhyesti ja siististi kirjoitettu rakastelukohtaus, vaimoni ja 14 vuotias sukulaistyttökin sen luki, eikä noihin seikkoihin tarvinnut tarttua. Päähenkilöt ovat noin kolmikymppisiä.
Mutta itsekin olen pitänyt mahdollisena, että se ei vain ole riittävän hyvä sittenkään. No taloudellisesti se ei minua hetkauta, en siitä suuria tuloja kuvitellutkaan saavani juuri siksi, ettei se ehkä tosiaankaan kiinnosta muita kuin sukulaisia ja tuttuja. Tosin on siinä sen verran huumoria ja hiukan väkivaltaakin, että se saattaisi kiinnostaa elokuvantekijöitä. Ainakin eräälle lukijalle siitä oli jotenkin tullut mielleyhtymä johonkin Kuusimäki- sarjaan. Ei se kyllä ole sitä.
Mutta olipa kiva kuulla, että edes yksi ihminen tahtoisi lukea miehen kirjoittamaa romantiikkaa.
Melkein vaari
Tämä kuulostaa ihan ookoolta, mutta mikä on kirjan ydin? Tai onko siinä mitään särmää? Kilpailu on sen verran kovaa ja kotimaan markkinat rajalliset, että noita olisi syytä löytyä. Varsinkin kun olet jo kypsemmässä iässä ja kustantamot joutuvat miettimään myös kirjailijabrändiä ja koko kehitys- ja tuotantokaarta. Lähdet noilta osin pitkältä takamatkalta johonkin nuoreen ja "myyvään" kirjailijan alkuun verrattuna. Lisäksi nykyään pitäisi kai jollain tasolla miettiä kirjan muuntumista äänimuotoon, sun muuta tällaista hyvin epäolennaista.
Aikuiset miehet ovat kirjoittaneet lukuisia rakkausromaaneja kautta kirjallisuuden historian. Joten, miksei.
Omakustannettakin olen harkinnut, mutta on se hiukan liian kallista minulle. Ja tiedän kyllä, että siinä on edelleen korjattavaa, vaikka kaikkien sen lukeneiden löytämät virheet ja puutteet onkin korjattu.
Aloitin sen kirjoittamisen melkein kolme vuotta sitten, luin, korjasin ja muokkasin sitä varmaan vuoden ajan, ennenkuin annoin sen vaimon luettavaksi. Korjasin taas ja luetutin ja korjasin, niin että olen sen käynyt läpi monen monituiseen kertaa. Ja edelleen tiedän, että jos luen sen nyt, löydän itsekin muutaman kohdan, jotka voisi kirjoittaa paremmin. Tässä kohtaa se kustannustoimittajan pitäisi tulla apuun. Mutta jos se kertakaikkiaan ole tarpeeksi hyvä.
Kyllä minä kirjoittelen koko ajan muutakin, myös novelleja ja yksi scifin alkukin on muistitikulla. Tämä on ollut tauolla siitä saakka, kun viime vuoden toukokuussa lähetin sen ensimmäiselle kustantajalle. Viime viikolla sain sen viimeisen hylsyn, ja ajattelin täällä kysellä yleisiä mielipiteitä tällaisesta harrastuksesta. En minä hylsyistä niin paljoa masennu, että jättäisin kirjoittelemisen, eläkkeellä sitten en paljon muuta teekään. Vaikka jäisivät sitten muistitikuille, se sopii.
Kiitoksi asiallisista ja kannustavista mielipiteistä, sain niistä mukavasti voimaa ja uskoa harrastukseeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet suuret rakkausromaanit ovat miehen kirjoittamia esim. Anna Karenina, Lady Chatteleyn rakastaja, Rouva Bovary, Sayonara, Love story.
Nyt ei ole muotia käyttää mielikuvitusta vaan kaiken pitää olla itse koettua. On sillai aika ahdasta aikaa.
Tämä taas vaikuttaa huonolta selitykseltä. Vaikka jotain trendejä olisikin, niin hyvät fiktiiviset tarinat toimivat aina, eikä taidokasta kirjaa varmasti jätetä julkaisematta fiktiivisyyden takia. Parhaissa kirjoissa toki on yleensä faktaa ja fiktiota sekaisin, mikä saa kirjan vaikuttamaan todellisemmalta kuin puhtaasti fiktiivinen kirja. Jos taas kirja lepää omakohtaisten kokemusten varassa, niin on syytä elää taiteilijamaista elämää, missä sattuu ja tapahtuu. Tai sitten kokea joku koko ihmiskuntaa puhutteleva vääryys, minkä voi vuodattaa kansien väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi mies kirjoittaa jos kaikki kirjan hahmot ovat mielellään miehiä, mikä tokin on väärin ja syrjivää naisen sukupuolta kohtaan. Miehinen katse eli Male Gaze on silti se suurin ongelma. Jos haluaa käyttää kirjassaan naisia niin kirjailijan olisi syytä ju hyväksi olla itse nainen jotta naisellinen näkökulma tulee oikein ja autenttinen vaikka se sukupuoli ei niinkään ole pakollinen asia.
Julkaise salanimellä. Esim itse olen kirjoittanut Anna Marjattana parit lyhyttä novellia ja molemmat ovat menneet läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaan aikaan kun tämä ilmestyi tänne 53 v mies (ei kuitenkaan se mies53v) kirjoitti että vaimo on lähdössä viikonlopuksi pois lasten kanssa ja alapää sykkii jollekin opiskelijatytölle. Siihen aikaan oli hiljaista palstalla, joten jos se olit ap sinä, ehkä et vain ole kovin kiinnostava ihminen jolta syntyisi kiinnostava rakkaustarina.
Melkein vaari kirjoitti:
Omakustannettakin olen harkinnut, mutta on se hiukan liian kallista minulle. Ja tiedän kyllä, että siinä on edelleen korjattavaa, vaikka kaikkien sen lukeneiden löytämät virheet ja puutteet onkin korjattu.
Aloitin sen kirjoittamisen melkein kolme vuotta sitten, luin, korjasin ja muokkasin sitä varmaan vuoden ajan, ennenkuin annoin sen vaimon luettavaksi. Korjasin taas ja luetutin ja korjasin, niin että olen sen käynyt läpi monen monituiseen kertaa. Ja edelleen tiedän, että jos luen sen nyt, löydän itsekin muutaman kohdan, jotka voisi kirjoittaa paremmin. Tässä kohtaa se kustannustoimittajan pitäisi tulla apuun. Mutta jos se kertakaikkiaan ole tarpeeksi hyvä.
Kyllä minä kirjoittelen koko ajan muutakin, myös novelleja ja yksi scifin alkukin on muistitikulla. Tämä on ollut tauolla siitä saakka, kun viime vuoden toukokuussa lähetin sen ensimmäiselle kustantajalle. Viime viikolla sain sen viimeisen hylsyn, ja ajattelin täällä kysellä yleisiä mielipiteitä tällaisesta harrastuksesta. En minä hylsyistä niin paljoa masennu, että jättäisin kirjoittelemisen, eläkkeellä sitten en paljon muuta teekään. Vaikka jäisivät sitten muistitikuille, se sopii.
Kiitoksi asiallisista ja kannustavista mielipiteistä, sain niistä mukavasti voimaa ja uskoa harrastukseeni.
Hyvä ettei komnentit masenna, sillä ainakin oma tarkoitus on lähinnä provosoida miettimään teosten syvintä olemusta. Tutuilta saat vain laimeaa myötäilyä, mikä ei kehitä tai johda parempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan kun tämä ilmestyi tänne 53 v mies (ei kuitenkaan se mies53v) kirjoitti että vaimo on lähdössä viikonlopuksi pois lasten kanssa ja alapää sykkii jollekin opiskelijatytölle. Siihen aikaan oli hiljaista palstalla, joten jos se olit ap sinä, ehkä et vain ole kovin kiinnostava ihminen jolta syntyisi kiinnostava rakkaustarina.
LOL!
Kustantamot hylkäävät valtaosan kaikesta mitä niille tarjotaan. Se on fakta.
Jos kirjasi päähenkilöt eivät ole samaa sukupuolta, poliittinen kynnys julkaisemiselle voi olla korkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin otsikon 53v miehestä: En ole minä.
Niin hauskaa kuin olisikin jatkaa, joudun valitettavasti poistumaan päivän ajaksi täältä, työt kutsuu.
Palaan illemmalla jatkamaan.
Melkei vaari
Sä oot hyvä jätkä ja me aihe vapaalla rakastetaan lukea sun juttuja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei riittänyt eilen enää puhti ruveta kirjoittamaan tänne, meni ylitöiksi.
Ja sama homma jatkuu tänäänkin, niin että ehdin tehdä vain tämän yhden postauksen. Onneksi pian helpottaa työkiireet!
Mutta ensin kiitoksia kommenteista, myös niistä kriittisistä palautteista kaikille vastanneille. Tänne kirjoittaminen on minulle uusi juttu, ja ilahduin kun kirjoittelu oli niin asiallista!
Yksi kysymys tälle päivälle: Olen ajatellut osallistua jollekin verkossa järjestettävälle kirjoittajakurssille. Tarjontaa ei paljoa ole, mutta ainakin sellaiset kuin A K Kustannus, Kirjoittajaklubi / Writersclub ja Marinella Himari järjestävät kohtuuhintaisia kursseja: löytyy sekä videoita, videosessioita suorana, että kirjoitettuja ohjeita ja harjoitustehtäviä.
Siis: Onko kokemuksia noista, tai muista vastaavista kursseista?
Korona tuli sotkemaan pahasti lähikurssit, olin harkinnut sellaista viikon mittaista kirjoittajakurssia, jollaisia silloin ”ennen vanhaan, hyvinä aikoina” oli tarjolla. Kyllähän kun tilanne rauhoittuu (jos rauhoittuu?), niin osallistun ehkä myöhemmin sellaiselle.
Niin, ja ehkäpä se kurssi olisi kannattanut käydä ENNEN kuin yritin saada kirjaani julkistettua. Sitä vain on niin suuret luulot ja toiveet itsestään. Muttei tuo liene vieläkään myöhäistä.
Melkein vaari
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet suuret rakkausromaanit ovat miehen kirjoittamia esim. Anna Karenina, Lady Chatteleyn rakastaja, Rouva Bovary, Sayonara, Love story.
Nyt ei ole muotia käyttää mielikuvitusta vaan kaiken pitää olla itse koettua. On sillai aika ahdasta aikaa.
Ei tämä ole ahdasta aikaa vaan aiempaa vapaampaa ja maailma on monipuolistunut. Nyt on vapautettu se mitä aiemminkin on haluttu kovasti kieltää ja kiistää. Teos on se joka heijastaa sen tekijän maailmankuvaa, aatteita, ajatuksia kantoja ja katsetta. Siitä ei kannata ahdistua.
Nyt ei ole muotia käyttää mielikuvitusta vaan kaiken pitää olla itse koettua. On sillai aika ahdasta aikaa.