Miten te kokoäpäivätyössä olevat jaksatte töiden jälkeen vielä kuntoilla?
Itselläni ainakin kaikki mehut pois jo kuuden tunnin työpäivän jälkeen, olen suurtalouskeittiöllä töissä. Ei tulisi mieleenikään enää töiden jälkeen lähteä pariksi tunniksi salille tai jumppaan. Kotonakin pitäisi kotityöt tehdä, olenkin patalaiskana sinkkuna ostanut töistä ruuat kotiin.
Kommentit (35)
Nykyinen työ kuormittaa vain korvienväliä.
Siksi on pakko töiden jälkeen treenata muita ruumiinosia ja antaa aivoille lepoaikaa.
Jos ap kuntoilisi enemmän, niin ei olisi noin puhki työpäivän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä jumpassakaan tarvitse kahta tuntia olla. On olemassa todella tehokkaita 30-45 minuutin jumppia.
Puhuuko joku oikeasti vielä jumpasta :D
Vaimo ainakin sanoo aina, että lähtee jumpalle. Kyllähän siellä ohjelmassa on vaikka mitä cross-spinnig-attact-trop-core-pump-termejä, mutta ei kai sillä ole merkitystä mitä on ohjelmassa.
Oletettavasti olet syntynyt tällä vuosituhannella?
Itse oon päivittäin 9-10h töissä mut silti teen tunnin kävelylenkin joka ilta. Tulee aina ihanan raikas ja vetreä olo, eikä tunnu miltään pakkopullalta.
Mulla on fyysinen vuorotyö ja mietin aina etukäteen milloin treenaan. Mieluiten treenaan ennen töitä, koska aamuvrojen jälkeen on aika poikki. Ja aamupäivisin on salilla tyhjää. Käyn myös nyrkkeilyssä, mutta ainoastaan kun mulla on vp. Nyt on ryhmäliikunta tauolla, mutta niissä kävin yleensä työpv jälkeen (jooga, power pilates).
Saan virtaa liikkumisesta, tulisin hulluks jos elämä olis pelkkää työtä/kotia.
Vierailija kirjoitti:
Kokoaikatyöläiset ovat näitä niiskuttelevia neuletakkitätejä. Työaikakin alkaa vasta 09 ja eka tunti hörpitään vihreää teetä ranteenlämmittimet makkaralla, on lounastuntia , taukoveryttelyä, lämmintä, ergonomiaa ja auto parkkihallissa. Kyllähän tuollaisen "työ" päivän jälkeen jaksaa.
Hah, tuo on ihan kuin minun työkaveri. Ikää vasta 35v. ja töissä kulkee ranteen- ja hartialämmittimien kanssa. Valittaa niskahartiakipuja ja juoksee työterveydessä ja fysioterapiassa. Vähän väliä hieman kurkkua kaihertaa tai on lämpöä(huom, lämpöä ei kuumetta). Ylipainoa on, pätkääkään ei liiku vaan 2kilometrin työmatkan kulkee autolla. Ei voi kuulema liikkua kun istumatyö niin rankkaa kropalle.
En tajua pakkomielteisiä treenaushulluja.
Sehän kertoo huonosta kunnosta, jos ei työpäivän jälkeen jaksaisi tehdä enää yhtään mitään muuta kuin maata.
Mutta olen samaa mieltä kuin muutkin, työpäivän jälkeen on kyllä väsymys, mutta sitten kun menee salille, siinä sitten kuitenkin sitä energiaa riittää ja tulee hyvä mieli kun treenaa. Teen itse seisomatyötä, niin tunnistan kyllä sen väsymyksen, mikä voi olla työpäivän jälkeen. Mutta jos on ollut vaikka pitkäkestoista stressiä tai nukkunut huonosti, se tuntuu kropassa ja silloin parempi voi olla kevyt liikunta, venyttely, rentoutus. Että on lupa mennä salille (toki nyt ei pääse, mutta jos olisi normaalitilanne), tehdä vaikka 10 minuuttia crossarilla ja katsoa, piristääkö se, jos edelleen tuntuu huonolta, sitten päälle liikkuvuusliikkeitä, venyttelyt ja saunaan. Että voi kuunnella itseään. Mutta jos joka kerta on tarve tehdä vain näin, se kertoo siitä, että asiat on huonosti, työ on liian stressaavaa tai pitää oikeasti levätä paremmin.
Mutta muuten jos asiat on kunnossa, perusterve ihminen jaksaa kyllä käydä treenaamassa työpäivän jälkeen treenin, joka on sopiva omalle kuntotasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä jumpassakaan tarvitse kahta tuntia olla. On olemassa todella tehokkaita 30-45 minuutin jumppia.
Puhuuko joku oikeasti vielä jumpasta :D
Vaimo ainakin sanoo aina, että lähtee jumpalle. Kyllähän siellä ohjelmassa on vaikka mitä cross-spinnig-attact-trop-core-pump-termejä, mutta ei kai sillä ole merkitystä mitä on ohjelmassa.
Oletettavasti olet syntynyt tällä vuosituhannella?
1981 mutta en puhu myöskään markoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä jumpassakaan tarvitse kahta tuntia olla. On olemassa todella tehokkaita 30-45 minuutin jumppia.
Puhuuko joku oikeasti vielä jumpasta :D
Vaimo ainakin sanoo aina, että lähtee jumpalle. Kyllähän siellä ohjelmassa on vaikka mitä cross-spinnig-attact-trop-core-pump-termejä, mutta ei kai sillä ole merkitystä mitä on ohjelmassa.
Oletettavasti olet syntynyt tällä vuosituhannella?
Sun vaimo on oletettavasti yli 60-v...?
Mulla on kaikki voimat pois koko päivän makoilun jälkeen.
Mulla on kotona yksi huone kuntoilulle, voin joogata, nostella puntteja, tehdä vaikka stepaerobicciä. Tai lähteä kävelylenkille. Teen etätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle treenaaminen nimenomaan tuo energiaa, nyt just teen töitä kotona ja olen aika passiivinen päivän (henkisesti lopussa kyllä) joten sitä tarvitsee eri lailla kun ennen.
Kyllähän se silti väsyttää ja laiskottaa kun pitäis lähtee, ehkä tärkeintä on valita laji josta nauttii ja innostuu. Itelle se on aika rankka full contact kamppailulaji, johon oon jäänyt aivan koukkuun ja treeni tulee vähän niinkun kaupan päälle. Ei tarvii läskeistä stressata kun 3-4 krt viikossa käy
Uskon ihmisten olevan tässä erilaisia. Minä olen minkä tahansa liikunnan jälkeen poikki. Tavallisen kävelylenkin jälkeen haluan sohvalle löhöilemään ja haluan olla rauhassa, koska väsyttää. Nyt työttömänä käyn kyllä päivittäin salilla, mutta kokemuksesta tiedän, etten enää 8h työpäivän jälkeen jaksaisi.
Mies taas tulee lenkiltä energisenä, iloisena ja tyytyväisenä. Hän tietää, että vaikka väsyttää, on juoksulenkin jälkeen pirteämpi olo. Itse tiedän, että liikunta vain väsyttää entisestään. Tämä pätee moneen muuhunkin asiaan eli miestä lähes kaikki erilainen tekeminen (leffassa käyminen, ravintolaillallinen, lomailu, varaston siivoaminen jne) piristää, kun taas minua väsyttää ja haluan olla yksin. Olen luonteeltani sohvaperuna ja lukutoukka, ei siitä pääse mihinkään.
Puhuuko joku oikeasti vielä jumpasta :D