Pakkaako joku teistä töihin lähtevälle miehelle eväät valmiiksi?!?
Tuli töissä ihmeteltyä, miten keittotilan tiskikaappiin kertyy niin hirveästi eväsrasioita, joita kukaan ei tunnusta omakseen. Viimeksi pari kk sitten hävitin miesvaltaiselta työpaikaltani kaikki ylimääräiset purnukat, ja nyt siellä on taas kymmeniä ja kymmeniä tupperwaren sun muiden kannellisia rasioita - eikä kukaan myönnä omistavansa niitä.
Kun ihmettelin asiaa ääneen, muutama mies totesi, että eihän niitä voi muistaa, kun vaimot pakkaavat eväät aamuisin.
Siis mitä ihmettä?! Minä olen ihan tavallinen perheenäiti, mutta ei tulisi mieleenkään hyysätä ja passata aikuista miestä pakkaamalla hänelle eväät töihin! Kyllä nyt mies osaa tällaiset asiat hoitaa itsekin, haloo.
Kommentit (61)
Jos hän ei muista ottaa eväitä, niin sitten hän käy syömässä tosi kalliilla jossain ulkona. Parempi siis katsoa että eväät tulee matkaan. En ole silti mikään kynnysmatto, vaan kumpikin meistä toimii parhaimpansa mukaan perheen hyväksi.
kerran kuukaudessa, lauantaina saunan jälkeen tiukasti peiton alla...
No, kukin tavallaan....
kerran kuukaudessa, lauantaina saunan jälkeen tiukasti peiton alla...
No, kukin tavallaan....
Älä sekoita muiden seksielämää omaasi... ;)
Eli sellaisen tupperin sinisen jonka voi laittaa mikroon. Vähänkö suuttuisin jos se menisi hukkaan. :s
16
Onko ap:n mielestä ongelma tunnistamattomat purkit vai se, että joku passaa miestään?
Ylimääräiset purnukat työpaikan tiskikaapissa vievät hirveästi tilaa. Passattava mies taas herättää minussa tasan kaksi mielikuvaa: joko mies on ylivetelä tossu, joka osaa hädintuskin viedä haarukkaa suuhun ilman vaimon apua, tai sitten vaimo on kivikautisiin rooleihin alistettu/alistunut miehen palvelija vailla omia oikeuksia.
Karrikoin, tietenkin, mutta periaatteessa koen asian juuri näin.
ap
silloin kun olin "vain kotona", eli kun lapset oli alle 3v. Nyt kun olen itsekin töissä, mies tekee eväänsä. Halusin tehdä eväät, mies ei pyytänyt.
Todellista rakkautta. Ei ne ruusut ja samppanjat ja muut, makuhan niistä menee.. Mutta arkipäivän pienet huomion osoitukset, hellyden osoitukset, auttaminen. SE on sitä rakkautta, katsokaas siskot. Sitä rakkautta, joka kestää vuosien taa. Sitä, josta vanhoina sitten kerrotaan, kun kysellään pitkän avioliiton salaisuutta, että arkipäivän pienet huomionosoitukset ne ovat olleet tärkeimpiä.
tv eräs, jonka mies ei ole kertaakaan joutunut tekemään itselleen eväitä - vaikkakin hyvin kyllä osaisi
että aikuinen ihminen osaa laittaa omat eväänsä. Etenkin tuo esimerkki, jossa imettävä äiti joutuu aamuviideltä laittamaan voileipiä miehelleen, kun ei edellisiltana tehdyt kelpaa eikä itse osaa ilmeisesti tehdä, on KUVOTTAVA! Kaukana todellisesta rakkaudesta.
että aikuinen ihminen osaa laittaa omat eväänsä. Etenkin tuo esimerkki, jossa imettävä äiti joutuu aamuviideltä laittamaan voileipiä miehelleen, kun ei edellisiltana tehdyt kelpaa eikä itse osaa ilmeisesti tehdä, on KUVOTTAVA! Kaukana todellisesta rakkaudesta.
varmasti valitettavan lähellä monien naisten tosielämää.
Totesin jo ketjun alkupäässä, että kyllä ne eväät voi joskus tehdä, puolin ja toisin. Mutta kenenkään parisuhteessa elävän ei pitäisi joutua tekemään jatkuvasti asioita toisen puolesta.
Ihan yhtä vähän ymmärrystä minulta heruu niille miehille, jotka eivät pistä (edes joskus) naista ajamaan autoa tai tankkaamaan.
ap
Pakkan miehen matkalaukun valmiiksi, lähti hän sitten työmatkalle tai yhteiseen reissuun. Näissä olen kätevämpi häntä. En koskaan tee mitään autolle ajamista lukuunottamatta.; tankkaa, katsasta, siivoa.
Hoidan puutarhan ja kukat lähes yksin, leikkaan myös nurmikon. Mies tekee lumityöt. Teen suurimman osan keittiöhommista (mies tosin tyhjentää aina astianpesukoneen). Teen useinmiten ruoan, rakastan gourmet-kokkailua -- mies tyhjentää pöydän, keittää kahvit. Osaa tehdä sellaisia perusruokia, eli ei ihan kuole nälkää lasten kanssa, jos olen reissussa. Pyykkihuolto on muuten heiniäni, mies laittaa kyllä usein pyykit kuivumaan tai viikkaa kaappiin, mutta pestä en anna - käy turhan kalliiksi.
Mies hoitaa kaikki tietokonehommat, taloon liittyvät asiat. Samoin siivouksessa on työnjako: minä järjestän, hän imuroi ja pyyhkii lattiat, minä pölyt ja siivoan vessat, kodinhoitohuoneen yms.
Minusta on ihana tehdä asioita toiselle, varsinkin jos olen näppärämpi. On kiva yllättää, mutta huomioiminen myös arjen asioissa tekee hyvälle mielelle, ihan puolin ja toisin. Kokeile ap joskus, voit yllättyä.
Koska mieheni on koti-isinä lasten kanssa ja minä käyn töissä. Minäkin pakkasin hänelle, kun tilanne oli toisinpäin.
Meillä nainen tekee minulle usein eväsleivät, tekee samalla kun omansakin. Joskumpikin häärisimmi keittiössä siitä tulisi kaaos aamun hetkinä, nyt tekee itselleen leivät ja samanlaiset leivät minullekin. Olen minäkin tehnyt naiselleni leivät jonkin kerran.
26, mutta kun sä et ymmärrä mitään muuta hemmottelun muotoa kuin seksin....
Itse en maininnut mitään seksistä, joten kaipa itse kuvittelit sen tarkoittavan seksiä. Ehkäpä tämä kertoo enemmän sinun hemmottelutaidoistasi kuin minun...
Mutta onko sekin väärin jos tekee jotain toisen puolesta koska siitä on tullut tapa, rutiini jota ei oikeastaan edes huomaa tai ajattele? Pitääkö tällainen lopettaa ihan vaan periaatteen takia? Voiko ihminen olla alistettu jos ei tippaakaan tunnu siltä?
Totesin jo ketjun alkupäässä, että kyllä ne eväät voi joskus tehdä, puolin ja toisin. Mutta kenenkään parisuhteessa elävän ei pitäisi joutua tekemään jatkuvasti asioita toisen puolesta.
Ihan yhtä vähän ymmärrystä minulta heruu niille miehille, jotka eivät pistä (edes joskus) naista ajamaan autoa tai tankkaamaan.
ap
mutta mä haluaisin rahaa säästääkseni ja mieheni terveyttä ajatellen laittaa miehelleni eväät töihin. Miehen mielestä taas töissä lounaalla roskaruoan syöminen on pieni ylellisyys, josta hän haluaa pitää kiinni.
Olen tehnyt aina ruoat ja mies on ajanut kotiin syömään. Tuli itsekin syötyä säännöllisesti ja lapsetkin saivat aina kotitekoista ruokaa, kun tiesi että mies tulee kahdeltatoista syömään. Mies kertoi aina töissä toisille miehille mitä ruokaa oli saanut ja eväsleipämiehet olivat "kateellisia". Joskus mies toi työkavereitaankin syömään meille ja silloin tein yleensä jotain jälkiruokaakin. "Tie miehen sydämeen vie vatsan kautta" pitää meidän perheessämme paikkaansa. Mies hyrisee kuin tyytyväinen kollikissa kun hänet ruokitaan hyvin. Ei ruoka ole ihan yhtä tärkeää kuin seksi, mutta melkein.
Sehän on normaalia, ystävällistä toisen auttamista. Mutta että ei voi tunnistaa eväsrasioita, kun vaimo se aina pakkaa. Huh huh.
ap
kuten ei pese pyykkiä eikä tee ruokaakaan. Kamala motkotus ja mököttäminen siitä olisi tullut jos en olisi aamulla niitä eväitä tehnyt. Hyvässä lykyssä mies ei olisi suostunut menemään edes töihin! Ei kaikilla ole aikuista miestä kotona vaan toisilla on ihan oikeasti näitä lapsimiehiä passattavana.
että aikuinen ihminen osaa laittaa omat eväänsä. Etenkin tuo esimerkki, jossa imettävä äiti joutuu aamuviideltä laittamaan voileipiä miehelleen, kun ei edellisiltana tehdyt kelpaa eikä itse osaa ilmeisesti tehdä, on KUVOTTAVA! Kaukana todellisesta rakkaudesta.
varmasti valitettavan lähellä monien naisten tosielämää.
"En muuta kuin kahvin keitän ja voileivän laitan eteen, mutta en osaa sitten enää nukkua."