Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Surkea totuus pienituloisuudesta: Yksiöön ei kehtaa kutsua ketään kylään :(
16.03.2021 |
Ei tänne mahtuisi ystäviä illanviettoon normaalien asioiden pariin kuten syömään yhdessä. Tämän lisäksi vielä surkea äänieristys ja seinää hakkaava naapurimummo joka raivostuu jo ihan pienimmästä äänestä vaikkei olisi edes hiljaisuuden aika. Yksiössä elävän on pakko syrjäytyä ja olla tekemättä mitään kotonaan ettei vaan ärsyttäisi naapurimummoa.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Minulla yksiö, jonka olen sisustanut kauniiksi. Kyllä kehtaisin kutsua kylään vaikka kenet, mutta kun ei ole ketään, jota kutsua.
Aikalailla sama. 😶
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälin teitä kaikkia alle 1500m^2 tontin ja alle 150m^2:n asunnon omistajia. Ette edes ymmärrä mistä jäätte paitsi
Tosiasia on vain se, että köyhällä ei ole varaa valita. Terv nimin köyhä itsekin, jokankohta alan katsella (taas) uutta kämppää, toivon mukaan löytyisi edes vähän parempi, jossa jokainen pienikin ääni ei kuulu läpi:(
Vierailija kirjoitti:
33 neliötä ja parveke, ei ongelmaa!
Pienin asunto, jossa olen asunut (rivitalo, ei parveketta muttei myöskään kunnon pihaa, mikä niissä yleensä on) oli 35 neliötä. Huono äänieristys JA äärimmäisiä ongelmia sisustuksessa.
Lopulta nukuin sohvalla, koska sänkyä ei voinut siirtää omasta syvennyksestään (johon kuului kaikki äänet naapurista, en saanut nukuttua siinä) jotta saisin levättyä naapurin ääniterrorilta.
Voi kuulostaa hauskalle, mutta sitä se ei ollut.. Tähän vielä se, että vessassa oli ns hukkatilaa, joka oli pois muualta asunnosta missä niitä neliöitä oisi tarvittu kipeämmin..
Hyi mikä paikka se oli asua, koko ajan ahdisti ja majailin paljon yksillä tutuilla saaden lokkeilijan maineen vaikka maksoin koko ajan mm ruumista jne:(
No, onneksi löysin uuden asunnon mutta tuo kokemus ei hevillä unohdu:(
Köyhällä se on NIIIIN tuuripeliä, saako edes ihmisasumukseksi kelpaavan kämpän (enkä puhu nyt vain neliöistä) tilan, äänieristeiden ja naapurien suhteen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienin asunto missä olen asunut opiskelija aikanani oli 57m^2 kaksio saunalla. Ihan uusi talo. Sen jälkern ei ole alle 100 neliötä ollut. Ja asun ihan pk seudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienin asunto missä olen asunut opiskelija aikanani oli 57m^2 kaksio saunalla. Ihan uusi talo. Sen jälkern ei ole alle 100 neliötä ollut. Ja asun ihan pk seudulla.
Sinulla kuitenkin melko hyvät tulot, jos pk-seudulla varaa asua noin isoissa (pieninkin) asunnoissa? Toista se on jollakin oikeasti köyhällä (asuipa missä päin Suomea vain) jonka on pakko ottaa se halvin mahdollinen luukku/kunnan vuokra-asunto:(
Ihmisellä alkaa pää hajota siinä vaiheessa kun neliöt ovat lähempänä 30 kuin 40 neliötä ja jos äänieristys on huono tai naapurit rauhattomia niin.. Aika monesta asunnosta on tullut eristeiden ja/tai naapurien takia muutettua.
Köyhällä kun ei ole varaa ostaa/vuokrata laadukasta asuntoa vaan pakko toivoa ja rukoilla aina, että seuraava asunto oisi ihmisasutuksen kelpaava:(
Jatkuvat muutot ja ahdistus (mm joka paikassa säästetty täälläpäin halpojen asuntojen eristeissä/kaupunki majoittaa ns ongelmatapauksia taloihinsa) ovat omiaan aiheuttamaan jatkuvaa stressiä..
Hyvätuloisen voi olla vaikea ymmärtää sitä, minkälaista sekundaa köyhien asunnot usein ovat.
Tähän se on mennyt, kun KAIKESTA säästetään rakennusvaiheessa, etenkin eristeistä:(
Mieluummin sitä ottaisi vaikka vähän halvemmat tapetit tms vuokra-asuntoon, jos vain eristeet oisivat vaaditulla tasolla...
Mutta kun alunperin rakennetaan sekundaa, niin eipä niitä eristeitä kukaan ala (ellei jollain riitä rahkeet ostaa ja rempata itselleen?) korjaamaan..
Siinähän kärsii köyhä(t), ei ole kivaa ei.
Vai kuinka moni oikeasti nauttisi kun pieninkin ääni kuuluisi naapurista, ihan kuin tämä oisi vieressäsi?
Tietäisit kaiken seksielämästä, keskustelujen sisällön jne edes kuuntelematta tahallasi?
Näitä asuntoja tullut elämän aikana vastaan, nykyisessä seinät ei onneksi ihan niin pahvia.
Ja jos näistä koittaa jollekin valittaa niin läheiset (joilla itdellään omat talot/asunnot hyvällä sijainnilla) pitävät sinua (köyhä opiskelija jonka pakko ottaa se halvin kämppä) lopulta lähes hulluna:(
No nyt onneksi vähän parempi asunto, tosin eristeet ei tässäkään ole kovin kummoiset mutta niitä sentään on, kaikissa asunnoissani ei ole ollut...
Kokemukset noista pahviseinistä aiheutti aikoinaan kunnon ahdistusta/ääniyliherkkyyttä/pelkotiloja omista äänistä.
Jos oisin vaan silloin tajunnut vaatia jonkun ulkopuolisen tahon (eikö kunnalla/terveystarkastajalla tms ole velvollisuus tulla, jos asunnossa selkeä rakennevika?) testaamaan seinän läpi tulevat desibelit...
Huoh, voisi "hullun maine" olla vältetty, jos oisin saanut jonkun virallisen dokumentin siitä, että eristeissä oikeasti on jotain pirun pahasti vialla ja se läheisille luettavaksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
33 neliötä ja parveke, ei ongelmaa!
Oletan, että vietät aikaasi kotonasi vain nukkumisen/kotitöiden ajan tms?? Muun ajat varmaan vietät töissä / koulussa / harrastuksissa / kavereilla / seurustelukumppanilla tms? Eli ett kuitenkaan hirveästi taida viettää hereillä olo aikaasi kotona?
Minulla ei hirveästi ole sosiaalista elämää mihinkään suuntaan, suurin osa ajasta menee kotona. Ja 33 neliötä oisi aivan liian pieni, johan seinät kaatuisi päälle:(
Taas tää yksiökitisija.
Tavata voi vaikka kävelyllä, mikä nykytilanteessa on vaan järkevää.
Sä voit omilla toimillas vaikuttaa siihen mikä sun taloudellinen tilanne tulevaisuudessa on, joko hankkimalla paremmin palkattua työtä tai karsimalla kuluja ja laittamalla säästöt töihin.
Tossa on sun vaihtoehdot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienin asunto missä olen asunut opiskelija aikanani oli 57m^2 kaksio saunalla. Ihan uusi talo. Sen jälkern ei ole alle 100 neliötä ollut. Ja asun ihan pk seudulla.
Sinulla kuitenkin melko hyvät tulot, jos pk-seudulla varaa asua noin isoissa (pieninkin) asunnoissa? Toista se on jollakin oikeasti köyhällä (asuipa missä päin Suomea vain) jonka on pakko ottaa se halvin mahdollinen luukku/kunnan vuokra-asunto:(
Ihmisellä alkaa pää hajota siinä vaiheessa kun neliöt ovat lähempänä 30 kuin 40 neliötä ja jos äänieristys on huono tai naapurit rauhattomia niin.. Aika monesta asunnosta on tullut eristeiden ja/tai naapurien takia muutettua.
Köyhällä kun ei ole varaa ostaa/vuokrata laadukasta asuntoa vaan pakko toivoa ja rukoilla aina, että seuraava asunto oisi ihmisasutuksen kelpaava:(
Jatkuvat muutot ja ahdistus (mm joka paikassa säästetty täälläpäin halpojen asuntojen eristeissä/kaupunki majoittaa ns ongelmatapauksia taloihinsa) ovat omiaan aiheuttamaan jatkuvaa stressiä..Hyvätuloisen voi olla vaikea ymmärtää sitä, minkälaista sekundaa köyhien asunnot usein ovat.
Pienin asunto jossa olen asunut oli 7m2, yhteinen wc käytävällä muiden saman kerroksen asukkaiden kanssa. Ihan hyvin siinä pärjäsi kun otti järjen käteen.
Ongelma onkin toi rukoilu ja toivominen, ne kun eivät ole mitään konkreettisia toimia jotka nostaa ihmisen parempaan asemaan. Jos haluaa jotain parempaa se pitää tehdä ITSE.Hankkia parempi duuni, lisäduuni jne. Ei se rukoilu mitään auta. Pitää ottaa järki käteeen, tehdä suunnitelma ja alkaa toteuttaa sitä.
Olen samaa mieltä. Yksiö oli vielä ok opiskeluaikoina ja ehkä vielä, kun on alle 30 v. Nyt keski-ikäisenä pitäisi olla parempaa kuin kaupungin vuokrayksiö. Miten ihmessä kutsuisin tänne ketään, kun muilla on omakotitaloa, kesämökkiä ja ties mitä kakkosasuntoja ja lomaosakkeita? Tänne ei edes suuret perheet mahdu vierailemaan, kun on niin ahdasta. Tapaan siis tuttuja vain ulkona tai heidän luonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan itse asunut yksiössä, mutta opiskeluaikana jaettiin kaverin kanssa kaksio eli meillä oli vain yhdet huoneet kumpaisellakin. Kyllä me kehdattiin kutsua kavereita kylään. Tee sellaista ruokaa, jota voi syödä sylissäkin. Eli ei mitään pihviä, mitä pitää leikata pöydän päällä. Ja osta lattialle istumiseen sopivia tyynyjä tai raheja.
Kesällä tietty jos sattuu olemaan taloyhtiössä grillipaikka, niin kutsut sinne.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan itse asunut yksiössä, mutta opiskeluaikana jaettiin kaverin kanssa kaksio eli meillä oli vain yhdet huoneet kumpaisellakin. Kyllä me kehdattiin kutsua kavereita kylään. Tee sellaista ruokaa, jota voi syödä sylissäkin. Eli ei mitään pihviä, mitä pitää leikata pöydän päällä. Ja osta lattialle istumiseen sopivia tyynyjä tai raheja.
Kesällä tietty jos sattuu olemaan taloyhtiössä grillipaikka, niin kutsut sinne.
Opiskelijoille joo ok, mutta ei nyt kukaan aikuinen kehtaa myöntävänsä asuvansa yksiössä. Ja jos vielä vuokralla niin huh huh.
Ei kukaan enää kyläile nykyään. Minulla on omakotitalo, ja ihan turhaa houkutella ihmisiä kylään.
Pahinta on nämä juntit, jotka kehuvat omia talojaan/hienoja asuntojaan hienoilla paikoilla. Usein ei välitetä edes toisen köyhyyden syystä (esim sairaseläke tms, eli ei ole voinut vaikuttaa sairastumiseen/talouteen) vaan kettuillaan köyhälle tutulle päin naamaa..
Näitäkin ihmisiä tullut nähtyä, ei tee mieli kutsua omaan kotiin kylään. Kai rikkailla/varakkailla on vain vaikeus asettua köyhien asemaan ja siihen, ettei elämä ole reilua?
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Yksiö oli vielä ok opiskeluaikoina ja ehkä vielä, kun on alle 30 v. Nyt keski-ikäisenä pitäisi olla parempaa kuin kaupungin vuokrayksiö. Miten ihmessä kutsuisin tänne ketään, kun muilla on omakotitaloa, kesämökkiä ja ties mitä kakkosasuntoja ja lomaosakkeita? Tänne ei edes suuret perheet mahdu vierailemaan, kun on niin ahdasta. Tapaan siis tuttuja vain ulkona tai heidän luonaan.
Tämä.
Ärsyttää nämä "kyllä minäkin pidin opiskelijabileitä kaninkopissa" tarinoijat.
No niin pidin minäkin, mutta mitään kiinnostusta kutsua kavereita omakotitaloistaan yms. kylään tämän ikäisenä ei kyllä ole. Vähän kun olisi joku sirkuseläin, koe hetki köyhää eksotiikkaa! Harmittaahan se, että köyhyys kyllä vieraannuttaa toisista.
Pienet asunnot ovat myös usein sitä paskinta suunnittelua, osittain kiitos esteettömyysperiaatteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Yksiö oli vielä ok opiskeluaikoina ja ehkä vielä, kun on alle 30 v. Nyt keski-ikäisenä pitäisi olla parempaa kuin kaupungin vuokrayksiö. Miten ihmessä kutsuisin tänne ketään, kun muilla on omakotitaloa, kesämökkiä ja ties mitä kakkosasuntoja ja lomaosakkeita? Tänne ei edes suuret perheet mahdu vierailemaan, kun on niin ahdasta. Tapaan siis tuttuja vain ulkona tai heidän luonaan.
Tämä.
Ärsyttää nämä "kyllä minäkin pidin opiskelijabileitä kaninkopissa" tarinoijat.
No niin pidin minäkin, mutta mitään kiinnostusta kutsua kavereita omakotitaloistaan yms. kylään tämän ikäisenä ei kyllä ole. Vähän kun olisi joku sirkuseläin, koe hetki köyhää eksotiikkaa! Harmittaahan se, että köyhyys kyllä vieraannuttaa toisista.Pienet asunnot ovat myös usein sitä paskinta suunnittelua, osittain kiitos esteettömyysperiaatteille.
Juuri näin! Tähän kunnlisätään vielä se, että osa ihmisistä kokee oikeudekseen arvostella asuntoasi/eivät vaan tajua, että naapurin kyylä (siis vattu ihan oikeasti, ei ole kuvitelmaa) hiljenee täysin vieraiden käynnin ajaksi, kuunnellakseen joka sanan asunnostasi!!
Täällä siis pahviseinät ja utelias naapuri, jos täällä käy vieraita niin naapuri hiljenee täysin (ilmeisesti kuuntelee siis korvat höröllä) mutta asiasta sanominen vieraille... No, ei voi oikein sanoa, kunnnaapuri ei päästä ääntäkään vieraiden aikana (vieraat pitäiaivät varmaan minua hulluna tms) mutta mitään henk. koht asioita eintee mieli puhua, omassa kodissa:(
Nyt etsin taas uutta kämppää ja torppaan kyläily kutsut minun luonani jos voin, pyrin käymään itse tuttujen luona. Ikää yli 30, välillä jo kaipaisi sitä asuntoa/taloa mihin voisi ajatella asettuvansa ilman, että joutuu etsimään epätoivoisesti taas parempaa kämppää..
No, huonot kämpät on ihan rahasta kiinni, ei nykyajan hinnoilla saa halvalla hyvää asuntoa!
Alue: Aihe vapaa
Pieni tila + huono äänieristys ON huono yhdistelmä!! Mitään ett voi oikein tehdä viihtyvyydelle, koska asunnon rajat tulevat vastaan. Esim isompi sänky veisi tilaa, jos alkovi, niin sängynpaikkaa hankala muuttaa ns järkevästi, ruokapöydän ja sohvan koko ei voi olla kovin iso yksiössä jne jne.
Oman inhottavuutensa tuo lisäksi äänieristys: pieni kämppä, jossa jokapuolella naapurin seinä vastassa... Kutsupa siinä sitten vieraita, kun naapureihin kuuluu (täysin normaalikin/hiljainen) puheäänikin...
Terv nimin: kokemusta on vuokraluukuista, ei varaa isompaan:(