Miksi Game of Thrones loppuratkaisu oli niin huono? Voiko joku selittää?
Harkitsen tämän sarjan katsomista, kun sitä on niin kovasti kehuttu. Tiedän että olen pahasti jäljessä, mutta en ole vielä nähnyt yhtään kokonaista jaksoa.
IMDb:ssä sarja saanut arvosanaksi +9 ja keskimäärin jaksot 8-9. Finaalijakso kuitenkin vain 4 ja ihmiset arvosteluissa kirjoittaa, että vika tuotantokausi ja viimeinen jakso pilasi koko sarjan. Osa jopa, että sarjan katsomiseen käytetty aika meni ihan hukkaan, kun oli lopulta niin valtava pettymys.
Mikä siinä siis oikein mättää? Ja onko sarja kokonaisuudessaan katsomisen arvoinen?
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä loppuratkaisu se oli. Targaryenien suvussa on mielenvikaisuutta, joten Danaerysin hulluuntuminen sopi tähän hyvin.
Mielestäni tämä oli ideana hyvä ja tosiaan perusteltukin ottaen huomioon Targarynien historian. Ongelma vain oli, että tekijät olivat tähän mennessä rakentaneet Daenerysista yksiselitteistä sankarihahmoa, ja sitten kun käännös tuli lopussa, se tuli liian nopeasti ja epäuskottavasti. Itse kirjassa Daenerys on alusta alkaen hieman epävakaa hahmo, joten voin kuvitella, että siinä ratkaisu toimisi paljon paremmin.
Ei se ihan noin mennyt. Kyllä se Danyn hulluus tuli sarjassa esille jo aikaisemmassakin vaiheessa esim. aikomuksenaan polttaa kokonaisia kaupunkeja ja se massaristiinnaulitseminen yms yms. julmia teloituksia jne. Se sankarihahmo oli katsojan silmässä, vaikka myönnettäköön ettei Danynkään hahmo ollut mustavalkoinen - vaikka ihan hyvin toimi minusta sellaisena kuin mitä oli joka tapauksessa; monella tapaa traaginen, mutta myös sankarillinen että toisaalta fanaattisuudessaan verenhimoisuuksiin yltävä (eikö vain tulekin mieleen historiasta vastaavia aatteen paloisia? "hyvän asian takia") iso palavasieluinen persoona.
Hallitsija tai johtaja, joka ei kestä yhtään omien mielipiteidensä vastaisia kommentteja tai risteäviä ehdotuksia edes neuvonantajiltaan, on aika paska hallitsija. Dany oli juuri tälläinen ehdoton typerys. Kuvitteli olevansa maailman pelastaja ja oikeasti oli typerä itsekäs minä-minä -pikkutyttö.
Tuollaiset hallitsijat eivät historiassa ole todellakaan mikään poikkeus, ehkä enemmänkin jopa sääntö; heidän edessään ei juurikaan pullikoida ja heitä myös puhutellaan asiallisesti ja monesti myös persettä nuollen. Mikä tietenkin on joskus johtanut myös näiden johtajien omia etuja vastaan sotiviin lopputuloksiin monillakin tavoin.
Niin kuin minä sen näen, niin Dany oli kovia kokenut traaginen hahmo, joka kulki omaa polkuansa, omien ihanteidensa mukaisesti - ja välillä se temperamentti ja harkintakyky pettivät pahasti vastoinkäymisten edessä ja silloin esiin astui se hyytävä julmuus, jolta Jon Snow sitten maailman traagisella tavalla pelasti. Ei pelkästään mustavalkoista, mutta yhtä kaikki vahvaa dramatiikkaa.
Niin anteeksi jäikin mainitsematta, että Missandein kaulan katkaisun ohella Jon Snow:lta saadut pakit olivat Danylle liikaa. Kaikkien pitäisi tietysti langeta hunajaisen hopeatukan pauloihin. Jon:ille ropisi pisteitä tuossa kohtaa isosti!
Olihan se Jonillekin hyvin traaginen hetki - jotain rakasta mikä oli pakko uhrata kaikkien muiden hyväksi. Muutenkin Jon Snow oli varmaan absoluuttisesti puhdassieluisin hahmo kaikista sarjan henkilöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoissa Briennen ÄO on noin 60. Vaikea nähdä miten hän koskaan voisi päätyä kuninkaanvartioston komentajaksi.
Oho... ja TV-sarjassa aivan päin vastoin - hän vaikutti olevan yksi järkevimmistä hahmoista.
TV-sarja vaati sankarihahmoja, jotka ovat naisia. Sansan ja Briennen tarinankaaria muutetiin tätä tarkoitusta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Yön Kuningas oli absoluuttisen anti-elämän ja tuhon henkilöitymä. Mitään elämiseen liittyviä intohimoja ei hänessä tainnut olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä loppuratkaisu se oli. Targaryenien suvussa on mielenvikaisuutta, joten Danaerysin hulluuntuminen sopi tähän hyvin.
Mielestäni tämä oli ideana hyvä ja tosiaan perusteltukin ottaen huomioon Targarynien historian. Ongelma vain oli, että tekijät olivat tähän mennessä rakentaneet Daenerysista yksiselitteistä sankarihahmoa, ja sitten kun käännös tuli lopussa, se tuli liian nopeasti ja epäuskottavasti. Itse kirjassa Daenerys on alusta alkaen hieman epävakaa hahmo, joten voin kuvitella, että siinä ratkaisu toimisi paljon paremmin.
Ei se ihan noin mennyt. Kyllä se Danyn hulluus tuli sarjassa esille jo aikaisemmassakin vaiheessa esim. aikomuksenaan polttaa kokonaisia kaupunkeja ja se massaristiinnaulitseminen yms yms. julmia teloituksia jne. Se sankarihahmo oli katsojan silmässä, vaikka myönnettäköön ettei Danynkään hahmo ollut mustavalkoinen - vaikka ihan hyvin toimi minusta sellaisena kuin mitä oli joka tapauksessa; monella tapaa traaginen, mutta myös sankarillinen että toisaalta fanaattisuudessaan verenhimoisuuksiin yltävä (eikö vain tulekin mieleen historiasta vastaavia aatteen paloisia? "hyvän asian takia") iso palavasieluinen persoona.
Hallitsija tai johtaja, joka ei kestä yhtään omien mielipiteidensä vastaisia kommentteja tai risteäviä ehdotuksia edes neuvonantajiltaan, on aika paska hallitsija. Dany oli juuri tälläinen ehdoton typerys. Kuvitteli olevansa maailman pelastaja ja oikeasti oli typerä itsekäs minä-minä -pikkutyttö.
Tuollaiset hallitsijat eivät historiassa ole todellakaan mikään poikkeus, ehkä enemmänkin jopa sääntö; heidän edessään ei juurikaan pullikoida ja heitä myös puhutellaan asiallisesti ja monesti myös persettä nuollen. Mikä tietenkin on joskus johtanut myös näiden johtajien omia etuja vastaan sotiviin lopputuloksiin monillakin tavoin.
Niin kuin minä sen näen, niin Dany oli kovia kokenut traaginen hahmo, joka kulki omaa polkuansa, omien ihanteidensa mukaisesti - ja välillä se temperamentti ja harkintakyky pettivät pahasti vastoinkäymisten edessä ja silloin esiin astui se hyytävä julmuus, jolta Jon Snow sitten maailman traagisella tavalla pelasti. Ei pelkästään mustavalkoista, mutta yhtä kaikki vahvaa dramatiikkaa.
Niin anteeksi jäikin mainitsematta, että Missandein kaulan katkaisun ohella Jon Snow:lta saadut pakit olivat Danylle liikaa. Kaikkien pitäisi tietysti langeta hunajaisen hopeatukan pauloihin. Jon:ille ropisi pisteitä tuossa kohtaa isosti!
Olihan se Jonillekin hyvin traaginen hetki - jotain rakasta mikä oli pakko uhrata kaikkien muiden hyväksi. Muutenkin Jon Snow oli varmaan absoluuttisesti puhdassieluisin hahmo kaikista sarjan henkilöistä.
Uskon, että Jonin rakkaus oli jo tuossa kohtaa hyytynyt kun nän näki millainen Dany todellisuudessa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Johan nimi Yön Kuningas kertoo, että panomiehiä isolla peellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä loppuratkaisu se oli. Targaryenien suvussa on mielenvikaisuutta, joten Danaerysin hulluuntuminen sopi tähän hyvin.
Mielestäni tämä oli ideana hyvä ja tosiaan perusteltukin ottaen huomioon Targarynien historian. Ongelma vain oli, että tekijät olivat tähän mennessä rakentaneet Daenerysista yksiselitteistä sankarihahmoa, ja sitten kun käännös tuli lopussa, se tuli liian nopeasti ja epäuskottavasti. Itse kirjassa Daenerys on alusta alkaen hieman epävakaa hahmo, joten voin kuvitella, että siinä ratkaisu toimisi paljon paremmin.
Ei se ihan noin mennyt. Kyllä se Danyn hulluus tuli sarjassa esille jo aikaisemmassakin vaiheessa esim. aikomuksenaan polttaa kokonaisia kaupunkeja ja se massaristiinnaulitseminen yms yms. julmia teloituksia jne. Se sankarihahmo oli katsojan silmässä, vaikka myönnettäköön ettei Danynkään hahmo ollut mustavalkoinen - vaikka ihan hyvin toimi minusta sellaisena kuin mitä oli joka tapauksessa; monella tapaa traaginen, mutta myös sankarillinen että toisaalta fanaattisuudessaan verenhimoisuuksiin yltävä (eikö vain tulekin mieleen historiasta vastaavia aatteen paloisia? "hyvän asian takia") iso palavasieluinen persoona.
Hallitsija tai johtaja, joka ei kestä yhtään omien mielipiteidensä vastaisia kommentteja tai risteäviä ehdotuksia edes neuvonantajiltaan, on aika paska hallitsija. Dany oli juuri tälläinen ehdoton typerys. Kuvitteli olevansa maailman pelastaja ja oikeasti oli typerä itsekäs minä-minä -pikkutyttö.
Tuollaiset hallitsijat eivät historiassa ole todellakaan mikään poikkeus, ehkä enemmänkin jopa sääntö; heidän edessään ei juurikaan pullikoida ja heitä myös puhutellaan asiallisesti ja monesti myös persettä nuollen. Mikä tietenkin on joskus johtanut myös näiden johtajien omia etuja vastaan sotiviin lopputuloksiin monillakin tavoin.
Niin kuin minä sen näen, niin Dany oli kovia kokenut traaginen hahmo, joka kulki omaa polkuansa, omien ihanteidensa mukaisesti - ja välillä se temperamentti ja harkintakyky pettivät pahasti vastoinkäymisten edessä ja silloin esiin astui se hyytävä julmuus, jolta Jon Snow sitten maailman traagisella tavalla pelasti. Ei pelkästään mustavalkoista, mutta yhtä kaikki vahvaa dramatiikkaa.
Niin anteeksi jäikin mainitsematta, että Missandein kaulan katkaisun ohella Jon Snow:lta saadut pakit olivat Danylle liikaa. Kaikkien pitäisi tietysti langeta hunajaisen hopeatukan pauloihin. Jon:ille ropisi pisteitä tuossa kohtaa isosti!
Olihan se Jonillekin hyvin traaginen hetki - jotain rakasta mikä oli pakko uhrata kaikkien muiden hyväksi. Muutenkin Jon Snow oli varmaan absoluuttisesti puhdassieluisin hahmo kaikista sarjan henkilöistä.
Uskon, että Jonin rakkaus oli jo tuossa kohtaa hyytynyt kun nän näki millainen Dany todellisuudessa on.
Epäilemättä Jonin kaltainen oikeudenmukainen tyyppi oli monien ristiriitaisten tunteiden vellomana jonkinlaisessa selvitystilassa.
Siinä rikottiin klassisia tarinankerronnan sääntöjä. Lopputulos oli siksi hyvin epätyydyttävä katsojan kannalta.
Tekijät siis epäpäteviä. Näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä loppuratkaisu se oli. Targaryenien suvussa on mielenvikaisuutta, joten Danaerysin hulluuntuminen sopi tähän hyvin.
Mielestäni tämä oli ideana hyvä ja tosiaan perusteltukin ottaen huomioon Targarynien historian. Ongelma vain oli, että tekijät olivat tähän mennessä rakentaneet Daenerysista yksiselitteistä sankarihahmoa, ja sitten kun käännös tuli lopussa, se tuli liian nopeasti ja epäuskottavasti. Itse kirjassa Daenerys on alusta alkaen hieman epävakaa hahmo, joten voin kuvitella, että siinä ratkaisu toimisi paljon paremmin.
Ei se ihan noin mennyt. Kyllä se Danyn hulluus tuli sarjassa esille jo aikaisemmassakin vaiheessa esim. aikomuksenaan polttaa kokonaisia kaupunkeja ja se massaristiinnaulitseminen yms yms. julmia teloituksia jne. Se sankarihahmo oli katsojan silmässä, vaikka myönnettäköön ettei Danynkään hahmo ollut mustavalkoinen - vaikka ihan hyvin toimi minusta sellaisena kuin mitä oli joka tapauksessa; monella tapaa traaginen, mutta myös sankarillinen että toisaalta fanaattisuudessaan verenhimoisuuksiin yltävä (eikö vain tulekin mieleen historiasta vastaavia aatteen paloisia? "hyvän asian takia") iso palavasieluinen persoona.
Hallitsija tai johtaja, joka ei kestä yhtään omien mielipiteidensä vastaisia kommentteja tai risteäviä ehdotuksia edes neuvonantajiltaan, on aika paska hallitsija. Dany oli juuri tälläinen ehdoton typerys. Kuvitteli olevansa maailman pelastaja ja oikeasti oli typerä itsekäs minä-minä -pikkutyttö.
Tuollaiset hallitsijat eivät historiassa ole todellakaan mikään poikkeus, ehkä enemmänkin jopa sääntö; heidän edessään ei juurikaan pullikoida ja heitä myös puhutellaan asiallisesti ja monesti myös persettä nuollen. Mikä tietenkin on joskus johtanut myös näiden johtajien omia etuja vastaan sotiviin lopputuloksiin monillakin tavoin.
Niin kuin minä sen näen, niin Dany oli kovia kokenut traaginen hahmo, joka kulki omaa polkuansa, omien ihanteidensa mukaisesti - ja välillä se temperamentti ja harkintakyky pettivät pahasti vastoinkäymisten edessä ja silloin esiin astui se hyytävä julmuus, jolta Jon Snow sitten maailman traagisella tavalla pelasti. Ei pelkästään mustavalkoista, mutta yhtä kaikki vahvaa dramatiikkaa.
Niin anteeksi jäikin mainitsematta, että Missandein kaulan katkaisun ohella Jon Snow:lta saadut pakit olivat Danylle liikaa. Kaikkien pitäisi tietysti langeta hunajaisen hopeatukan pauloihin. Jon:ille ropisi pisteitä tuossa kohtaa isosti!
Olihan se Jonillekin hyvin traaginen hetki - jotain rakasta mikä oli pakko uhrata kaikkien muiden hyväksi. Muutenkin Jon Snow oli varmaan absoluuttisesti puhdassieluisin hahmo kaikista sarjan henkilöistä.
Uskon, että Jonin rakkaus oli jo tuossa kohtaa hyytynyt kun nän näki millainen Dany todellisuudessa on.
Jon oli Nedin kasvatti, eikä in_sestiin kallellaan jo sen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Yön Kuningas oli absoluuttisen anti-elämän ja tuhon henkilöitymä. Mitään elämiseen liittyviä intohimoja ei hänessä tainnut olla.
Äläs nyt... hän oli niin viileä, että polttelee!! Kaikkien jännämiesten kuningas :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoissa Briennen ÄO on noin 60. Vaikea nähdä miten hän koskaan voisi päätyä kuninkaanvartioston komentajaksi.
Oho... ja TV-sarjassa aivan päin vastoin - hän vaikutti olevan yksi järkevimmistä hahmoista.
TV-sarja vaati sankarihahmoja, jotka ovat naisia. Sansan ja Briennen tarinankaaria muutetiin tätä tarkoitusta varten.
Ongelma ei ole naishahmo, vaan tuo kesken kaiken muuttaminen. Aryan kostojuoni oli onnistunut katsojankin kannalta, mutta tuo Yön Kuninkaan puukottaminen tuli ihan puskista ja oli iso floppi. Sama kuin Hermione Granger olisi yhtäkkiä hoidellut Voldemortin, kun lukija on odottanut 7 kirjaa Harryn ja Voldemortin kohtaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Yön kuningas ja Melissandre olisivat voineet taistella "silleen". Siinäpä olis ollut jotain uutta!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Yön kuningas ja Melissandre olisivat voineet taistella "silleen". Siinäpä olis ollut jotain uutta!!
Nyt on jo niin ala-asteikäistä läppää ettei se mene edes huonona vitsinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Yön Kuningas oli absoluuttisen anti-elämän ja tuhon henkilöitymä. Mitään elämiseen liittyviä intohimoja ei hänessä tainnut olla.
Vastentahtoisesti hänestä Yön Kuningas leivottiinkin, mikäli ymmärsin tarinasta oikein, kun nämä puun juurakossa elävät menninkäislapset työnsivät väkisin lohikäärmelasiterän hänen sydämeensä ja muuttivat hänet. Oliko Yön Kuningas myös joku Targaryen koska hän ei palanut lohikäärmeen tulessa?
Vierailija kirjoitti:
Miten kävi Jon:in henkilöllisyydelle? Jäikö hänen Targaryen:iytensä ikuisiksi ajoiksi unholaan vai mitä? Vaikea hyväksyä, että hän vain tyynesti palasi muurille ja jäi sinne hytisemään päiviensä päätökseen asti?!?!
No, tämä oli yksi tekijöiden epäonnistumisista, joita oli kosolti lisääkin. Näistä löytyy paljon analyysiä esim. Youtube videoilta.
Omasta mielestäni pahimmat epäonnistumiset oli Snown ja Yön kuninkaan kohtaaminen ja koko hukattu Branin juonilinja. Siitä olisi voinut saada irti vaikka mitä. Nyt lopputulos aiheutti pelkkää myötähäpeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Yön Kuningas oli absoluuttisen anti-elämän ja tuhon henkilöitymä. Mitään elämiseen liittyviä intohimoja ei hänessä tainnut olla.
Vastentahtoisesti hänestä Yön Kuningas leivottiinkin, mikäli ymmärsin tarinasta oikein, kun nämä puun juurakossa elävät menninkäislapset työnsivät väkisin lohikäärmelasiterän hänen sydämeensä ja muuttivat hänet. Oliko Yön Kuningas myös joku Targaryen koska hän ei palanut lohikäärmeen tulessa?
Niin, tuo olisi pitänyt käsitellä. Odotin, että tuosta paljastuu jotain jännittävää, joka vaikuttaa lopputulokseen. Ehkä Bran näkee jotain menneisyydest tms. Tekijät mokasivat tämänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Yön Kuningas oli absoluuttisen anti-elämän ja tuhon henkilöitymä. Mitään elämiseen liittyviä intohimoja ei hänessä tainnut olla.
Vastentahtoisesti hänestä Yön Kuningas leivottiinkin, mikäli ymmärsin tarinasta oikein, kun nämä puun juurakossa elävät menninkäislapset työnsivät väkisin lohikäärmelasiterän hänen sydämeensä ja muuttivat hänet. Oliko Yön Kuningas myös joku Targaryen koska hän ei palanut lohikäärmeen tulessa?
Sarjan suurimpia pettymyksiä oli se, miten Yön kuninkaasta ei lopulta saatu mitään irti. Sarjassa kyllä vihjailtiin että tyyppiin ja kaltaisiinsa liittyy ties mitä outoa, mutta sitten se vaan tapetaan tuosta noin vain, ja siinä se tarinan tynkä sitten olikin. Itse olin varma, että Branilla ja Yön kuninkaalla olisi jokin yhteys, mutta ei siitäkään sitten tullut mitään.
Olis ollut hienoa, jos Yön Kuninkaan rintaan olisi painettu uudelleen lohikäärmelasia ja hän olisi palautunutkin takaisin omaksi itsekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yön kuningas olisi ollut hieno nähdä jossain seksikohtauksessa :D
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.
Yön Kuningas oli absoluuttisen anti-elämän ja tuhon henkilöitymä. Mitään elämiseen liittyviä intohimoja ei hänessä tainnut olla.
Vastentahtoisesti hänestä Yön Kuningas leivottiinkin, mikäli ymmärsin tarinasta oikein, kun nämä puun juurakossa elävät menninkäislapset työnsivät väkisin lohikäärmelasiterän hänen sydämeensä ja muuttivat hänet. Oliko Yön Kuningas myös joku Targaryen koska hän ei palanut lohikäärmeen tulessa?
Niin, tuo olisi pitänyt käsitellä. Odotin, että tuosta paljastuu jotain jännittävää, joka vaikuttaa lopputulokseen. Ehkä Bran näkee jotain menneisyydest tms. Tekijät mokasivat tämänkin.
Tai sitten se vaihtoehto oli vain tylympi: there's nothing more to tell; joku tyyppi muutettiin aseeksi - tyhjäksi kuoleman airueksi ja siinä ei ole mitään muuta kuin se silkka tyhjyys ja kuoleman tila jota se kuolleiden armeija haki. Se on koko niiden tarina; kuolema.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä loppuratkaisu se oli. Targaryenien suvussa on mielenvikaisuutta, joten Danaerysin hulluuntuminen sopi tähän hyvin.
Elokuvan tyydyttävimmät hetket olivat Cersein ja Daenerysin kuolemat.
Viimeistä noista en nähnyt kun en seurannut niin pitkälle mutta kyllä mun mielestä sen nuoren nilkkikuninkaan kuolema oli paras. Se joka kiusas sitä Sansaa.
Hän oli voimakkaan eroottinen hahmo.