Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yle: Moni lukiolainen tienaisi paremmin ammattikoulupolulla – suomalainen huippututkimus murtaa käsitystä lukion tuloja nostavasta vaikutuksesta

Vierailija
13.03.2021 |

https://yle.fi/uutiset/3-11817135

Mutta tämähän on palstalla tiedetty jo aika päivää sitten.

Kommentit (25)

Vierailija
1/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko joku muka uskonut että lukio yksinään parantaa palkkaa? Ei tuo minulle mikään uutinen oli. Se mitä lukion jälkeen tekee, vaikuttaa eniten siihen olisko kannattanut käydä amiksen. Esim moni insinööri jää jumiin perustehtäviin missä duunarinakin saisi saman palkan. Riippuu hyvin paljon millaisen esimiehen saa.

Vierailija
2/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapseni meni lukioon, koska ei tiennyt mitä haluaa tehdä siinä vaiheessa. Näin sai lisää miettimisaikaa. Nyt hakee sairaanhoitajaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuitenkin kuulemma matalastikoulutettuja on eniten työtä vailla.

Vierailija
4/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei paranna merkittävästi korkeakoulutuskaan. Suomessa on länsimaiden matalimpiin kuuluvat palkat korkeasti koulutetuilla.

Vierailija
5/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei lukiosta valmistu ammattiin. Lukio antaa vaan lisävalmiuksia opiskella korkeakouluissa.

Vierailija
6/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enemmän kyse onkin siitä, kestääkö pää ja kroppa niitä amishommia vuosikymmen toisen perään. Raha on vain yksi puoli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mielestäni lukio ja ammattikoulu pitäisi yhdistää ja siellä sitten eriydytään kohti niitä kiinnostavia aineita.

Vierailija
8/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyse on siitä, että miten nopeasti pääset työhön kiinni. Jokainen vuosi opiskelua tarkoittaa vuosipalkan verran "kirittävää".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kyse onkin siitä, kestääkö pää ja kroppa niitä amishommia vuosikymmen toisen perään. Raha on vain yksi puoli.

Näin on. Opiskelin laiskasti korkeakoulussa ja hengailin siinä ohessa tehtaassa töissä, jossa tienasin opiskelijaksi hyvin. Jossain vaiheessa sieltä tarjottiin vakipaikkaa, mutta ajattelin työn monotonisuutta ja työyhteisöä, alkoi opinnot jälleen nopeasti kiinnostaa.

Vierailija
10/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eihän tämä ole mikään uusi tieto. Kun lasketaan koko työuran ansaittu palkka amislaiset hakkaa korkeakoulutetut. Mikäli eivät joudu työttömäksi. Korkeakoulutus kestää kauemmin. Toisaalta pitää ihmetellä miten yksinkertaisia on ne tyypit, jotka jaksaa tehdä samaa pskahommaa koko työuransa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai kukaan pelkillä lukiopapereilla töitä tee?

Mullakin amis+amk, vuositulot 70.000e.

Vierailija
12/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikkien lukion käyneiden tai kaikkien ammattikoulun käyneiden keskituloissa lukiolaiset ohittavat työuran edetessä ammattikoululaiset.

Työuran alussa ammattikoulun käyneet tienaavat enemmän, mutta lukiolaisten tulot kasvavat suuremmiksi keskimäärin noin 28-vuotiaana. Kolmekymppisinä lukion käyneiden keskimääräinen vuositulo on noin 3 500 euroa ammattikoulun käyneitä korkeampi.

Ammattikoulun tuomat korkeammat tulot nähdään tutkimuksessa sekä lukioon että ammattikouluun hakevilla nuorilla, jotka ovat hakupisteiltään koulujen sisäänpääsyrajojen tuntumassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuitenkin kuulemma matalastikoulutettuja on eniten työtä vailla.

Toisaalta korkeakouluihin pääsee nykyään ammattikoulupohjaltakin. Ja lukiolainenkin ilman lisäkoulutusta on matalastikoulutettu tai oikeammin kouluttamaton.

Vierailija
14/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli jos nuoren keskiarvo on hädin tuskin seiska ja hän on niitä viimeisenä lukioon pääseviä tai ensimmäisenä pois karsiutuvia, nuoren olisi kannattanut mennä ammattikouluun. Lukion käyminen on järkevää ja kasvattaa ansioita niille nuorille, joilla on ns. lukupäätä eli jotka pärjäävät hyvin koulussa. Heikosti menestyville lukio on ajanhukkaa, he eivät huonolla yo-todistuksella pääse korkeakouluun / yliopistoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lukio ja ammattikoulu pitäisi yhdistää ja siellä sitten eriydytään kohti niitä kiinnostavia aineita.

No ei. Amiksessa on opetusta todella vähän ja moinen löysäily ei sovi lukioon ja jatko- opintoihin.

Vierailija
16/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anu valmistuu ammattilaiseksi 17v

Anni hengailee lukiossa ja yliopistossa 27v asti.

Sitten biokello käy 30v mittariin ja perhe kehiin. Anu arvostettu ammattilainen muutamalla ylennyksellä ja yli 10v työkokemuksella. Anni etsii alan hommia. Loputtomassa pätkä ja tukihakemusviidakossa... profit?

Vierailija
17/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivottomiakin tapauksia ajetaan lukioon että äidit ja isöäidit saisi ylioppilaskuvan mitä pitää vitriinissä ja millä retostella muille. Moni ei edes halua sinne mutta kun vanhemmat olisi niin ylepitä, että mennään vaikka tiedetään että parhaimmillaan saadaan pitkä rivi huonoja numeroita. Moni duunari tuhlaa vain omaa aikaansa siellä ja muiden.

Vierailija
18/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kysymys on niinkuin aina yksilöistä.

Kuka mihinkin ammattiin haluaa.

Lukoin käyminen ei takaa yhtään mitään. Se takaa vain erittäin hyvän yleissivistyksen ja mahdollisuuden pyrkiä välittömästi lukion jälkeen yliopistoon ja korkeakouluhin.

Nuorilla ei tietenkään ole vielä mitään käsitystä siitä, mitkä ammattit ovat ns. varmoja työllistäjiä.

Ja itseasiassa tällä hetkellä sitä ei voikaan kukaan aivan varmasti tietää.

18 vuotiaalle on tosi vaikeaa sanoa, että hae sinne, mutta älä missään tapauksessa sinne.

Jotain merkitystä pitää antaa myös sille, mikä nuort itsään kiinnostaa. Lukoin jälkeen voi viettää myös vapaa vuoden, jolloin asiat selkiintyvät, ainakin vähän.  Lukion jälkeen useimmat pääsevät jolleikin alalle työharjoitteluun, ja siitäkin  voi joillekin apua.

Ei ole olemassa mitään yksiselitteistä syytä sanoa, että jokin ammatti on parempi kuin toinen.

Ainoa kriteeri mahdolliseen ammatinvalintaan voi tällä hetkellä olla se, että voidaan noin suurin piirtein arvioida ammatin työllisyys näkymät lähitulevaisuudessa..

Ja monissa yliopisto tutkinnoissa ei valmistuta suoraan mihinkään ammatiin, vaan suoritetaan vain jokin yhteikuntatieteen, filosofian, kasvatustieteen tms. joko alempi tai ylempi yliopistotutkinto.

Niistä voi työllistyä mihin tahansan töihin.  Poikkeuskia on esim. lääketiede.

Ja lopuksi: Koulutus kannattaa aina.  Aina!

Vierailija
19/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämä ole mikään uusi tieto. Kun lasketaan koko työuran ansaittu palkka amislaiset hakkaa korkeakoulutetut. Mikäli eivät joudu työttömäksi. Korkeakoulutus kestää kauemmin. Toisaalta pitää ihmetellä miten yksinkertaisia on ne tyypit, jotka jaksaa tehdä samaa pskahommaa koko työuransa.

Riippuen toki alasta. Juristit ja Lääkärit ym aivan varmasti pesevät työuran aikana ansaituille palkoillaan amislaiset. Ei se n 6v koulutukseen käytetty aika siinä paina enää juuri mitään. Ja opintojen aikana usein käydään myös töissä - ei se ole täysin tienaamatonta aikaa.

onhan näissä yksilökohtaista vaihtelua myös. Itse tienaan paljon enemmän kuin suurin osa vaikka tutkintonsa humanistinen. Tuuria matkassa ja satuin päätymään ja pääsemään kansainväliselle alalle jossa kk tuloni on verojen jälkeenkin lähes 8000e/kk. Olen onnekas, tiedän, mutta tämä vain esimerkkinä siitä että olisi todellakin ollut virhe omalla kohdalla mennä amikseen - koska tämä kyseinen työni edellyttää että on yliopistotutkinto, ilman sitö ei pääse edes haastatteluun.

Oikeasti - menestyksen edellytys on kuitenkin usein se että menee (ja pääsee) sellaiselle alalle minkä kokee mielenkiintoiseksi.

Vierailija
20/25 |
13.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Myös työnkuva ja arvostus on muuttunut.

Jos ajatellaan vaikka opettajia: ennen asema oli arvostettu, olivat ns. kylän kermaa jne. duunareihin verrattuna. Nykyään työn palkkaus on suhteessa huonompi mitä ennen, osittain siksi että vakipaikkaa usein vaikea saada ja rämmitään sijasuudesta toiseen. Myös ammatin "arvostus" on heikentynyt, enää opettajaa ei nähdä sivistävänä kansankynttilänä vaan kauhistellaan miten siellä ongelmaisten lasten ja niuhottavien vanhempien seassa pärjää järjissään (kärjistäen!)

Sitten taas joku putkimies joka on ennen nähty likaisena/huonona ammattina, sen arvostus on noussut. Osittain varmaan jo palkkauksen takia, mutta varmaan myös työskentely on muuttunut, tehdään asennuksia ym. eikä vaan rassata tukkeutunutta putkea auki (taas kärjistäen!)

Mutta jos nyt itse mietin millaiseen ammattiin kannattaisi kouluttautua, niin toki joku lääkäri on ehkä arvostetuin ja tienaa hyvin, mutta jos eskm. vaakakupissa on opettaja ja putkiasentaja, niin varmaan tuohon jälkimmäiseen kallistuisin.

Itse menin aikanaan lukioon kun en keksinyt/tiennnyt mitä haluan, tuurilla ajauduin sen jälkeen opiskelemaan alaa ikä kinnosti, välissä tosin muutama välivuosi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi kolme