Kuinka paljon äiti voi eron jälkeen vaatia isää hoitamaan lapsia?
Tapailen miestä, joka on kaikinpuolin ihana ja täydellinen. Hyvä ja vastuuntuntoinen isä, ja pitää välit kunnossa hankalaan exään.
Miehellä on exänsä kanssa neljä lasta, joista kaksi isoja koululaisia ja kaksi pieniä (2kk vauva ja 2v isompi).
Mies erosi vaimostaan 1kk ennen nuorimman lapsen syntymää.
Miehellä on sovittu virallisesti tapaamisia joka toinen viikonloppu jolloin isot tulisivat hänen luokseen, pienet vielä liian pieniä yökyläilyyn.
Isä on ollut kyllä valmis tapaamaan lapsia useamminkin ja välillä käymään katsomassa pieniä sekä pitämään 2-veetä kylässä joitain tunteja viikolla.
Olen aika ihmeissäni, kun miehen exä tuntuu jatkuvasti vaativan mieheltä enemmän ja enemmän lastenhoito vastuuta.
Lasten äiti tuputtaa vauvaa ja taaperoa miehelle jatkuvasti, pyytää että veisi vaunulenkeille monta kertaa viikossa tai tulisi hänen luokseen hoitamaan, tulisi neuvolaan yms. On myös usein minun kuulleni kysynyt voiko mies ottaa 2 veetä yökylään ja koululaisia useammin, vaikka mies on sanonut ettei 2v osaa nukkua isänsä luona. Tottakai myöhemmin mies ottaa hänetkin, mutta ei vielä.
Ymmärrän että äidillä on varmasti paljon työtä kotona ja vauva valvottaa, mutta suoraan sanottuna ärsyttää miesystäväni puolesta jos sovitusta ei pidetä kiinni.
Mies on kuitenkin hyvä isä, maksaa elatusmaksuja ym tunnollisesti, mutta minun mielestäni hänellä pitäisi olla mahdollisuus myös omaan elämään välillä. Tuntuu että mies on koko ajan exänsä talutusnuorassa.
Kommentit (706)
Toisin kuin ap. kuvittele, hän seurustelee tai asuu naimissa olevan miehen kanssa, eikä miehellä ole ex-puolisoa, vaan lain mukaan vaimo, jos mies on muuttanut pois kotoa ja laittanut eron vireelle 3kk sitten. Jos on laittanut?
Ihan vain tiedoksi ap, mies on edelleen naimisissa vaimonsa kanssa, virallisesti ja heillä on vuoden harkinta-aika avioliitossa meneillään. Ja silloin ei voi puhua erosta tai ex-puolisosta, lain mukaan he ovat aviopari edelleen.
Jos Ap joskus saat itse lapsen/lapsia, alat aivan kummasti ymmärtää tätä exän tilannetta. Saattaa olla että jopa häpeät itseäsi ja tätä suhdettanne.
Musta on sydäntärkevää, että lasten äiti on anellut lapsen isää tulemaan synnytykseen, turhaan. Kauheaa joutua käymään se läpi yksin, siinä on niin puolustuskyvyttömässä tilassa kaikin puolin.
Ei sillä, että tämä mies olisi välttämättä tilannetta hirveästi parantanut, mutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että lapsen äiti on väsynyt (ja kuka ei olisi tuossa tilanteessa?!). Kyllä se niin on, että lasten isän pitäisi auttaa.
Auttaa? Mikä hiton pikku äidin apuri se isä on? Isälle kuuluu sama vastuu kuin äidilläkin ja niistä lapsista pitäisi vastata rintarinnan vaikka olisi erotukin.
Nainen on biologian perusteella aina lasten ensisijainen hoitaja. Ihan turha takertua sanamuotoihin. Naisella on päävastuu ja mies auttaa.
No perustelepa nyt vähän, että mikä on se biologinen perusta joka sanelee vielä 2021 työnjaon lapsiperheessä. Siis sen jälkeen, kun lapsi ei enää syö rintamaitoa. Ihan samalla tavalla niitä useimmissa minun tuntemissani ydinperheissä hoidetaan, isät ja äidit tasapuolisesti. Mutta sitten erossa se isä onkin simsalabim kädetön eikä osaa enää hoitaa omaa lastaan?
Se biologinen perusta joka on muotoutunut vuosituhansien kuluessa. Nainen kantaa ja imettää lapsen ja siinä syntyy jo todella vahva side joka ei ihan helposti murru. Tosin teidän av-ammojen kohdalla en ole asiasta ihan varma...
Yllä mainitulla ei tietysti ole mitään tekemistä sen kanssa etteikö mies voisi tai osaisi hoitaa lapsia yhtä hyvin jos vain paneutuu asiaan. Kuten esim. minä tein vaikka eksä aina väitti, että teen asiat väärin. Eronkin jälkeen kyseli aina kautta rantain miten on mennyt nuorimmaisen kanssa viikonloput joka oli eron aikaan noin 2-vuotias. Sanoin että hyvin on mennyt eikä täällä mitään hätää ole, osasin nukuttaa, ruokkia ja pitää huolta lapsesta ilman ongelmia. Tämä oli eksälle ilmeisesti pieni pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tuo eksä, vaatisin viikko/viikko-systeemiä isommille lapsille. Sitten aletaan olla jo lähellä tasapuolista jakoa hoitamisessa/kasvattamisessa. Nythän isä noukkii vain rusinat pullasta.
Saahan sitä vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta fakta on se, että laki tapaamisiin lähtee lapsen oikeudesta tavata (tässä tapauksessa) isää, ei isän vpakottamisesta tavata lapsia, eikä äidin oikeudesta pitää vapaapäivä lapsistaan. Tämä on siis se fakta mistä lähdetään, ja mihin kaikki oikeudenkin päätökset kaikenlaisista vaatimuksista päättäessä perustuu. Lasten oikeudet eivät tunnista mitään rusinoita eikä pullia, eikä lapsen oikeus tavata vanhempaansa lähde ikinä siitä että toinen vanhempi haluaa lyödä lapsilla katkeruuksissaan exäänsä.
Sinänsä tuollainen ap:n tilanne on varmaan mahdollinen, mutta todella typerää kenenkään olisi lähteä tuollaiseen suhteeseen jossa on noin monta lasta ja noin pieniä. Minäkin tiedän pariskuntia jotka ovat eronneet kun nuorimmainen lapsi on ihan vauva vielä.
Ihku mies. En ottas tollasta. neljä mukulaa joista yksi lykitty maailmaan eromielessä. Oikein herkku.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se hoito pitää olla 50/50 isompien kohdalla +1-v ja vauvan kanssa päivähoitoa kunnes kasvaa.
No eihän PIDÄ. Paras tyyli on sellainen joka kaikille osapuolille yhteisesti sopii. Meillä esim. miehen lapset asuvat äidillään ja käyvät meillä säännöllisesti siksi kun kaikki lapsia myöten niin haluavat. Mies maksaa elarit, ja äiti tehköön niillä mitä huvittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että lapsen äiti on väsynyt (ja kuka ei olisi tuossa tilanteessa?!). Kyllä se niin on, että lasten isän pitäisi auttaa.
Auttaa? Mikä hiton pikku äidin apuri se isä on? Isälle kuuluu sama vastuu kuin äidilläkin ja niistä lapsista pitäisi vastata rintarinnan vaikka olisi erotukin.
Nainen on biologian perusteella aina lasten ensisijainen hoitaja. Ihan turha takertua sanamuotoihin. Naisella on päävastuu ja mies auttaa.
No perustelepa nyt vähän, että mikä on se biologinen perusta joka sanelee vielä 2021 työnjaon lapsiperheessä. Siis sen jälkeen, kun lapsi ei enää syö rintamaitoa. Ihan samalla tavalla niitä useimmissa minun tuntemissani ydinperheissä hoidetaan, isät ja äidit tasapuolisesti. Mutta sitten erossa se isä onkin simsalabim kädetön eikä osaa enää hoitaa omaa lastaan?
Se biologinen perusta joka on muotoutunut vuosituhansien kuluessa. Nainen kantaa ja imettää lapsen ja siinä syntyy jo todella vahva side joka ei ihan helposti murru. Tosin teidän av-ammojen kohdalla en ole asiasta ihan varma...
Yllä mainitulla ei tietysti ole mitään tekemistä sen kanssa etteikö mies voisi tai osaisi hoitaa lapsia yhtä hyvin jos vain paneutuu asiaan. Kuten esim. minä tein vaikka eksä aina väitti, että teen asiat väärin. Eronkin jälkeen kyseli aina kautta rantain miten on mennyt nuorimmaisen kanssa viikonloput joka oli eron aikaan noin 2-vuotias. Sanoin että hyvin on mennyt eikä täällä mitään hätää ole, osasin nukuttaa, ruokkia ja pitää huolta lapsesta ilman ongelmia. Tämä oli eksälle ilmeisesti pieni pettymys.
Niin, oman tuttavapiirini havaintojen perusteella se vahva side lapseen tuppaa kyllä syntymään niillä miehilläkin jos ja kun ne osallistuvat lasten hoitoon. Minusta pitää olla henkisesti sairas, jos ei kykene muodostamaan omaan lapseen "sidosta joka ei helposti murru", ihan sukupuolesta riippumatta. Edelleen jäi kyllä perustelematta, miksi se on juuri naisen tehtävä hoitaa ja mies vaan vähän auttaa jos jaksaa.
No, onneksi itselle sattui sellainen puoliso, joka osaa kiintyä, rakastaa ja välittää pippelistä huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt tämä keskustelu saa minun puolestani olla 🙂
En jaksa enää lukea näitä kommentteja jotka eivät liity meidän tilanteeseen millään tavalla. Voitte ihan vapaasti kuvitella asioiden olevan juuri niin kuin ajattelette.Oikein rakkauden täyteistä ja ihanaa kevättä kaikille!! ❤️😍
Ap
Lopun passiivis-aggressiivinen toivotus hymiöineen sopii täydelliseksi loppukaneetiksi kaikelle sille, mitä ap on tähän mennessä sanonut. Ap uhriutuu eikä suostu tarkastelemaan omaa tai miesystävänsä käytöstä kriittisessä valossa ja kuvittelee poistuvansa keskustelusta voittajana heitettyään ilmoille tuollaista tyhjää sanahelinää olevan muka-hyväntahtoisen kommentin, ikään kuin ap olisi tässä ollut nettikiusaamisen uhri, joka julmasta kohtelustaan huolimatta pystyy asettumaan ilkeän negailun yläpuolelle.
Ap:n mukaan kommentit eivät liity hänen tilanteeseensa millään tavalla. Se, että pystyy tällä tavalla huijaamaan itseään, vaatii poikkeuksellista kykyä kieltäytyä näkemästä tosiasioita. Kaikki, mitä ap:n tilanteesta tiedämme, on hänen itsensä kertomaa, ja ihmisillä on taipumus kaunistella asioita niin, että he itse esiintyvät edullisessa valossa. Totuus lienee siis jotain vielä pahempaa, kuin mitä olemme saaneet lukea. Tässä ketjussa on kommentoitu vain asioita, joita ap on itse omin sanoin kertonut, mikä saa väitteen siitä, että kommentit eivät liittyisi asiaan, näyttämään oudolta.
Vierailija kirjoitti:
Musta on sydäntärkevää, että lasten äiti on anellut lapsen isää tulemaan synnytykseen, turhaan. Kauheaa joutua käymään se läpi yksin, siinä on niin puolustuskyvyttömässä tilassa kaikin puolin.
Ei sillä, että tämä mies olisi välttämättä tilannetta hirveästi parantanut, mutta
Tämän pitäisi olla kaikkein suurin hälytysmerkki ap:lle. Mikään ei piippaa, vaan pyyntö nähdään rasittavan exän käytöksenä - joten AP lienee ihan samanlainen.
Synnytys on hyvin pelottava kokemus, josta nainen ei voi luistaa panemaan uutta ja pirteämpää, kun ei enää huvita perhe-elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt tämä keskustelu saa minun puolestani olla 🙂
En jaksa enää lukea näitä kommentteja jotka eivät liity meidän tilanteeseen millään tavalla. Voitte ihan vapaasti kuvitella asioiden olevan juuri niin kuin ajattelette.Oikein rakkauden täyteistä ja ihanaa kevättä kaikille!! ❤️😍
Ap
Lopun passiivis-aggressiivinen toivotus hymiöineen sopii täydelliseksi loppukaneetiksi kaikelle sille, mitä ap on tähän mennessä sanonut. Ap uhriutuu eikä suostu tarkastelemaan omaa tai miesystävänsä käytöstä kriittisessä valossa ja kuvittelee poistuvansa keskustelusta voittajana heitettyään ilmoille tuollaista tyhjää sanahelinää olevan muka-hyväntahtoisen kommentin, ikään kuin ap olisi tässä ollut nettikiusaamisen uhri, joka julmasta kohtelustaan huolimatta pystyy asettumaan ilkeän negailun yläpuolelle.
Ap:n mukaan kommentit eivät liity hänen tilanteeseensa millään tavalla. Se, että pystyy tällä tavalla huijaamaan itseään, vaatii poikkeuksellista kykyä kieltäytyä näkemästä tosiasioita. Kaikki, mitä ap:n tilanteesta tiedämme, on hänen itsensä kertomaa, ja ihmisillä on taipumus kaunistella asioita niin, että he itse esiintyvät edullisessa valossa. Totuus lienee siis jotain vielä pahempaa, kuin mitä olemme saaneet lukea. Tässä ketjussa on kommentoitu vain asioita, joita ap on itse omin sanoin kertonut, mikä saa väitteen siitä, että kommentit eivät liittyisi asiaan, näyttämään oudolta.
No itsekkäät ihmiset harvemmin haluavat myöntää itselleen olevansa itsekkäitä. Mitä räikeämmin ne omat mielihalut ovat ristiriidassa sen kanssa minkä itsekin ymmärtää hyväksi ja oikeaksi, sitä pahemmin ihmisen täytyy kieltää todellisuus voidakseen toteuttaa ne halunsa ja pystyäkseen silti katsomaan peiliin. Muut vaihtoehdot olisi itsehillinnän harjoittaminen ja muidenkin tarpeiden hyväksyminen, tai sitten oman itsekkyyden ja p*skamaisuuden kohtaaminen. Mutta kun pitää saada sekä se kaikki mitä tekee mieli seurauksista ja sivullisista uhreista riippumatta ja sen päälle vielä hyvä omatunto, niin eihän siinä muu auta kuin luoda tuollainen satumaailma ympärille.
Jos tämä on provo, tämä on ihan 5/5 jo aiheen tunteita herättävyyden ja kommentoinnin määrän perusteella. Jos tämä on taas totta, ap:n kannattaa avartaa vähän katsomustaan ja tarkastella suhdettaan uudelleen.
Ap:n kirjoitusten perusteella miehen kanssa on kivaa niin kauan kun mies itse kokee tilanteen kivaksi. Sitten kun tilanne ei ole enää miehelle kiva, mies ottaa tilanteeseen pesäeron. Vaimo kun on tohtinut valittaa raskaushormoneissaan ilmeisesti luotettavaksi kokemalleen pitkäaikaiselle kumppanille ja 2-vuotiaalla on uhma. Ei muuta kun ero tulille kuukausi ennen 4. yhteisen lapsen laskettua aikaa ja pois vanhoista kuvioista uuden nuoremman ja lapsettoman naikkosen kanssa. Ihastusta kun oli ilmassa jo ennen eroa, niin kutkuttavaa.
Mies on nyt toki exänsä pompotuksen "uhri", kun ex kaipaa henkistä tukea ja ihan konkreettista apukättä arjessa heidän yhteisten neljän lapsen kanssa, joista yksi on 2 kk ikäinen vauva. Ex nyt vaan haluaa kaikilla näillä vaatimuksillaan piinata nuoren parin tuoretta, mutta kuitenkin loppuelämän läpi kantavaa onnea. Kolmessa kuukaudessa kyllä jokainen tietää, että parisuhde tulee olemaan loppuelämän case, onhan heillä intohimoa ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Antaisi ex vaan nuoren parin olla rauhassa, kun saa elatusmaksut ajallaan ja sai jopa kyydin synnytyssairaalaan. Ihan hyvää hyvyyttään mies sen tarjosi, kun olisi voinut kieltäytyäkin rikkomatta mitään lakia. Ei hyvät neuvotkaan exälle kelpaa arjen helpottamiseksi, kun kerta ei korviketta viitsitä hyvin täysimetyksellä kasvavalle vauvalle antaa.
On siinä ap:lla oikea mieskultakimpale hyppysissään. Mietityttää, että ehkä exällekin parempi näin pitemmällä aikavälillä, mutta ajankohta erolle oli kaikista (lukuunottamatta miehen itsekkäistä) näkökulmista todella huono. Jos mies olisi kykenevä kantamaan edes vähän vastuuta, hän olisi ollut valmis sietämään hankalaksi kokemiaan olosuhteita sen aikaa, että synnytys ja rankin pikkulapsivaihe olisi ohi ennen eroa. Sen jälkeen mahdolliset uudet kumppanit otetaan kuvioihin mukaan lasten ehdolla, eikä lasten tulisi joutua kärsimään ap:n kaltaisista "vanhemman oikeus elää omaa elämää minun kanssani" -tapauksista lasten etua polkien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa vielä viimeisen kerran.
Miehen ex vaimosta on nyt täällä maalattu jotain ihmeellistä kuvaa mikä ei ole toden mukainen.
Ensinnäkin nainen on todella vaativa, ja koko heidän loppu avioliittonsa meni naisen oikeasti valittaessa ihan kaikesta ja edelleen kaataa miehen niskaan kaiken.Mies on hoitanut kuitenkin osansa niin hyvin kuin voi, esim. kuljetti äitiä synnyttämään ja haki sieltä pois vaikka mikään laki ei tätä velvoita. Ym ym.
Exä on ollut alusta asti mustasukkainen, ja yritti lapsen syntymällä pitää miehestä kaikin keinoin kiinni.
Synnytyksestä lähetteli viestejä joissa aneli miestä tulemaan sairaalaan, ja lapsen synnyttyä keksi kaikkea syytä miksi miehen olisi pitänyt tulla. Esim tuo luumuja (kyllä!), valitti ettei imetys suju jne jne.
Synnytyksen jälkeen on ihan tahallaan halunnut hankaloittaa omaa tilannettaan, imettää koko ajan vaikka mies käskee antamaan korviketta että nukkuisi yöt jne. En ole väittänytkään ettei äiti olisi väsynyt, mutta voisi myös ihan hyvin tehdä asioita niin että vauva nukkuisi paremmin.Että eipä se äitikään aina pelkkä uhri ole. vaan voi hyvin usein yrittää saada exäänsä luoksensa kaikilla syillä.
Se nyt on kuitenkin totuus että miehellä on uusi suhde, mikä on ihan eri asia kuin lapset. Ei ihmiset ole pelkästään vanhempia vaan myös aikuisia joilla on aikuisen elämä. Ei omia tunteita ja haluja voi haudata kovin pitkään
Viimeisillään raskaana oleva nainen yritti yksinään pyörittää arkea kolmen lapsen kanssa niin, että talouden toinen vanhempi oli lähtenyt lätkimään, ja se, että äiti epätoivoisena on toisinaan pyytänyt lasten isältä apua, osoittaa tämän olevan vaativa ja mustasukkainen? Ap, aiemmin kuvittelin sinua pelkästään naiiviksi, mutta nyt alan kallistua empatiakyvyttömyyden kannalle. Vetoat lakiin sanoessasi, että ei isän olisi tarvinnut viedä äitiä synnytyssairaalaan. Kenen äiti sinne olisi pitänyt viedä, ellei syntyvän lapsen isän? Vai omin neuvoinko olisi äidin pitänyt sinusta suoriutua paikalle? On totta, että laki ei velvoita isää osallistumaan muuhun kuin elatukseen, mutta lain lisäksi on myös moraalisia velvollisuuksia.
Sanot, että ihmiset ovat muutakin kuin vanhempia ja että heillä on aikuisen elämä. Miten sinä ja miesystäväsi osaltanne huolehditte näiden oikeuksien toteutumisesta miehen entisen puolison ja lasten äidin kohdalla? Kaikesta näkyy pohjaton itsekkyytesi. Mies toi naistenpäivänä sinulle, muutaman viikon tuttavuudelle, aamiaista sänkyyn sen sijaan, että olisi muistanut vastasynnyttänyttä neljän lapsensa äitiä. Mietitkö hetkeäkään, miten äiti naistenpäivää vietti? Äidillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada uutta puolisoa vielä pitkään aikaan, ja te vain käännätte veistä haavassa.
Mies tuntee varmasti huonoa omaatuntoa siitä, että laiminlyö lapsiaan vaatimustesi takia. Kun alkuhuuma suhteestanne on haihtunut ja mies tajuaa uhranneensa suhteen lapsiinsa oikkujesi vuoksi, tulee mies kääntymään sinua vastaan.
Erittäin hyvä kirjoitus. Ap:n olisi syytä miettiä tarkkaan juuri näitä asioita, jos itsekkyydeltään mitenkään kykenee. En povaa kovin pitkäkestoista suhdetta tämän lasten isän ja ap:n välille. Ja oikeastaan en edes toivo sitä, ja ihan puhtaasti näiden lasten vuoksi.
Saas nähdä mitä ensi äitienpäivänä tapahtuu... Onko vaativa hirviö-"ex" vaatimassa kakukahveja sänkyyn, vai tarjotaanko ne lapsettomalle (vela?) tyttöystävälle. Vai onko terhakkatissinen, nuorempi sivusuhde jo menneen talven lumia. Avioero lasten äidistä ei ole vieläkään voimassa.
Toivottavasti äiti ymmärtää hakea asialliset elatusmaksut, joilla hankkii kunnon hoitoapua, kun isästä ei siihen ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin tuo eksä, vaatisin viikko/viikko-systeemiä isommille lapsille. Sitten aletaan olla jo lähellä tasapuolista jakoa hoitamisessa/kasvattamisessa. Nythän isä noukkii vain rusinat pullasta.
Saahan sitä vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta fakta on se, että laki tapaamisiin lähtee lapsen oikeudesta tavata (tässä tapauksessa) isää, ei isän vpakottamisesta tavata lapsia, eikä äidin oikeudesta pitää vapaapäivä lapsistaan. Tämä on siis se fakta mistä lähdetään, ja mihin kaikki oikeudenkin päätökset kaikenlaisista vaatimuksista päättäessä perustuu. Lasten oikeudet eivät tunnista mitään rusinoita eikä pullia, eikä lapsen oikeus tavata vanhempaansa lähde ikinä siitä että toinen vanhempi haluaa lyödä lapsilla katkeruuksissaan exäänsä.
Sinänsä tuollainen ap:n tilanne on varmaan mahdollinen, mutta todella typerää kenenkään olisi lähteä tuollaiseen suhteeseen jossa on noin monta lasta ja noin pieniä. Minäkin tiedän pariskuntia jotka ovat eronneet kun nuorimmainen lapsi on ihan vauva vielä.
Tässä puhutaan muutamista viikoista missä asiat tapahtuneet. Ero ei ole vielä voimassa ja tuskin parissa viikossa missään saa aikaa sopimaan tapaamisista.
Ap nyt vaan on kusetettu koko ajan että sopimus olisi.
Tiedän muuten tapauksen jossa tällainen vauvaperheen rikkojaisukki osti äitienpäiväkukat sille lapsettomalle nuorelle uusiovaimolle siitä hyvästä että tämä joskus katsoi isukin lasten perään. Lasten oikea äiti jolla oli koko arjen vastuu ei saanut äitienpäivänä mitään. Lapsia tässäkin tapauksessa iso liuta.
Kyllähän se aika paljon helpottaa, kun on intohimoinen uusi nainen, joka osallistuu mielellään :)
KUINKA PALJON ISÄ VOI VAATIA ÄITIÄ HOITAMAAN LAPSIAAN? NO PUOLET AJASTA: SAMOIN TOISIN PÄIN, ISÄ HOITAA TASAN PUOLET.
JOKA TOINEN PÄIVÄ KUMPIKIN NIIN KAUAN KUIN LAPSET OVAT KOULUIKÄISIÄ, SILLOIN VOI OLLA JO PITEMPÄÄN EROSSA TOISESTA VANHEMMASTA.
Sitä niittää mitä kylvää. Tango ei suju yksin.
En käsitä millainen nainen edes haluaisi tuollaisen miehen, ihan hirveä jämäpala. Ei tuollaista voi kukaan normaali arvostaa. Enkä tarkoita, että vaan ne katkerat petetyt ja jätetyt yh-äidit ei arvosta, vaan kyllä noita törkeimpiä perheensä hylänneitä halveksii ihan kaikki. Toiset miehet, sinkkunaiset, vapaaehtoisesti lapsettomat jne. Kaikki joilla on edes jonkinlainen selkäranka ja käsitys siitä mikä elämässä on hyvää, tärkeää ja arvokasta.
Ja kun ei se ole pelkästään kiinni siitä moraalipaheksunnasta. Minusta vastuunkanto omasta perheestä on se joka tekee miehestä Miehen. En käsitä miten kukaan voi nähdä tuollaisessa nilviäisessä mitään maskuliinista, mitään puoleensavetävää. Mitä sellaisella miehellä edes tekee, joka ei edes omasta perheestä osaa vastuuta kantaa? Ei se ole edes mies missään sellaisessa merkityksessä jolla on väliä, se on joku munaton luuseriressukka vailla sukupuolta.
Mies kertoi aplle ettei hänen lain mikään ole pakko viedä vaimoaan sairaalaan ja on nyt hyvä mies kun niin teki.
Unohti kertoa että lain mukaan kysessä nimenomaan on hänen vaimonsa, ei exä. Avioero ei ole voimassa.
AP, TAPAILEMALLASI MIHELLÄ EI OLE EXÄÄ VAAN VAIMO.
Unohti myös kertoa ettei mitään sopimusta ole, sitäkään ei tuossa ajassa ole ehditty tehdä.
Alkaisiko apkin tajuta miten valikoiden mies hänelle juttuja kertoo? Todennäköisesti kaikki nuo jutut mitä vaimostaan kertoo ovat valikoituja, noista luumuista totuus jo aplle kerrotiinkin.