Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaako teitä koskaan olla ihastuksen kohde? En oikein siedä tällaista mieheltä :/
13.03.2021 |
Tiedetään tiedetään, päästetään tämä kaveri vapaille markkinoille koska en pysty arvostamaan hänen ripustautumistaan. Olen kyllä sanonut useaan otteeseen, että en tahdo (pari)suhdetta. En ole lainkaan valmis mutta kaveria voin toki olla. Silti tuntuu vain pahenevan vaikka yritän ystävällisen etäinen olla. Välillä siis kahvitellaan tai käymme yhdessä kaupoilla, ihan vietämme vain aikaa silloin tällöin.
Ehkä on parempi, että laitan välit kokonaan poikki jotenkuten.
Eli mies haluaa JATKUVASTI nähdä, joka päivä laittelee viestejä ihan turhanpäiväisistä jutuista enkä aina vastaa. Sitten pohtii sitä kun en vastaa ja kertoo, että yrittää olla laittamatta viestiä kun tietää, ettei itseäni nappaa näpytellä päivittäin jonninjoutavia. Silti viimeistään iltaan mennessä sieltä tulee jotain.
Asumme myös lähekkäin ja tietää turhan usein koska liikun, kyselee mitä ja mihin menossa jne. Ahdistaa.
Viimeisimpänä tullut, että kenen kanssa tekstaan jos siinä vaikkapa kahvin merkeissä tulee muutama viesti näpyteltyä.
Puhuu, että antaisi minulle kaiken, vain parasta ja roikkuu kiinni. En kestä tätä yksinkertaisesti. Liian lähellä, liian nopeaa. Eihän hän edes tunne minua vielä kunnolla emmekä me harrasta seksiä.
En koe häneen edes vetoa enää. Seksin ajattelu kuvottaa.
Kuitenkin on todella mukava, ei mitään vikaa sinällään mutta me emme vain ole samalla aaltopituudella. Lähinnä ärsyttää nykyään kaikki jutut. Voisin hyvin olla pelkkä kaveri mutta se ei näytä onnistuvan.
Nytkin tulee viestejä..
Tekisi mieli vain sanoa jotain, että en jaksa sinua mutta en tietenkään tee niin.
Yritän hoitaa tämän ystävällisesti.
Kommentit (99)
Joskus pitää olla suorasanainen, vaikka se loukkaisi toista. Tämä kuulostaa sellaiselta tapaukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sun pitää vain sanoa suoraan. Mutta varaudu että hän stalkkeroi sua silti. Joskus tuollaiset liian innokkaat ihastujat saa pakkomielteen naisesta vain siksi, että hän on suostunut edes juttelemaan.
Muutaman kerran käynyt tämä ja todella ahdistavaa. Eihän mies edes voi tuntea minua parin tapaamisen perusteella ja niin on muka rakastunut. Nämä heebot rakentelevat omissa päissään ties mitä pilvilinnoja ja tulevat pettymään pahastikin joku päivä kun se hormonihöyry hälvenee ja naisesta alkaa paljastua muitakin puolia kuin mitä omaan kuvitelmien kiiltokuvaan mahtuu.
Parempi laittaa poikki asap. Tuskin voi jäädä edes ystäväksi.
Oletko sanonut ettet yleisesti halua parisuhdetta? Minäkin luulin viestineeni ettei kiinnista mutta mies luuli että tarkoitin vain yleisesti etten halua suhdetta ja piiritti aivan järkyttävän ahdistavalla tahdilla ilmeisesti ajatellen että voi mieleni muuttaa haluamaan juuri hänet.
Suoraan vaan ettei kiinnosta jatkuva yhteydenpito, selvästi kun se jo sen tajuaa, ja ettet juuri häntä halua mihinkään suhteeseen.
No okei, täytyy varmasti olla sitten suorasanainen. Ei tässä kai muuten mitään olisi mutta asuu erittäin lähellä minua (mutta ei kauaa onneksi).
En tiedä miten tässä kävi näin, yksi kerta tuli kahville ja oli hauskaa. En osannut ajatellakkaan, että tässä syntyy jotain voimakkaampia tunteita kenelläkään. Mielestäni hän on ollut todella ystävällinen, oikein mukava tyyppi ja itse etäinen sekä varovaisempi varsinkin kiusallisissa tilanteissa.
Ja taas tuli viesti. Hohhoh. Olen varmaan ilkeä mutta alkaa meneen hermot todella..
Varsinkin kun vastaan vielä hyvin lyhkäisesti enkä käytä usein hymiöitäkään.
Itse osaan lukea rivien välistä todella paljon. luen ilmeitä ja kehonkieltä eikä se yleensä ole hankalaa päätellä minkälainen ihmissuhde on kyseessä, olis sitten kysymys minkälaisesta suhteesta vain.
Tämän kanssa tuntuu, että vain loukkaan vaikka olen yrittänyt tosiaan saada aikaan sen, että tiedostaisi tilanteen minkälainen se on.
No mutta, puhun suoraan ei se niin hankalaa voi olla.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli tämmöinen ihailija noin vuosi-pari sitten. Viestitteli joutavuuksia siitäkin huolimatta, etten edes aina käynyt katsomassa viestejä (näkee nähdyksi) tai vastannut mitään jos katsoin. Päivittäiset moikuttelut ja mitä kuuluu oli ihan normi tältä hepulta. Me ei oltu kuin hyvänpäiväntuttuja, eli ei läheskään noin "läheisiä" kavereita kuin ap. Jaksoi noin vuoden ja sitten löysi jonkun uuden kohteen tai tajusi lopulta että ei kiinnostanut. Toisinaan tämä tyyppi laittaa vieläkin viestiä :D
Onhan noita muitakin ollut, tälläkin hetkellä eräs vanha tuttu joka aina aika ajoin koittaa lämmitellä ja kyselee kanssaan sinne sun tänne. Hän valitettavasti sai jo yhden mahdollisuuden joten toista ei tule. Ruinaajat on oma lukunsa, sinuun ihastuneet ruinaajat vielä kiusallisempi luku.
Mutta ap, jos ihailija tietää vähän liian hyvin missä ja milloin liikut, saatika utelee viestitelyistäsi, niin nyt olisi ihan hyvä hetki sanoa hänelle ystävällisesti mutta jämäkästi, että tiedät hänen varmaan pitävän sinusta, mutta että et koe vetoa häneen. Jos et ihan suoraan osa täräyttää, niin vastaa viestiuteluihin että yhden miehen kanssa ja jos ei siitä ota vinkkiä niin sanot sitten suoraan.
Toisaalta kyllä syytän nyt itseänikin. En ole kai osannut tarpeeksi asettua toisen asemaan ja olenko sitten mennyt liian pitkälle kun suostun näkemisiin jne. Olemme siis tutustuneet varmaankin alle 2 kuukautta sitten. Nähneet kerran viikossa, joskus jopa kolme kertaa viikossa kun tosiaan lähellä asumme.
Höh, halusin olla vain hauska kaveri. Tyrin kyllä tämän. No.. tosiaan ilmoitan hänelle tänään.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen näkökulmasta kyllä.
Koulussa luokan rumin ja lihavin nainen alkoi heti alusta alkaen katselemaan tosi tiiviisti. Myöhemmin lyöttäytyi aina seuraan ja aloitti tekemään tikusta asiaa. Kerran pyysi jopa kyydin kotiin.
Kun en reagoinut mitenkään niin pyysi tekstarilla kahville.
Koko tämän ajan mietin vain että miksi kukaan hoikka ja perusnätti ei voi ikinä antaa noin selviä merkkejä.
Ei sua oikeesti mikään ahdista, kirjoitit vain humble bragin siitä, kuinka haluttava jonkun mielestä olet. Jos ahdistaisi, niin olisit jo löytänyt riittävästi munasolua laittaa välit poikki. Yritä nyt ensin myöntää itsellesi, että nautit tilanteesta ja omasta "tuskittelustasi", ja siitä, että vedätät tyyppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko sanonut ettet yleisesti halua parisuhdetta? Minäkin luulin viestineeni ettei kiinnista mutta mies luuli että tarkoitin vain yleisesti etten halua suhdetta ja piiritti aivan järkyttävän ahdistavalla tahdilla ilmeisesti ajatellen että voi mieleni muuttaa haluamaan juuri hänet.
Suoraan vaan ettei kiinnosta jatkuva yhteydenpito, selvästi kun se jo sen tajuaa, ja ettet juuri häntä halua mihinkään suhteeseen.
Mulla oli kaveri, joka ihastui minuun ja otti jonkinlaisena vinkkinä sen, kun yleisesti totesin joskus että olihan se kiva, jos olisi parisuhde. Sen jälkeen oli kiusallista keskustella samassa porukassa ollessa jostakin parisuhteisiin ym liittyvistä asioista, kun tämä herra tuntui kuuntelevan korvat höröllä minun mielipiteitäni kyseisiin asioihin liittyen. Se myös ilmestyi aina joka paikkaan kuin taikaiskusta, joko yksin tai kaveriporukan kanssa (yhteisiä kavereita ja ystäviä oli paljon). Yksi kaveri heittikin kahdestaan ollessamme vitsiä, että onko meillä jotain juttua kun x aina kyselee oletko siellä :D tilanne meni siihen pisteeseen että hetken aikaa suoranaisesti pakoilin tätä ihmistä kun muutkin huomasivat hänen olevan lääpällään ja itseäni taas ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Se oli jotenkin älyttömän kiusallista siitäkin huolimatta, etten itse ollut tehnyt mitään väärää.
Vierailija kirjoitti:
Ei sua oikeesti mikään ahdista, kirjoitit vain humble bragin siitä, kuinka haluttava jonkun mielestä olet. Jos ahdistaisi, niin olisit jo löytänyt riittävästi munasolua laittaa välit poikki. Yritä nyt ensin myöntää itsellesi, että nautit tilanteesta ja omasta "tuskittelustasi", ja siitä, että vedätät tyyppiä.
No voi jessus. Minulle on ihan sama olenko haluttava vai en.
Tämä nyt on vain itselleni ongelma, sillä samaan aikaan kun pidän hänestä kaverina niin minua ärsyttää kovin paljon sekä tunnen syyllisyyttä. En kestä enää vaikka olen yrittänyt olla mukava niin tuntuu, että tekisi mieli ihan suoraan joskus läväyttää, että etkö sinä nyt saatana tajua jo...
Kiitos vinkeistä tosi paljon teille muille!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sun pitää vain sanoa suoraan. Mutta varaudu että hän stalkkeroi sua silti. Joskus tuollaiset liian innokkaat ihastujat saa pakkomielteen naisesta vain siksi, että hän on suostunut edes juttelemaan.
Itse onnistuin saamaan iilimadon ilman, että olisin edes itse tälle jutellut, koska ammattiini sattuu kuulumaan julkinen puhe. Julkisesti puhuessa yleisö pitää tietyllä tavalla hurmata ja tämä tyyppi on ollut jo vuosia liimaantunut itseeni kiinni yhden tällaisen tapahtuman seurauksena ilman, että olisin missään vaiheessa antanut hänelle milliäkään vihreää valoa. Ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Muutaman kerran käynyt tämä ja todella ahdistavaa. Eihän mies edes voi tuntea minua parin tapaamisen perusteella ja niin on muka rakastunut. Nämä heebot rakentelevat omissa päissään ties mitä pilvilinnoja ja tulevat pettymään pahastikin joku päivä kun se hormonihöyry hälvenee ja naisesta alkaa paljastua muitakin puolia kuin mitä omaan kuvitelmien kiiltokuvaan mahtuu.
Parempi laittaa poikki asap. Tuskin voi jäädä edes ystäväksi.
Itselläni on juuri tällainen tapaus (parin tapaamisen jälkeen kuvittelee olevansa rakastunut ja että olen hänen elämänsä nainen). En uskalla tehdä mitään, koska en tiedä, mihin miehet hormonihöyryissään kykenevät. Mies tuntee minua hyvin pinnallisesti ja tiedän, että ajan kuluessa tulee pettymään siihen, etten ole sellainen kun hän kuvittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ahdistaa, jos en itse tunne samoin. Eli käytännössä aina kun joku on minuun ihastunut, nimittäin koskaan se ei ole molemminpuolista. En mielelläni ole missään tekemisissä näiden ihmisten kanssa, epämiellyttävää ja kiusallista. Tuohon sinun tilanteeseen en mitenkään päätyisi vaan olisin laittanut ihmissuhteen poikki jo aikoja sitten. Ei ole ollenkaan vaikeaa minulle.
Vierailija kirjoitti:
Tiedetään tiedetään, AP haluaa ulkomaista isoa mustaa makkaraa joka reikään eikä siksi kelpuuta normaalia suomalaista kunnon miestä.
T. Ritva 62v
Teen varmaan tässä asiassa kärpäsestä härkäsen mutta minun on tosi hankala olla ilkeä varsinkin kun itse olen tosiaan ollut hänen kanssaan niin paljon vaikkakin omalta puoleltani eri tavoin nähnyt tämän suhteen.
Oli aika kiusallista sekin kun viimeksi hänen luonaan kävin kahvilla päivällä niin siellä oli tuoksukynttilät sytytetty palamaan pöydälle... mietin että taidan juoda kahvin nopeaa ja lähden sitten pois.
Tuntuu jo itsestäkin kovin lapselliselta mutta joo, kiitos edelleen teidän viesteistä. Rohkaistun päättämään tämän sitten pahalla jos ei hyvällä onnistu.
Ap
Kyllä vaan ahdistaa jos vastapuoli ei miellytä sillä lailla. Vieläkin hävettää kun tuleva "anoppi" tuli jumalattoman kukkapuskan kanssa mun töihin. Poikansa on yli 20 vuotta minua nuorempi.Kyllä siinä oli kipeät paikat varsinkin kun mies rinnallani oli minun seuralainen. Mitä siinä sanomaan.Tämä oli tosi yllätys ja en ikinä unohda. Nolo tilanne. En ihan tiennyt tämän nuoren miehen tunteista. Aika rohkeaa lähettää äitinsä (minun ikäinen) kukkien kera tutustumaan.
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Kyllä vaan ahdistaa jos vastapuoli ei miellytä sillä lailla. Vieläkin hävettää kun tuleva "anoppi" tuli jumalattoman kukkapuskan kanssa mun töihin. Poikansa on yli 20 vuotta minua nuorempi.Kyllä siinä oli kipeät paikat varsinkin kun mies rinnallani oli minun seuralainen. Mitä siinä sanomaan.Tämä oli tosi yllätys ja en ikinä unohda. Nolo tilanne. En ihan tiennyt tämän nuoren miehen tunteista. Aika rohkeaa lähettää äitinsä (minun ikäinen) kukkien kera tutustumaan.
Hahah :D
Sanot suoraan ettet tunne vetoa häneen ja että vaikka näkisitte kavereina silloin tällöin tai viestittelette niin se ei tule koskaan johtamaan mihinkään em. syystä.
Just tänään kerroin yhdelle tutulle tämän.