Lue keskustelun säännöt.
En jaksa erityislastani
13.03.2021 |
Vihaan elämää erityislapseni kanssa.
Kaikki on vaikeaa, ei kuuntele, tottele tai pysty minkään sortin yhteistyöhön.
Ikää alkaa olla jo vaikka ja kuinka.
Koko elämä pyörii sen ympärillä, mitään ei voi tehdä ilman koronaakaan.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään adhd tai mikään aiheuta tai oikeuta lasta käyttäytymään huonosti. Hän häiriökäyttäytyy huonon kasvatuksesi takia. Varmaan aistii että vihaat lastasi ja pidät LASTA hirviönä. Olet epäonnistunut äitiydessä ja pilannut hänen elämänsä, anna hänet pois, on sekin parempi kuin sairaan vanhemman luona.
No huh huh! Et tiedä erityislapsista selkeästi mitään. Esimerkiksi autismin omaava lapsi voi olla todella haastava ammattilaisillekin. Ymmärrän äidin uupumisen täysin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteyttä kunnan vammaispalveluihin. Laki kieltää puolestapäätetyn eutanasian, joten vaihtoehdoksi jää laitokseen laittaminen. Se on ihan ok, ymmärrän ettet halunnut tuollaista raivoavaa apinaa riesaksesi.
Olisiko laitos hänelle parempi paikka? Olet varmasti tehnyt parhaasi, mutta laitoksessa hänellä olisi tekemistä ja ei vain sinun harteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyiskö lapselle hankkia henkilökohtaisen avustajan yms että saisit itse vähän taukoa? :(
Sinulla ei taida olla mitään käsitystä siitä, mitä henkilökohtainen apu on...
Kerro toki. - eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi millainen ihminen olet. Lapsi kärsii siitä ettet ajatellut ennenkuin lisäännyit.
No tuskin kukaan ajattelee että synnyttää hirviön?
Ajattelin että saan lapsen, iloineen ja suruineen.
En lasta, kuka hakkaa toisia, on vahdittava 247, ei vuosienkaan jälkeen nuku, rikkoo kaiken, sotkee kaiken, huutaa, rääkyy ja lista on loputon. Mikään asia ei hänen kanssa suju ”iisisti” vaan kaikki, painotan KAIKKI, menee vaikeimman kautta. Lähtemiset, syömiset, leikit, nukkumiset.
Yhtään lepohetkeä ei elämässä ole.
Tänään saanut yli viisi raivokohtausta ja itse aivan lopen uupunut jo yhden kohtauksen jälkeen.
Koko elämä on pyörinyt samojen rutiinien ja rytmin mukaan, ei muutoksia KOSKAAN. Elämässä ei ole, eikä tule olemaan, minkäännäköistä ex/temporea tai joustavuutta.
Kokeile itse.Olet kyllä harvinaisen vajaaälyinen, jos mielessäsi ei käynyt, että voit tosiaan saada erityislapsen.
Vaikutat erityisaikuiselta. Jostain laitokseltako viestittelet tänne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa rankan kuuloista! Kunnan täytyisi auttaa nyt, nopeasti. Eihän tuo tilanne ole lapsellekaan hyvä. Onko lääkitystä kokeiltu? Voisiko se auttaa? Mistä löytyy vertaistukiryhmiä?
Ihmiset jotka ei tiedä erityislapsista mitään kommentoimassa täällä :D
Ihanko oikeasti, 10 vuotiassta ei voi jättä hetkeksikään yksin,
Ei noudata sääntöjä kaikesta on vääntöä kuten ruuan syömisestä kun ei ole lempiruokaa.
Siis ihan kaikesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rakastan lasta vaikka puhun rumasti nyt. Hän ei osaa lukea eikä nää mitä kirjoitan tänne.
Älä välitä ilkeistä kommenteista. Erityisten kanssa on raskasta ja pakko saada välillä purkaa tuntojaan.
Itsellä 2 erityistä, toinen selvisi jo muutaman vuoden iässä, toinen vasta 11 vuotiaana. Harva ymmärtää mitä se äidin huoli on. Tai ylipäätään arki sen kaiken ympärillä.
Itse inhoan tuota ”hankkikaa apua”-fraasia. Meillä se apu on sitä että käydään terapioissa viikottain 65 km päässä, itsellä ja miehellä jatkuvaa töiden säätöä ja kiirettä. Ei sillä, on niistä apua mutta sitouduppa itse tuohon vuosiksi. Ihan kuin se apu tulisi jotenkin kotiin ja itsestään noiden sanojien mielestä.
Itse kuormitun välillä raskaasti. Kun samalla viikolla on lääkäri, terapiaa, koulun tapaamista ja säätöä, koulutehtäviä ja jatkuvaa johdonmukaisuutta, tsemppausta, saman asian toistoa miljoonainen kerran, lapsen murheiden kuuntelua ja opettajien viesteihin vastaamista niin kyllä sitä on välillä niin kaikkensa antanut.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset jotka ei tiedä erityislapsista mitään kommentoimassa täällä :D
Ihanko oikeasti, 10 vuotiassta ei voi jättä hetkeksikään yksin,
Ei noudata sääntöjä kaikesta on vääntöä kuten ruuan syömisestä kun ei ole lempiruokaa.
Siis ihan kaikesta
Mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua näitä, jotka puhuvat jostain vertaistuesta. Jos koko elämä on sitä erityislapsen kanssa olemista, niin miksi himputissa sitä haluaisi vielä vapaa-ajallaan viettää aikaa ihmisen kanssa, joka valittaa samasta asiasta, ja sitten puhuttaisiin niistä erityislapsista?
Käyttäkää nyt vähän järkeänne.
Isosti tsemppiä! Voisittekohan saada jonkin tukiperheen tai pätkän hoitolaitoksessa, jos ei tukiperheiden kyvyt riitä lapsen hoitoon. Saisit kerätä voimia rauhassa. Vai menisikö arki vain hullummaksi, kun rutiinit menee rikki. Vaadi kuitenkin tiukasti jotain apua, kenenkään ei tarvi jaksaa yksin kun voimat ehtyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikein hyvä ketju muistutukseksi, miksi valitsin lapsettomuuden.
Oikeesti ihmiset, kuvittelettko, että ihmiset tulevat ensimmäisenä hakemaan apua vauva-palstalta, jos lapsi on jo useamman vuoden ikäinen? Kyllä sitä apua on jo haettu neuvolan kautta - no sitkeimmät eivät hae, kun eivät myönnä ongelmia - mutta suurin osa hakee. Netistä yleensä haetaan vertaistukea saman kokeneilta, sillä heitä ei tuttavapiiristä löydy ja kaikilla paikkakunnilla ei ole toimivia ryhmiä. Esimerkiksi itse olin aika yksin, kun oma autistinen ei ollut tarpeeksi autistinen autististen lasten vanhempien ryhmään, hän tuntui siinä ryhmässä melkein tavalliselta, kun ongelmat olivat niin paljon lievempiä kuin muilla. Toisaalta yhdellä sitten taas oli niin vaikea tapaus, ettei edes siinä ryhmässä voinut olla, kun ei voinut lähteä mihinkään. Näissä tapauksissa voi netistä laajalta alueelta löytyä edes joku, jolla olisi jotain kokemusta asiasta joko omaa tai läheisen kautta. Se, että kehotetaan apua hakemaan kun tutkimuksia on jo laajalti tehty, ei auta mihinkään, jos ainoa neuvo on että hae apua.
Ap:lta nyt kysyisinkin, että onko diagnoosia ja onko paikkakunnalla mitään vertaistukiryhmää, josta voisit saada parempia neuvoja kuin täältä? Nyt ei kokoonnuta, mutta nykyään on varmaan omia suljettuja nettiryhmiä, joihin ei ulkopuoliset besserwisserit pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunne on varmasti molemminpuolinen, ja aikuistuttuaan lapsesi muistaa kyllä, miten joutui pienenä kärsimään ymmärtämättömyydestäsi ja karkeista otteistasi.
t: entinen erityislapsi jolla nykyään menee hyvin
Saan nyt varmaan hirveän kasan alapeukkuja, mutta eikö väkivaltaisia raivokohtauksia saaville lapsille ole tarjolla lääkkeitä? Ihan niinkuin väkivaltaisille laitosvanhuksillekin.
Vierailija kirjoitti:
Tunne on varmasti molemminpuolinen, ja aikuistuttuaan lapsesi muistaa kyllä, miten joutui pienenä kärsimään ymmärtämättömyydestäsi ja karkeista otteistasi.
t: entinen erityislapsi jolla nykyään menee hyvin
Sinä kirjoitat täysin normaalisti etkä ole mikään erityisihminen sanan varsinaisessa merkityksessä. Pystyt varmasti asumaan yksin ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Tunne on varmasti molemminpuolinen, ja aikuistuttuaan lapsesi muistaa kyllä, miten joutui pienenä kärsimään ymmärtämättömyydestäsi ja karkeista otteistasi.
t: entinen erityislapsi jolla nykyään menee hyvin
Läpäti lää te "erityis" lapset nyt vaan ette osaa käyttäytyä ja lyötte ihmisiä! Kyllä älyllisesti vajaakin tietää että lyöminen on väärin mutta te vaan lyötte ja riehutte. Teidät pitää kaikki viedä suljetulle ja avain kaivoon. Oppusitte käyttäytymään.
Vierailija kirjoitti:
Saan nyt varmaan hirveän kasan alapeukkuja, mutta eikö väkivaltaisia raivokohtauksia saaville lapsille ole tarjolla lääkkeitä? Ihan niinkuin väkivaltaisille laitosvanhuksillekin.
Sama kävi mielessä kun en tosiaan tiedä. Voiko lääkäri määrätä rauhoittavia ja/tai jotain psyykelääkettä...
Mun tuttavalla on erityislapsi, hän on yh. Lapsi oli todella hankala, aggressiivinen, väkivaltainen eikä uskonut mitään. Rikkoi tavaroita ja vaan nauroi päälle. Lopulta tuttavani sairastui psyykkisesti ja joutui sairaalahoitoon. Lapsi otettiin huostaan. Tuttavani olen tuntenut jo vuosikymmeniä eikä hänellä aiemmin ole ollut psyykkisiä sairauksia.
Tiedän äitin, jonka kasvatus tyyli ei ole terve. Lapsi on erityislapsi 10v. Äiti nimittelee lasta. Repii sitä hiuksista. Tyttö hakkaa äitiä. Lapsella ei ole mitään sääntöjä. Apua ei haluta.