Lue keskustelun säännöt.
Lukisitteko kuolleen vanhempanne epikriisit ja muut säilötyt paperit ennen niiden hävittämistä?
12.03.2021 |
Jostain syystähän ne on säilytetty..?
Minulla on varasto puolillaan kuolleen äitini papereita. Lausuntoja. Yrityksen papereita. Laskuja, myös perinnästä. Nopealla silmäyksellä aikamoinen sillisalaatti.
Ne pitäisi pikkuhiljaa ja lopultakin hävittää, mutten tiedä miten tehdä sen, tai siis millä järjestelmällä. Olen tietoinen kuolleen äitini sairaushistoriasta, joten tuskin mitään kovin yllättävää tulisi vastaan, mutta silti epäilyttää, että onko moraalisesti arveluttavaa LUKEA paperit ennen hävittämispäätöstä.
Ja vaikka olisin vain ksipäisen utelias syvästi ikävöimäni äidin asioista, niin onko minulla kuitenkin teoriassa oikeus käydä paperit yksitellen läpi?
Kävisitkö sinä..?
Kommentit (32)
En varmaankaan lukisi terveystiedoista kuin korkeintaan kuolintodistuksen. Siis jos mua kiinnostaisi tietää, mihin äitini tai isäni kuolivat. Ovat nyt edelleen elossa, äiti 93v ja isä 91v, joten en usko, että tulen lukemaan edes kuolintodistusta. Paitsi jos mulla olisi syytä epäillä hoitovirhettä.
Muut paperit olisi varmaan pakko käydä läpi, jos ei olisi selvästi tiedossa, ettei niissä ole mitään tärkeää. Mun vanhemmillani on onneksi kaikki sellaiset paperit, joilla on jotain arvoa (kuten osakekirjat, tiliotteet sijoitustileistä jne) yhdessä tietyssä paikassa, jonka ovat jo kertoneet meille lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet ainut lapsi, niin on oikeus. Muussa tapauksessa taidetaan tarvita sisarusten suostumus, eli sisarukset mukaan.
Ei ole mielestäni moraalisestikaan arveluttavaa. Vainajan puhelimenkin saa perillinen tutkia. Mikä oli äitisi, on nyt sinun (ja sisarustesi).
Kiitos vastauksesta.
Jos tämä on totta, niin menee kinkkiseksi, koska pikkusisaren mielestä papereiden paikka on takkatuli ilman välikäsiä.
Ap
Onko yhtään hoitopalautetta?
Jos ei ole, voi olla montakin hoitovirhettä, jotka kertautuu meissä nuoremmissa, kun ei kukaan ole niitä rutiineja huomannut. Löysin montakin, mut ei kukaan kuunnellut - paitsi et äiti on vielä elossa. Katsopa, onko siellä sellaista kuin Keppra. Onhan niistä hyötyä, jos kerrot meille muille. Miksi on määrätty?
Vierailija kirjoitti:
En varmaankaan lukisi terveystiedoista kuin korkeintaan kuolintodistuksen. Siis jos mua kiinnostaisi tietää, mihin äitini tai isäni kuolivat. Ovat nyt edelleen elossa, äiti 93v ja isä 91v, joten en usko, että tulen lukemaan edes kuolintodistusta. Paitsi jos mulla olisi syytä epäillä hoitovirhettä.
Muut paperit olisi varmaan pakko käydä läpi, jos ei olisi selvästi tiedossa, ettei niissä ole mitään tärkeää. Mun vanhemmillani on onneksi kaikki sellaiset paperit, joilla on jotain arvoa (kuten osakekirjat, tiliotteet sijoitustileistä jne) yhdessä tietyssä paikassa, jonka ovat jo kertoneet meille lapsilleen.
Voi, kun äitini olisi ollut yhtä järjestelmällinen.
Löysin siivouksessa papereita aivan kaikkialta, enkä keksinyt mitään tärkeysjärjestykseen perustuvaa logiikkaa. Siksi ovat nyt ns. yhdessä läjässä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epikriisit kyllä, koska niissä voi olla hyödyllistä tietoa sairauksista ajatellen, että minäkin vanhenen. Osa sairauksista voi olla periytyviä.
Ei kai epikriisiä lähetetä kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varmaankaan lukisi terveystiedoista kuin korkeintaan kuolintodistuksen. Siis jos mua kiinnostaisi tietää, mihin äitini tai isäni kuolivat. Ovat nyt edelleen elossa, äiti 93v ja isä 91v, joten en usko, että tulen lukemaan edes kuolintodistusta. Paitsi jos mulla olisi syytä epäillä hoitovirhettä.
Muut paperit olisi varmaan pakko käydä läpi, jos ei olisi selvästi tiedossa, ettei niissä ole mitään tärkeää. Mun vanhemmillani on onneksi kaikki sellaiset paperit, joilla on jotain arvoa (kuten osakekirjat, tiliotteet sijoitustileistä jne) yhdessä tietyssä paikassa, jonka ovat jo kertoneet meille lapsilleen.
Voi, kun äitini olisi ollut yhtä järjestelmällinen.
Löysin siivouksessa papereita aivan kaikkialta, enkä keksinyt mitään tärkeysjärjestykseen perustuvaa logiikkaa. Siksi ovat nyt ns. yhdessä läjässä.
Ap
Laita nyt vaan ne kaikki ensin aikajärjestykseen!
Seuraavaksi mapitat ne. Nyt saa halvalla kansioita, muovitaskuja niihin ym.
Pistä merkille käsiala, onko se tärrännyt kauheasti yms. Kauppalaskuista löytyy ruokavalio: koliininpuute, jos ei ole ostanut kananmunia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varmaankaan lukisi terveystiedoista kuin korkeintaan kuolintodistuksen. Siis jos mua kiinnostaisi tietää, mihin äitini tai isäni kuolivat. Ovat nyt edelleen elossa, äiti 93v ja isä 91v, joten en usko, että tulen lukemaan edes kuolintodistusta. Paitsi jos mulla olisi syytä epäillä hoitovirhettä.
Muut paperit olisi varmaan pakko käydä läpi, jos ei olisi selvästi tiedossa, ettei niissä ole mitään tärkeää. Mun vanhemmillani on onneksi kaikki sellaiset paperit, joilla on jotain arvoa (kuten osakekirjat, tiliotteet sijoitustileistä jne) yhdessä tietyssä paikassa, jonka ovat jo kertoneet meille lapsilleen.
Voi, kun äitini olisi ollut yhtä järjestelmällinen.
Löysin siivouksessa papereita aivan kaikkialta, enkä keksinyt mitään tärkeysjärjestykseen perustuvaa logiikkaa. Siksi ovat nyt ns. yhdessä läjässä.
Ap
Laita nyt vaan ne kaikki ensin aikajärjestykseen!
Seuraavaksi mapitat ne. Nyt saa halvalla kansioita, muovitaskuja niihin ym.
Pistä merkille käsiala, onko se tärrännyt kauheasti yms. Kauppalaskuista löytyy ruokavalio: koliininpuute, jos ei ole ostanut kananmunia jne.
Mitä tossa vaiheessa on merkitystä jollain ruokavaliolla. Ollutta ja mennyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukisin. Suvussa on jo useampia tapauksia ollut että papereista on löytynyt perinnönjaossa esiin nousseisiin kysymyksiin vastauksia, ja sairaushistoria on hyvä tietää sen "geneettisen perinnön" varalta.
Eiköhän ne ole syytä käydä läpi ainakin jollain tasolla ennen tuhoamista. Ei kaikkea tarvitse kuitenkaan sanasta sanaan lukea. Varsinkin laskujen ja vastaavien osalta voi olla syytä tarkistaa, että ne on hoidettu, muuten voi tulla perikunnalle vielä yllätyksiä jälkikäteen. Myös yrityksen papereiden osalta selvittäisin, määrääkö joku laki joitakin asiakirjoja säilytettäväksi x vuotta yrityksen toiminnan lakkauttamisen jälkeen.
Varmasti saat oikeampaa tietoa ja opastusta joltain lakimieheltä tai vastaavalta taholta.
Mikäli äitisi on kuollut vastikään, voi pikkusiskosi mielipide johtua myös siitä, ettei hän ole vielä käsitellyt suruaan loppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin lukea, mutta alkoi itkettämään ja ahdistamaan. Ajattelin sitten, että mitäpä minä yksityiskohtaisella tiedoilla teen, kun perinnölliset sairaudet on jo tiedossa.
Menee vähän liian henkilökohtaiseksi tuo epikriisien lukeminen. Yksityisyys on edesmenneelläkin.
kaikki siirtyy kuolinpesän osakkaiden omistukseen, mitä kotoa löytyy. Voit lukea, silppuat, ja paat muovipussiin, et heitä paperinkeräykseen sellaisenaan mistä joku lukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut. Löysin niille järkevämpää käyttöä. Käytin edesmenneen faijani papereita mökillä saunan ja takan virikkeinä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai epikriisiä lähetetä kotiin?
Riippuu ihan siitä, mitä potilas haluaa. Ainakin omalle äidilleni tulee kaikki epikriisit postitse paperilla. Joskus niitä lueskellaan äidin kanssa yhdessäkin.
Vierailija kirjoitti:
Yritin lukea, mutta alkoi itkettämään ja ahdistamaan. Ajattelin sitten, että mitäpä minä yksityiskohtaisella tiedoilla teen, kun perinnölliset sairaudet on jo tiedossa.
Menee vähän liian henkilökohtaiseksi tuo epikriisien lukeminen. Yksityisyys on edesmenneelläkin.
Jos mikään ei vaivaa läheisesi sairastamisessa enää, eli kaikki tuli selväksi, niin ehkä en lukisi. Minulla oli hieman epäselvyyttä lopullisessa diagnoosissa, siksi luin. Tavallaan hyvä, että luin, koska nyt tiedän. Mutta lukeminen sattui aivan hirveästi. Tuntui kauhealta lukea, että tämä kaikki kauhea (mihin kaikkialle syöpä on levinnyt jne) kertoo niin rakkaasta ihmisestä. Ikään kuin hän olisi muuttunut diagnoosiksi.
Iso kiitos kaikille vastauksista!
Taidan keskustella vielä pikkusisaren kanssa, yrittää vielä saada hänet taivutettua vaikkapa siihen, että katson paperit yksitellen läpi itse. Olisi se suostumus.
Ja ettei palattaisi asiaan koskaan enää, jos se sisaren toive on, toki siinä tapauksessa että mitään erityisen tärkeää ei tule esille.
Jos ei suostu, niin ei kai se auta kuin hävittää vain. Ja joo, kyllä, silppuna kaatikselle tai savuna ilmaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En varmaankaan lukisi terveystiedoista kuin korkeintaan kuolintodistuksen. Siis jos mua kiinnostaisi tietää, mihin äitini tai isäni kuolivat. Ovat nyt edelleen elossa, äiti 93v ja isä 91v, joten en usko, että tulen lukemaan edes kuolintodistusta. Paitsi jos mulla olisi syytä epäillä hoitovirhettä.
Muut paperit olisi varmaan pakko käydä läpi, jos ei olisi selvästi tiedossa, ettei niissä ole mitään tärkeää. Mun vanhemmillani on onneksi kaikki sellaiset paperit, joilla on jotain arvoa (kuten osakekirjat, tiliotteet sijoitustileistä jne) yhdessä tietyssä paikassa, jonka ovat jo kertoneet meille lapsilleen.
Voi, kun äitini olisi ollut yhtä järjestelmällinen.
Löysin siivouksessa papereita aivan kaikkialta, enkä keksinyt mitään tärkeysjärjestykseen perustuvaa logiikkaa. Siksi ovat nyt ns. yhdessä läjässä.
Ap
Vainajan papereillahan ei sinällään ole mitään väliä, jos paperilla ei ole rahallista merkitystä (ei saatavaa eikä velkaa). Jos vainaja on jo vanha ja sairas eikä mulla olisi syytä epäillä hoitovirhettäkään, kävisin paperit läpi vain siltä osin kuin ne vaikuttavat rahan arvoisilta. Osakekirjat, tiliotteet, testamentit, henkivakuutukset, velkakirjat jne laittaisin omaan pinoonsa ja kävisin ne tarkemmin läpi myöhemmin. Mitä nuorempia vainaja, sitä tarkempi olisin. Nimenomaan mahdollisen hoitovirheen vuoksi. Miettisin myös, haluaisinko lukea ja säilyttää vanhat kirjeet. Minä en, mutta siskoni on tehnyt jo pian 40 vuotta sukututkimusta, joten häntä saattaisi kiinnostaa vanhat kirjeet. Ehkä, jos löytyisi ensimmäiset kirjeet, jotka vanhempani ovat aikoinaan kirjoittaneet toisilleen, haluaisin niistä kopion itselleni. Siskoni saisi pitää alkuperäiset.
Eettisesti todella hankala asia! Lakiin edesmenneiden henkilöiden jo printatuista papereista, tai niiden luovuttamisesta en ole törmännyt. Mutta mikäli ne Sinulla siellä jo samassa paikassa fyysisesti ovat, niin en usko pätevän muut kuin perheen sisäiset tms. eettiset lait. Niinkuin oikeastaan täällä kysyitkin. Nyt äitisi historian tuntien miettisin että mikä on Sinun tai sisarustesi kantokyky. Pahintahan olisi jos papereista vaikka selviäisi jotain, johon olisi voitu vaikuttaa. Mutta nekin ovat asioita joille ei enää mitään voi.
Ymmärrän fiilistäsi, itselläni, iäkäs isäni ei saa hoidettua terveyttään mutta savolaisena jääränä mikään puolesta asioinnin sopimus ei tulisi kuuloonkaan.
Yhteenvetona siis; lue ne paperit. Muuten vainoavat sua ikuisesti.
Jos olet ainut lapsi, niin on oikeus. Muussa tapauksessa taidetaan tarvita sisarusten suostumus, eli sisarukset mukaan.
Ei ole mielestäni moraalisestikaan arveluttavaa. Vainajan puhelimenkin saa perillinen tutkia. Mikä oli äitisi, on nyt sinun (ja sisarustesi).