Miten posti jaettiin Suomessa ennen, kuin osoitteet tulivat käyttöön?

Taloilla oli nimet.

Vierailija kirjoitti:

Taloilla oli nimet.

Kiitos!

Kaupungeissa nyt on ollut osoitteet vaikka kuinka pitkään. Tarkoitatko ihan pieniä paikkakuntia? Nimi ja postitoimipaikka riitti. 

Tietty tie vaan ilmoitettin ja niissä oli yleensä maitolaituri ja katos, niistä ihmiset haki itse postinsa, ja silloin harvoin kukaan varasti toisten posteja.

Ennen posti haettiin postista. Ei jaettu joka torppaan.

Tyyliin Leena Liimatainen, Pöytyä.

Vierailija kirjoitti:

Tietty tie vaan ilmoitettin ja niissä oli yleensä maitolaituri ja katos, niistä ihmiset haki itse postinsa, ja silloin harvoin kukaan varasti toisten posteja.

Joo, lehtilaatikkoon viskattiin tietyn alueen posti josta jokainen valkkasi sieltä omansa. Oranssi postin linja-auto jakoi.

Ei ilmoitettu mitään teitä, koska teillä ei ollut nimiä. Nimi ja postinumero laitettiin, posteljooni hoiti perille.

Posti jaettiin käsin paikallisessa postitoimipisteessä jaettavan aleen talouksien lokeroihin, sen jälkeen ne jaettiin näiden talouksien postilaatikkoihin.

Kun olin töissä postinjakajana, muistin piirini varressa olevien 200 talouden asukkaiden nimet ja osoitteet.

Pelkän nimen perusteella tiesin kenen posti kyseessä, ei tarvinnut katuosoitteita katsella..

Muistelen että kun olin lapsi niin osoite oli vain kantopiiri 4 tms. ja paikkakunta.

Hyvin kulki posti.

On kyllä 90-luvullakin minulle löytänyt kortti perille, vaikkei lähettäjä tiennyt osoitetta, ja paikkakuntakin oli väärä, vai oliko laittanut ehdolle 2, en enää muista.

Tarkoitatko ettei 90 luvulla ole ollut katuja ja osoitteita ......no niin. Alkuasukkaat tuli.

Tuo Rantatien päässä oikealla on ollut tapana muualla maailmalla, jopa niin siitä paikalta jossa oli ollut se palanut kirkko. Siinä oudolla etsimistä. Ei kai Suomessa kuitenkaan.

Meilläkin katsottiin tähdistä missä asutaan ja posti .

Arabiassa kun kysyy tietä vastaus kuuluu 4 päivää tuohon suuntaan siitä vasempaan 2 päivää.

Meidän osoite oli muotoa

Maija Mehiläinen

Lehtomäki

12345 paikkakunta

Esimerkiksi mun ja kolmen luokkakaverin osoite oli tuo Lehtomäki, parin muun osoite oli Koivula, nämä siis oli sen haja-asutusalueen eri osia, vaikka samaa kylää oltiin.

Siis kyllä meillä ainakin 80-luvullakin maaseudulla oli tiennimet keksitty, vaikkei taloja oltukaan numeroitu. Kirjekuoressa luki siis henkilön nimi, tien nimi, postinumero ja postitoimipaikka. Lisäksi jokaisen postilaatikossa luki laatikon omistajan sukunimi, jonka perusteella postinjakaja osasi laittaa postin oikeaan osoitteeseen, vaikkei olisikaan tuntenut kylän jokaista asukasta. Tosin silloin meillä oli myös omalla kylällä oma posti ja samalla postinumeroalueella oli siten aika paljon vähemmän talouksia kuin nykyisin pienten postinumeroalueiden lakkauttamisen jälkeen laajennetuilla postinumeroalueilla. 

Käytettiin vastaanottajan nimen lisäksi kylän, kylän osan tai talon nimeä. Postit jaettiin vielä 70-luvulla niinsanottuihin heittolaatikoihin joita oli maanteiden varsilla muutaman sadan metrin välein, riippuen kylien asutustiheydestä.

Postiauto (kuten linja-auto mutta oranssinvärinen) ajoi, kuljettaja hidasti sopivasti laatikoiden kohdalla ja jakaja heitti narulla sidotun lehti- ja kirjenipun laatikkoon. Sitten asukkaat joita usein olikin jo kertynyt odottamaan postia, avasivat nipun ja itsekukin otti omat postinsa.

Ennen posti suunnil.tuli perille.Nykyään viikkoi kestää,muutama kuori ihan kuin avattu.Jaetaan miten jaetaan vääriin lootiin..tärkeät kirjeet katoaa.

Vierailija kirjoitti:

Ennen posti haettiin postista. Ei jaettu joka torppaan.

Äiti oli koulusta tullessaan aina ottanut postista postin mukaansa. Oli koulumatkan varrella.