Voiko kristinuskon Jumala olla aidosti hyvä?
Olen etsinyt vuosia Jumalaa ja rukoillut Jeesusta, yrittäen tulla uskoon ja pelastua. Mutta niin ei ole tapahtunut. koska kyseenalaistan liikaa asioita...Olen lukenut jonkin verran myös Vanhaa Testamenttia ja esim Mooseksen laki on mielestäni kammottava (kaikki ne kivit tämiset jne) ja esim rais kattu nainen pakotettiin naimisiin rais kaajansa kanssa, millainen hyvä Jumala voi määrätä rikoksen uhrille noin karun kohtalon?
Tiedän, että Mooseksen laki on vanhentunut ja ei päde tänä päivänä, mutta Jumala on Raamatun mukaan muuttumaton ja en saa mielestäni sitä, että Jumala on oikeasti määrännyt ihmisiä kivi tettäväksi joskus muinoin ja mielestäni se on epäinhimillistä vaikka nykyään onkin Jeesus ja anteeksianto.
Saako kukaan kiinni näistä pohdinnoista, oletteko itse miettineet samaa? Miten te uskovat koette asian ja suhtaudutte Vanhan Testamentin rangaistuksiin? Vaivaako teitä koskaan nämä asiat?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä niitä kivittämisiä enkä iankaikkista kadotusta...Taidan olla sisimmässäni humanisti ja siksi en voi kutsua itseäni ns tosikristityksi koska Raamattu pitäisi hyväksyä sellaisenaan, myös se VT ja siihen ei vaan rahkeet riitä
Miksi se vt pitää hyväksyä ja ottaa niin tosissaan ja kirjaimellisesti kun eivät Jeesus ja Paavalikaan sitä ottaneet vaan valikoiva, karsivat, kiistivät ja soveltivat?
Nyt on väärä käsitys Jeesuksen ja Paavalin Raamattu ja uskon perustus oli vanhatestamentti.
Se oli tarkkaan opiskeltu ja siteerattu.
Minä näkisin niin, että nykyihmisen käsitys hyvyydestä on vaan toinen kuin Jumalan hyvyys. Jumalan rakkaus on sellaista kuin 2000eKr eläneen patriarkaalisen perheenisän rakkaus. Hän on ylpeä klaanistaan mutta tarkka kunniastaan, ja kaikki ovat hänen omaisuuttaan, kenelläkään muulla ei voi olla itsenäistä tahtoa. Hyväksyn ihan täysin sellaisen Jumalan ja haluan olla hänen puolellaan, tiedostaen sen että häntä vastaan oleminen tietäisi ikuista kidutustuomiota. Mielestäni se on vaan oikeudenmukaista. Jumalalla on oikeus tehdä niin kuin hän haluaa.
Tuo raiskausjuttu on esimerkiksi niin kovin nykysilmin arvioitu. Luulisin että noissa kulttuureissa (vielä nykyäänkin), joissa ei mennä naimisiin rakkaudesta, vaan vanhempien järjestämänä, niin naimisiinmeno on joka tapauksessa useimmille naisille raiskaukseen verrattava kokemus. Siitä on sitten vaan päästävä yli ja mentävä eteen päin. Vanhassa Testamentissa käsky naida raiskaamansa nainen oli itse asiassa naisen turvaksi. Miehen oli otettava vastuu, jos oli vienyt naisen kunnian. Muutenhan kukaan ei enää sitä naista huolinut ja yleensä päätyi katuojaan kuolemaan tai prostituoiduksi, kun ei enää muutakaan voinut. Nykyaikainen nainen ei tietenkään haluaisi joutua raiskaajansa vaimoksi, mutta lähtökohdat ovat ihan toiset. Ja onneksi Mooseksen lain noudattaminen ei ole koskaan kuulunut muille kuin juutalaisille, joten nykykristityn ei tarvitse äimistellä että pitäisikö alistua raiskaajansa vaimoksi.
Vierailija kirjoitti:
Minua on jo lapsesta asti vaivannut se perustavaa laatua oleva teologinen kysymys että miksi jumala haluaisi lähettää kadotukseen ihmiset jotka eivät ”usko” häneen. Rationaalinen ja eettisesti ja moraalisesti itselleen korkeat vaatimukset asettava ihminen joutuu kadotukseen koska ei ”usko”. Kuulostaa pikkumaiselta.
Koska ihmisen tehtävä on olla suhteessa Jumalaan ja taivas on "naimisiinmeno Jumalan kanssa". Miten joku, joka ei halua kunnioittaa Herraansa (on kyse vanhanaikaisesta avioliitosta, jossa Mies on ehdoton herra, Jumala on se Mies ja kaikki ihmiset hänen rinnallaan alistuva nainen), voisi tulla hänen puolisokseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesus tuli ilmoittamaan millainen Jumala on.
No aika hirvittävähän se on. Katkaisenko minäkin käden tyttäreltäni, jotta voin antaa naapurilleni anteeksi kun hän pysäköi autonsa hieman meidän pihan puolelle?
Jeesuksen ja Jumalan välillä ei ole kuitenkaan sellaista eroa kuin sinun ja tyttäresi. Pikemminkin voisi verrata että katkaisetko oman kätesi, voidaksesi antaa sille naapurille anteeksi...
Vierailija kirjoitti:
Tämä jos mikä todistaa ettei Jumalaa ole olemassa. Tansanian presidentillä on koronatartunta ja hän on kriittisessä tilassa:
https://yle.fi/uutiset/3-11831414
Samainen herra julisti toukokuussa Tansanian olevan vapaa koronasta, koska hän rukoili Jumalaa poistamaan koronan maastaan, ja Jumala kuulemma vastasi tälle että koronaa ei enää Tansaniassa nähdä. Vai tarkoittaako tämä kenties sitä että jumala on paha?
Ei, vaan se tarkoittaa että Tansanian presidentti kuvitteli omaa korvasyyhyään Jumalan ääneksi. Jumala ei ole koskaan luvannut poistaa mitään kärsimyksiä täältä maan päältä, taivaassa vasta.
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa uhrataan paljon viattomia eläimiä...Mitä pahaa ne eläimet on tehneet kun eivät ole perisyntisiä? Eläinten ystävänä tämä mietityttää suuresti[/quot Niitä uhrattiin Jumalan ohjeen mukaan ihmisten syntien sovitukseksi.Synti on rikos ja sovitus maksaa.
Esikuva viimeisestä uhrista eli Jeesuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa uhrataan paljon viattomia eläimiä...Mitä pahaa ne eläimet on tehneet kun eivät ole perisyntisiä? Eläinten ystävänä tämä mietityttää suuresti
Ne olivat sijaisuhreja ennen Jeesusta. Jumala haluaa verta, jos joku syyllistyy rikokseen Jumalaa vastaan. Mutta myös jonkun viattoman veri kelpaa. Siksi niitä eläimiä tapettiin ihmisten puolesta, kunnes Jeesus tuli tapettavaksi kaikkien puolesta. Jeesus siis pelasti eläimetkin turhalta kärsimykseltä.
Ihminen loi jumalan, vasta sen jälkeen jumala loi ihmisen.
Kristinusko ja islam ovat ehkä tylsimmät vaihtoehdot, jos johonkin haluaa uskoa. Jos haluat oikeasti haastaa ajatteluasi ja miettiä maailmankaikkeutta ja sen syvyyksiä, tutustu itämaiseen ajatteluun. Vertaiskuvina esitettynä kristinusko on kuin kaurapuuroa, itämainen filosofia puolestaan loputon rusaudensarvi.
Minusta on hiukan absurdia edes pohtia tosissaan jotain Raamatun ristiriitoja ja julmuuksia. Ne ovat ihmisten kirjoittamia tekstejä, useasta eri lähteestä. Sama kuin miettisi, miksi Oidipuksen isä oli niin julma että lähetti poikansa erämaahan kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Jumalan hyvyyden voi oppia tuntemaan omakohtaisesti.
Yritätkö etsiä nimenomaan syitä olla rakastamatta/uskomatta Jumalaan? Niitähän on ihmisen helppo keksiä muistakin ihmisistä. Ajattele vaikka läheisiäsi tai ketä tahansa - kun tuijotat vain pelkkiä huonoja asioita heistä, on helppo keksiä syitä olla rakastamatta. Voi tulla jopa ajatus, miksi sinun pitäisi anoa anteeksiantoa - varsinkaan jos se toinen sinua oikeasti rakastaa virheinesi?
Mitä tulee Raamattuun, se ei sisällä pelkkiä ohjeita miten elää vaan esimerkkejä siitä miten EI tule elää ja miksi. Raamatun tehtävä on antaa ihmiselle tietoa synnistä, mutta myös todistaa Jumalan rakkaus eli pelastussuunnitelma, josta on nähtävissä se että Jumala on Kaikkitietävä ja virheemme ennalta nähnyt. Jumala ei silti ohjaa valintojamme puolestamme, koska Hän on itse rakkaudessaan meille vapaan tahdon antanut.
Usko on sitäpaitsi ennen kaikkea _lahja_. Sen voi anoa, sen voi pyytää - mutta itse sinä et pysty uskomaan vaan se on lahja jonka saat kun avaat sydämesi Jumalalle.
Ja juuri se tässä on se ydin, miksi et vieläkään usko: et ole avannut sydäntäsi tarpeeksi. Sinä lähestyt Jumalaa tiedon kautta sen sijaan että antaisit Jumalan lähestyä sinua ja sydäntäsi.
Ajattele et olisit deittipalstalla ja lukisit pelkkää kuvausta miehestä. Et ehkä ymmärtäisi sen kuvauksen logiikkaa, jäisit pohtimaan sitä yhtä kohtaa mikä saa sinut tyrmäämään ajatuksen koko miehestä eikä sydämesi olisi avoin ajatukselle. Mutta entä jos tutustuisit siihen mieheen ensin? Entä jos antaisit hänen vain puhua sinulle ensin tai kuuntelisit hänen ystäviensä kuvausta hänestä? Voisitko muuttaa mielesi?
Siunausta!
”Ja juuri se tässä on se ydin, miksi et vieläkään usko: et ole avannut sydäntäsi tarpeeksi.” Sulla on samat perustelut kuin huuhaa-hoitoja tarjoavilla marianordineilla. Et vaan yritä tarpeeksi. Kyllä se muuten tehoaisi mutta et osaa uskoa oikealla tavalla. Oma syy.
Vierailija kirjoitti:
Raamattukin on puhtaasti ihmisten kirjoittama luomus. Sellaisena se kannattaa ottaa.
Minulle käy Raamattu Jumalan ilmoituksena itsestään.Miten mielestäsi olisi ollut parempi Jumalan ilmoittaa itsestään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattukin on puhtaasti ihmisten kirjoittama luomus. Sellaisena se kannattaa ottaa.
Minulle käy Raamattu Jumalan ilmoituksena itsestään.Miten mielestäsi olisi ollut parempi Jumalan ilmoittaa itsestään?
Siis oletko oikeasti lukenut Raamattua? Tai tiedätkö miten se koottu, ja miten paljon siitä on karsittu ulos tekstejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattukin on puhtaasti ihmisten kirjoittama luomus. Sellaisena se kannattaa ottaa.
Minulle käy Raamattu Jumalan ilmoituksena itsestään.Miten mielestäsi olisi ollut parempi Jumalan ilmoittaa itsestään?
Siis oletko oikeasti lukenut Raamattua? Tai tiedätkö miten se koottu, ja miten paljon siitä on karsittu ulos tekstejä?
Jos en tuntisi jonkin verran Raamattua ei kannattaisi täällä julistaa.Olen lukenut kyllä .
Se mikä on nykyinen Raamattu kokonaisuus on luotettava ja selvittää asiansa.
Siihen ei lisätä omia eikä poisteta.
Raamatun lukeminen kannattaa aloittaa Uudesta testamentista.
railija
39/39 |
klo 13:34 | 7.10.2021
Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Henkinen todellisuus ilmestyy äänen kautta
(12. joulukuuta 2004)
Maailma, jossa elämme, ja materialistiset näkökulmamme kuluttavat meitä liikaa. Elämässämme pitää aina valita yksi tai toinen tie. Mitä tapahtuu, jos valitset henkisen polun? Veda-tekstien mukaan korkein transsendenttinen todellisuus ilmestyy äänen kautta. Kun puhumme Jumalasta, puhumme Krishnasta. Emme sano ”Jumala”, sanomme ”Krishna”.
Jumalalla on paljon erilaisia nimiä, ja jokaisella nimellä on tietty arvo, merkitys itsessään, aivan kuten meillä on nimiä, sukunimiä, lempinimiä, jotka heijastavat erityispiirteitämme. Kun puhumme alkuperäisestä Totuudesta, sanaa ”Krishna” käytetään, koska se tarkoittaa Kauneutta. Krishna — Hän, joka vetää puoleensa jokaista. Olemisen korkeimmalta tasolta Kauneus, Rakkaus ja Harmonia tulevat tähän maailmaan äänen muodossa. Juuri sen takia menemme kaupunkien kaduille, kuten Shri Chaitanya Mahaprabhu teki, ja laulamme Krishnan nimeä. Tämä ei ole teko, joka tehdään tunteiden vaikutuksen alaisena, tämä on mahdollisuuden tarjoaminen, niin että jokainen henkilö, joka kuulee tiettynä ajankohtana Krishnan nimen (Kṛṣṇa Nām), jopa epäsuorasti ottaa Häneen yhteyttä ja aloittaa paluumatkansa henkiseen maailmaan.
…
On ymmärrettävä, että korkeimmasta näkökulmasta katsoen ei ole olemassa mitään, mikä ei liittyisi Krishnaan. Jos tarkastelemme tätä maailmaa, näemme Jumalan jokaisessa atomissa. Viime kädessä näemme Jumalan omassa sydämessämme.
y
Vierailija kirjoitti:
Mun on kans vaikea ymmärtää Helvettiä sekä esim. homouden ja lesbouden pahuutta. Ok, ehkä joskus piti lisääntyä ja täyttää maa ja se oli lesboille ja homoille siihen aikaan vaikeaa, mutta nykyään maa on jo liiankin täynnä ja homot ja lesbotkin voi lisääntyä. Vaikeus on siis lähinnä ymmärtää mitä väärää on rakkaudessa. Eikö sen pitäisi olla hienoin asia.
Rakkautta on niin monelaista. Jotkut pitää lapsista jne..
Vierailija kirjoitti:
railija
39/39 |
klo 13:34 | 7.10.2021
Srila Bhakti Bimal Avadhut Maharaj
Henkinen todellisuus ilmestyy äänen kautta(12. joulukuuta 2004)
Maailma, jossa elämme, ja materialistiset näkökulmamme kuluttavat meitä liikaa. Elämässämme pitää aina valita yksi tai toinen tie. Mitä tapahtuu, jos valitset henkisen polun? Veda-tekstien mukaan korkein transsendenttinen todellisuus ilmestyy äänen kautta. Kun puhumme Jumalasta, puhumme Krishnasta. Emme sano ”Jumala”, sanomme ”Krishna”.
Jumalalla on paljon erilaisia nimiä, ja jokaisella nimellä on tietty arvo, merkitys itsessään, aivan kuten meillä on nimiä, sukunimiä, lempinimiä, jotka heijastavat erityispiirteitämme. Kun puhumme alkuperäisestä Totuudesta, sanaa ”Krishna” käytetään, koska se tarkoittaa Kauneutta. Krishna — Hän, joka vetää puoleensa jokaista. Olemisen korkeimmalta tasolta Kauneus, Rakkaus ja Harmonia tulevat tähän maailmaan äänen muodossa. Juuri sen takia menemme kaupunkien kaduille, kuten Shri Chaitanya Mahaprabhu teki, ja laulamme Krishnan nimeä. Tämä ei ole teko, joka tehdään tunteiden vaikutuksen alaisena, tämä on mahdollisuuden tarjoaminen, niin että jokainen henkilö, joka kuulee tiettynä ajankohtana Krishnan nimen (Kṛṣṇa Nām), jopa epäsuorasti ottaa Häneen yhteyttä ja aloittaa paluumatkansa henkiseen maailmaan.
…
On ymmärrettävä, että korkeimmasta näkökulmasta katsoen ei ole olemassa mitään, mikä ei liittyisi Krishnaan. Jos tarkastelemme tätä maailmaa, näemme Jumalan jokaisessa atomissa. Viime kädessä näemme Jumalan omassa sydämessämme.
y
Yksi muuten oikeesti teki niin että löi kirveellä kätensä poikki .
Ei olisi kannattanut kun oli kielikuva.Vertauksia myös käytettiin puheessa paljon.
Eli ei auta se silmän repiminen kun tarkoitus on pyhittyä sitä kautta että saa uuden katsantokannan Jumalan valtakunnan kansalaisena.Sitten ei tarvitse mennä helvett.