Minkä ikäisen jättäisitte 4 yöksi hoitoon?

Asun itsekin ulkomailla ja myös meillä on kokopäiväinen kotiapulainen/lastenhoitaja. Meidän vesseli on nyt 12kk ja tykkää hoitajasta tosi paljon, toivottaa riemusta kiljuen hänet tervetulleeksi aina aamuisin ja nukkuu välillä hänen sylissä osan päikkäreitään. Ovat tosi läheisiä. Hoitaja on ollut meillä töissä jo 4 vuotta, joten meillä on täysi luottamus häneen. Lastamme hän on hoitanut n. 3kk ikäisestä lähtien, aluksi tunnin päivässä ja nyt vuoden ikäistä toisinaan jo lähes koko päivän, joka tapauksessa lähes päivittäin pari-kolme tuntia. Silti, silti... en jättäisi lastani yöksi hoitajan hoidettavaksi, en ainakaan useammaksi kuin yhdeksi yöksi peräkkäin. Neljä yötä kuulostaa tosi pitkältä ajalta.



Mitä jos ottaisit matkallenne mukaan lapsesi ja lastenhoitajan. Näin voisitte käydä kahdestaan joissakin paikoissa (joihin ei ole hyvä mennä lapsen kanssa) ja nauttia romanttisista illallisista tms, ja lapsesi olisi hoitajan kanssa hotellissa turvassa ja lähellä. Näin voisitte olla osan ajasta lapsen kanssa ja osan kahdestaan.

...mutta kun reissun suunniteltu kohde on malaria-aluetta. Lasta ei siis missään tapauksessa sinne voi ottaa mukaan. Vastaavasti jos menemme malariavapaalle alueelle ovat hinnat aikas paljon korkeammat ja lastenhoitajan ottaminen mukaan tulisi tosi tyyriiksi. Mutta kyllä sitäkin voisi harkita, jos saisimme jonkun hyvän diilin. Paljon kiitoksia vinkistä! Enpä tullut edes aatelleeksi...



Reissun kohde olisi siis tämmöinen suht neitseellinen trooppinen saari. Aika romanttista kyllä. Vaihtis on enemmän turistialuetta.

syksyllä kahdeksi yöksi hoitoon, kun itse mentäis kylpylään rentoutumaan. neiti täyttää syyskuussa siis 1v! Isovanhemmillaan olisi yötä ja on muutamia kertoja siellä jo yö-kylässä ollutkin! Ja muutenkin siis ihan tuttu paikka! Silti mietityttää, kun musta 2 yötä on jo aika pitkä aika " näin pienen" olla erossa vanhemmistaan...

Tosin tuttavani lapsi 15kk oli juuri viikon isovanhemmillaan hoidossa kun vanhemmat oli häämatkalla ja ihan hyvin oi vissiin menny.

-Alpukka

No onhan tuo 4 päivää aika pitkä aika, mutta luulen, että teille vanhemmille tulee suurempi ikävä kuin vauvalle/taaperolle. Käsittääkseni tuon ikäinen ei oikein hahmota ajan kulkua eli ei taida vielä ymmärtää kuinka kauan olette pois. Ei myöskään osaa odottaa, että koska tulette takaisin. Tiedä sitten onko näin...



Toiseksi, jos kerran hoitaja on tuttu, niin mielestäni ihan ok jättää hänelle. Uskoisin, että vauvalla on turvallinen olo hoitajan kanssa.



Mielestäni siis nyt olisi parempi mennä matkalle kuin esim. silloin kun lapsi oikeesti osaa jo kaivata vanhempiaan. Silloin 4 pv olisi hirmu pitkä aika odottavalle lapselle. Niin kuin sanotaan, odottavan aika on pitkä :)



Pääasia siis, että hoitaja on tuttu ja ympäristö on tuttu. Teille itselle se tulee olemaan vaikeampaa kuin itse vauvalle. Mutta nämä vain mitä minä ajattelen, itsellä ei kokemusta, koska vauva vasta 10 kk ja ollut yöt minun ja isän tai muutaman kerran isän kanssa kahden.

Laitoin aiheesta sulle privaa, aika samoilla linjoilla kyllä olen edellisen kirjoittajan (h_i_l) kanssa, mutta mitä minäkään mistään tiedän, tuo maassa pyörivä kaveri kun tosiaan on vasta vajaat 5kk :)

Haleja!

Meillä oli esikoinen ekaa kertaa hoidossa mummin luona noin pitkän ajan 2,5 vuotiaana. Ja se oli mielestäni juuri sopiva aika jättää noin pitkäksi aikaa, aiemmin en olisi voinut jättää..Ja minusta oli kiva, kun lapsi osasi kunnolla puhua, soitteli ekana iltana, kun ikävä iski, sen jälkeen meni kivasti. =) Yksittäisiä öitä on kyllä ollut hoidossa ihan parin kuukauden ikäisestä, mutta se on mielestäni hieman eri asia..



Kuopuksen taas jättäisin aiemmin, nyt kun isoveikka on seurana ja osaa jo tulkita neidin itkujakin jonkin verran. Itse asiassa suunnitelmissa on jättää molemmat isovanhemmille tai tädille hoitoon keväällä n. kolmeksi yöksi..Saa nähdä raaskinko.. =) Neiti tuolloin (maaliskuussa) 1v4kk ja esikoinen 4v.



Näin meillä, joku muu pystyy jättämään jo aiemmin, toinen myöhemmin.. =)

ystävältäni, joka on kehityspsykologi mikä hänen suosituksensa/kokemuksensa on yökylien suhteen. Hänen neuvonsa oli että öitä pois ikävuosien mukaan. Siis että 1-vuotiaalle sopiva määrä poissa äidin luota on yksi yö ja 2-vuotiaalle kaksi yötä jne.

Olen myöhemmin kuullut tämän yleisohjeen muualtakin. Itse olen toiminut sitten sen mukaan, mutta jokainen tyylillään.



äitimiia

Tyttäremme oli 7kk vanha kun oli ensimmäistä kertaa 2 vrk hoidossa. Oli kotonaan tutun hoitajan (mummi) kanssa ja mielestämme hyvin oli mennyt...niin ja myös mummin mielestä. Meillä miehellä on harvoin jos koskaan lomaa ja tuolloin piti isyyslomaa ja minä olin itse siis vielä ä-lomalla joten teimme pienen risteilyn.

Nyt neidillä on ikää 1v5kk ja teimme pari viikkoa sitten reissun Tallinnaan. Neiti oli vakiohoitajansa luona (olen siis töissä ja tämä hoitaja on meillä päivät) kaikenkaikkiaan 3 vrk ja taas oli kaikki mennyt hyvin. Itselleni taisi olla kovempi pala kuin lapselle itselleen, niin tyytyväisenä oli mummolassa ollut :)

Kyllä tämä asia varmaan riippuu niin paljon lapsesta, vanhemmista ja kaikista muistakin asioista...yksilöitä kun olemme kaikki. Meille on sopinut näin ja jatkossa myös sopii. Lasta emme ota reissuille (siis vaikka etelään) kun on vähän vanhempi ja ymmärtää itse missä mennää ja mitä tehdään. Kukin tyylillään :)

Eli tuolla filosofialla voisit jattaa vasta neljavuotiaana... ;-) Ihan vakavissaan, minusta tuo 4 yota kuulostaa pitkalle noin pienella, ei meidan 3 veekaan pystyisi siihen, enka silloinkaan jattaisi hanta kuin sukulaiselle (itsellani on omasta lapsuudesta huonoja kokemuksia lastenhoitajan - kyllakin ihan suomalaisen - arvostelukyvysta kun vanhemman valvova silma valttaa). Eiko ole mahdollista odotella kunnes lapsi vahan kasvaa ennen kuin tekee noinkaan pitkan irtioton? Voittehan tulla myohemmin sinne vaikka lomalle.

me olemme jättäneet 4-vuotiaan neljäksi yöksi ja se tuntuu olevan tuonikäiselle maksimi. Oli ruvennut jo kyselemään, että minkä näköinen se mun isi on...?

On ollut aina erittäin reipas, ei vierasta ketään ja pärjää oudoissakin paikoissa loistavasti. Niinpä olemme ottaneet lapsen reissuille mukaan: ideaali olisi, jos olisi saatu vielä lapsenvahtikin mukaan.

Oon sitä mieltä että lapsen voi jättää hoitoon jos itestä vaan tuntuu siltä. jokainen meistä vanhemmista on erilaisia, jotku ei jätä edes yhdeksi yöksi esim. 4v lasta.

Jos luotatte hoitajaanne niin uskon kyllä että he pärjäävät!



Me ajateltiin miehen kanssa lähteä 4 päivän reissulle loppuvuodesta jolloin poikamme on vasta 11kk.(Tietenki jos raskin jättää--- :)



Poika menee joko mummolaan tai siskoni luokse. Siskollani on itsellä 4 lasta joten touhua kyllä pojalle riittää..:)Kyseessä olis ns. vastapalvelus, olimme pääsiäisenä hoitamassa heillä.



Luotan siihen että vanhemmilla riittää omaa arvostelukykyä ja tilannetajua että tietää milloin on oikea aika.

Reilu vuoden ikäinen lapsi tuskin itkee iltoja ikävissään.. vanhemmilla ikävä yllättää aikasemmin!:)

Jännä juttu muuten - joku totesi että lapsi ei voi olla ÄIDISTÄ erossa kuin X määrän öitä... Meidän tyttö on kyllä jo ollutkin 3 yötä kotona isän ja hoitajan ja mummin ja papan kanssa kun itse jouduin työmatkalle. Että ei kai sillä nyt ole merkitystä, onko se isä vai äiti joka lähtee. Oleellista mielestäni on enemmänkin se, että olisi hyvä jos molemmat eivät olisi kauaa pois.



Mietimme vielä tätä. Voi olla, että valitsemme matkakohteen siten, että voimme ottaa vauvan ja lastenhoitajan mukaan. Katotaan nyt... kinkkinen juttu.



Se voi kyllä olla niinkin, ettei lomasta pysty yhtään nauttimaan, jos murehtii koko ajan, että onko lapsella kaikki hyvin. Työmatkallanikin oli kauhea ikävä!



Lisäkommentit ovat tervetulleita - etenkin kokemukset!

Mutta ei ollut ollutkaan kuin äidin ja isän kanssa.

Toinen lapsemme ei ole ollut yöhoidossa vielä kertaakaan (ikää 10kk nyt) ja ei kai tule olemaankaan vielä, kun ei syö korvikkeita ja imetän vielä.



Minusta alkuperäisenä voisin ajatella ainakin parin yön reissua ihan kevyesti, kun on vauva jo tottunut hoitajaansa ja hän on luotettava teistä. Neljässä yössä ehtisi tulla itselleni jo aikamoinen ikävä. Mutta ihan miltä teistä tuntuu.



Meillä mies on usein työmatkoilla ja pitkilläkin, ja tosiaan, välillä on unohtanut täysin isänsä alle 9kk ikäisenä varsinkin. Sitten on hankaluuksia sillä, että ei ole pystynyt niin rauhottelemaan... Mutta toisaalta, mummon hoivassa on ollut paljon niin että olen itse ollut paikalla,ja muistavat molemmat lapset mummon tosi hyvin ja tulevat toimeen, pienempikin vaikka isäänsä vierasteleekin välillä matkojen jäljiltä. Mummolle jättäisin itse jos imetykseltä voisin, jo pariksi yöksi pienemmänkin. Mutta en jätä ennenkuin joskus ehkä päälle vuoden ikäisenä, 1.5v... ja isompi (2v9kk) ei halua kuulemma yksin jäädä, vaikka saisi jäädäkin jo.



Matkan jälkeen todennäköisesti on luvassa mielenosoitusta ja kiukkuisuutta ja levottomuutta, eräänlaista uhmaa kaikessa. Mutta kyllä se ohi menee, eikä varmalla aiheuta mitään isoja traumoja ja pidempi aikaisia, varsinkin jos hoitaja on hyvä, ja hän keksii jotain kivaa vauvan ikään sopivaa viihdykettä sillä aikaa, ettei vaan huolehdi perustarpeista... eikä se viihdyke ihan pienelle tarvitse olla kovin kummoista...

Pääkysymyshän on se, että raaskitteko itse jättää hoitoon? Jos raaskitte ja pystytte rentoutumaan, niin ilman muuta reissuun. Olen kuullu alle vuotiaistakin, jotka on olleet kahta ja kolmea yötä... ei todellakaan tule mitään traumoja. Itse ainakin lähtisin innosta kiljuen matkaan!



Nää on ihan turhia jeesusteluja nää " 1 per ikävuosi" -ei takuulla tule lapselle mitään traumoja, jos on tutun ja turvallisen hoitajan kanssa. Kandee ehkä ennen reissua ottaa yksi viikonlopun " treenihoito" eli esim. pari yötä niin ei sitten ole heti kerralla viikko.



Toki tälle palstalle tyypilliseen tapaan teidät lähes tuomitaan huonoiksi vanhemmiksi, koska joidenkin henk.koht. mielestä lapsen jättäminen muualle kuin äidin hoitoon on tyyliin kuoleman synti.



Parisuhteen hoito on kuitenkin aivan mielettömän tärkeää, joten ei kun lapsi hoitoon ja kapsäkit kantoon. Hyvää lomaa ja nauttikaa toisistanne!

Jos sata prosenttisesti luotatte hoitajaan ja olette miettineet mitä sitten, jos jotain kuitenkin sattuu ja itse pystytte paratiisisaarella rentoutumaan niin miksipäs ei. Traumoja tuskin lapselle tulee.



Ihan hyvä idea on lapsen ja hoitajan mukaan ottaminen. On vain samalla myös täysin eri matka teille kaikille.



Minulla syntisellä on kokemusta sitä, että esikoinen oli mummolassa 5 vuorokautta ilman vanhempiaan saman ikäisenä. Minä olin työmatkalla Japanissa ja isä tottakai samaan aikaan myös melko tärkeässä työkoulutuksessa. Minulla oli Japanissa vähän huolestunut olo ja ikävä, mutta ei onneksi koko aikaa. Mummolassa kaikki oli mennyt loistavasti ja ilo oli molemmin puolinen, kun palasimme reissusta.



Nyt pikkukakkonen (09/05) ei ole ollut paria tuntia pidempää erossa äidistä. Imetänkin vielä. Olemme kyllä suunnitelleet matkaa aivan kahdestaan mieheni kanssa ensi kesänä/keväänä, tarkoitus lähteä täältä Englannista kaukomatkalle ja olla 10-14 vuorokautta. Pojat olisivat joko vanhempieni luona Suomessa tai vanhempani täällä. Pojat vat silloin reilun 4v ja vajaan 2v.



fedjasetä ja pojat (03/03) ja (09/05)

..ja kohta pidän itseäni julmana ja itsekkäänä ihmisenä mutta meidän kaksostytöt (10,5kk) ovat olleet jo useammankin kerran yökylässä vanhempieni luona max 2 yötä kerrallaan, ovat hyvin läheisiä. Ensi kuussa kun täyttävät vuoden, olemme menossa mieheni kanssa VIIKOKSI KAHDESTAAN!! ulkomaanmatkalle!



Mutta kaikilla on kai omat käsityksensä asiasta, ja omanlaisensa lapset.. Meillä on aina sujunut tosi hyvin, lapset ovat olleet koko ajan normaaleja, mitään merkkejä ikävästä ei ole ollut. Ja jälleennäkeminenkin on ollut samanlainen kuin jos olisimme olleet vaan tunnin pois=)

Mutta ehkä kaksoset on helpompi jättää kun heillä on toisensa koko ajan.



Näin meillä, enkä pidä itseäni huonona äitinä, oon kokenut että olen parempi äiti kun oon välillä tuulettumassa..



J.

Tästä aiheesta,kuten monista muistakin näyttää olevan monenlaista mielipidettä. Haluaisin korostaa myös lapsen temperamentin merkitystä kun mietitään hoitoon jättämistä. Lapsethan sopeutuvat eri tavalla tällaisiin asioihin, toiset esim. ujostelevat, vastustelevat ja kiukuttelevat jos jätetään hoitoon, toiset taas menevät mielellään jo pieninä. Minusta tärkeetä olis miettiä asiaa lapsen luonteen ja kehitystason kannalta. Se ettei pieni lapsi vielä osaa itkeä ikäväänsä, johtuu vain siitä ettei hän ymmärrä vielä ajan määreitä eikä osaa kielellisesti ilmaista itseään tarpeeksi. Siksi ei voida päätellä etteikö erotilanteet lapseen vaikuttaisi (jos vanhemmat on esim. viikon poissa kun lapsi on alle yksivuotias). Pienet vauvat ja lapset eivät siis vielä osaa ilmaista tarpeitaan samalla tavalla kuin aikuinen!!!



Mutta toki romanttiset reissut on parisuhteen kannalta todella tärkeitä. Itse kuitenkin kannatan tuota yö per ikävuosi-periaatetta. Vauvaaika on äärimmäisen tärkeetä ja merkityksellistä aikaa pikku ihmiselle ja se menee tosi nopsaan ohi...itse ajattelen että illallinen tms. muutaman tunnin poissaolo silloin tällöin (lapsen ollessa alle 3v.) oman rakkaan kanssa riittää hoitamaan parisuhdetta.



Jaksamista arkeen kaikille!

Eiköhän se todellakin ole kiinni aina lapsesta itsestään ja perheestä. Jotkin lapset eivät ole vuosiin valmiita olemaan erossa vanhemmistaan kun toisille taas se ei tuota ongelmia. Vanhempia nyt vaan tykätään syyllistää nykyään joka asiasta, vaikka maalaisjärkin minulla ainakin sanoo, että kyllä se noin vuoden ikäisen kanssa on luultavasti enemmän niin päin, että vanhemmat kaipaavat.



Meillä on syksyllä kotihoidossa olevan vuoden ikäisemme kanssa tilanne, että emme pysty häntä kotona hoitamaan yhden viikon ajan. Hoitajaa sukulaisista ei saada eikä rehellisesti sanottuna rahallisesti ole sellaista varaa palkata. Niinpä tyttömme lähtee vanhempieni kanssa reissuun viikoksi. Ei tietenkään tunnu kivalta, vaikka näihin hoitajiin täysin luotamme ja varmasti meille tulee hirvittävä ikävä. Kuitenkin näin on pakko tehdä kun tilanne on mikä on. Niin että mukavahan se on sitten vielä ajatella, että nyt aiheutin lapselleni loppuelämän kestäviä traumoja ja voin suunnilleen vetää itseni jojoon, koska olen niiiiiiiin epäonnistunut äitinä.....



Jeps että silleen....

Jännä, olen toiminut kanssasi samalla tavalla. Meillä on poika ja tyttö -kaksoset (9 kk) ja ovat olleet jo monta kertaa vanhempieni luona yötä. Aina tosin vain yhden yön, mutta en kehtaa edes kertoa miten pienestä!! :) Alussa oli joskus pakko saada kerralla unta enemmän kuin 2 h ja äitini tarjosi apuaan. Nykyisin harvemmin, ehkä kerran kuussa.



On toiminut tosi hyvin, ja suhde isovanhempiin on muodostunut läheiseksi. Kaksosilla ehkä tosiaan eri juttu kuin yhden lapsen kanssa. Mutta jokainen taaplaa tyylillään, itse jätän lapseni hyvillä mielin mummolle ja vaarille hoitoon! (Kyllä syyllisyys tietenkin painaa: Olenko huono äiti.. Ja ikäväkin tietty yökylän aikana) Ehdin kuitenkin varmasti olla kylliksi lasteni kanssa, vaikka joskus hoitoon ne vienkin. :)



Henkariina ja napukat 9 kk

Siinä mielessä ainakin, että lapsi näkee lastenhoitajaa joskus enemmän kuin toista vanhempaansa tai molempia vanhempiaan. Silloin on musta ihan sama, onko lapsi isän, äidin vai lastenhoitajan huomissa. Pääasia, että aikuinen on turvallinen lapselle.

Me ei ole jätetty vielä kolmivuotiastakaan noin pitkäksi aikaa mutta meillä ei olekaan omaa lastenhoitajaa. Voi kun olis.