Mikä nuoria vaivaa, kun he eivät valitse kieliä kasille?

Muuta paremmalle asuinalueelle, siitä se johtuu.

Sama ongelma ollut jo monta vuotta. - 2017 mun lapseni oli kasilla ja ei tullut saksan ryhmää.

Halusin samaan valinnaiseen kuin kaveritkin. Nyt aikuisena puhun neljää vierasta kieltä niin en näe mitään ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Muuta paremmalle asuinalueelle, siitä se johtuu.

Lapsi on kaupungin parhaimman asuinalueen koulussa. ap

Fiksut haluavat panostaa matikkaan ja luonnontieteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Fiksut haluavat panostaa matikkaan ja luonnontieteisiin.

Älä viitsi. Ilman kieliä ei ole mitään.

Kielitarjonnan monipuolistamisen puolesta on pidetty paljon kauniita juhlapuheita. Ongelmaksi muodostuu aina rahan puute. Vaaditaan niin suuria ryhmäkokoja, että käytännössä ryhmiä ei voi saada aikaiseksi. SUKOL on asian edessä polvillaan. Yliopistoihinkaan ei saa juurikaan pisteitä kielten kirjoittamisesta, joten kuka niitä kieliä valitsisi rasitteeksi lukujärjestykseensä lukiossakaan. Pitkä matematiikka jyrää kaiken alleeen. Ei pidä syyttää asiasta nykynuoria, vaan poliitikoita, jotka ovat asian tälle tolalle huonoilla koulutuspoliittisilla päätöksillään saaneet.

Valinnaisia voi valita sen verran vähän ja valinnanvaraa on paljon. Kielet myös vaativat enemmän kuin vaikkapa kotitalous tai musiikki.

Keskitason oppilaalle jo olemassa olevat lukuaineet vaativat työtä. Pitää ehtiä harrastaa ja olla ystävien kanssa. Tämän vuoksi ohjasin lapseni valitsemaan kaikki valinnaiset köksä, liikunta, kässä akselilta. EI yhtään lukuainetta lisää. Toimi hyvin, perustodistus oli riittävä, jäi aikaa muullekin elämälle. Lahjakas (vähemmän lukemaan joutuva) sitten valitsi myös lukuaineita, ei kyllä kieliä. Nyt jo peruskoulu takana kaikilta lapsilta.

Vierailija kirjoitti:

Keskitason oppilaalle jo olemassa olevat lukuaineet vaativat työtä. Pitää ehtiä harrastaa ja olla ystävien kanssa. Tämän vuoksi ohjasin lapseni valitsemaan kaikki valinnaiset köksä, liikunta, kässä akselilta. EI yhtään lukuainetta lisää. Toimi hyvin, perustodistus oli riittävä, jäi aikaa muullekin elämälle. Lahjakas (vähemmän lukemaan joutuva) sitten valitsi myös lukuaineita, ei kyllä kieliä. Nyt jo peruskoulu takana kaikilta lapsilta.

Mutta suuri osa oppilaistahan on niitä, joiden kympit tulevat nimenomaan kielistä. Miksi nämä oppilaat eivät valitse kieliä kymppejä saadakseen? ap

Fiksuimmat ovat valinneet A2-kielen eli lukevat kahta pitkää ja yhtä keskipitkää (B-ruotsi) vierasta kieltä. Harvalla on halua enää ottaa neljättä kieltä yläkoulussa, vaan kolmen kielen lisäksi keskitytään luma-aineisiin, koska ne ovat lukiossa tärkeitä. Lyhyistä kielistä saa niin vähän pisteitä korkeakoulujen sisäänpääsyvalinnoissa, että niiden lukeminen vähentyy rajusti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fiksut haluavat panostaa matikkaan ja luonnontieteisiin.

Älä viitsi. Ilman kieliä ei ole mitään.

Ehkä näin, jos ohjelmointikielet lasketaan mukaan. Lyhyeen kieleen panostaminen on todistusvalintaakin ajatellen hukkaan heitettyä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Fiksuimmat ovat valinneet A2-kielen eli lukevat kahta pitkää ja yhtä keskipitkää (B-ruotsi) vierasta kieltä. Harvalla on halua enää ottaa neljättä kieltä yläkoulussa, vaan kolmen kielen lisäksi keskitytään luma-aineisiin, koska ne ovat lukiossa tärkeitä. Lyhyistä kielistä saa niin vähän pisteitä korkeakoulujen sisäänpääsyvalinnoissa, että niiden lukeminen vähentyy rajusti. 

Kahdessa pitkässä kielessä ei ole mitään järkeä suurimmalle osalle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskitason oppilaalle jo olemassa olevat lukuaineet vaativat työtä. Pitää ehtiä harrastaa ja olla ystävien kanssa. Tämän vuoksi ohjasin lapseni valitsemaan kaikki valinnaiset köksä, liikunta, kässä akselilta. EI yhtään lukuainetta lisää. Toimi hyvin, perustodistus oli riittävä, jäi aikaa muullekin elämälle. Lahjakas (vähemmän lukemaan joutuva) sitten valitsi myös lukuaineita, ei kyllä kieliä. Nyt jo peruskoulu takana kaikilta lapsilta.

Mutta suuri osa oppilaistahan on niitä, joiden kympit tulevat nimenomaan kielistä. Miksi nämä oppilaat eivät valitse kieliä kymppejä saadakseen? ap

Meillä lahjakkaat yläkoululaiset lukevat kolmea kieltä, mutta ottivat valinnaisaineeksi matikkaa ja luma-kurssin. Kymppejä tulee näistä kaikista, matikasta ja lumasta eniten hyötyä lukio-opinnoissa.

Jos halutaan laajentaa oppilaiden kielivalintoja, pitää B-kielestä (ruotsi) tehdä valinnainen. Eli saisi valita B-kieleksi minkä tahansa kielen ja pakollisesta ruotsista luovuttaisiin. Näin saataisiin ryhmiä myös saksan, ranskan, venäjän, espanjan ym. kieliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuta paremmalle asuinalueelle, siitä se johtuu.

Lapsi on kaupungin parhaimman asuinalueen koulussa. ap

Ja kaupunki on Pieksämäki tms?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fiksuimmat ovat valinneet A2-kielen eli lukevat kahta pitkää ja yhtä keskipitkää (B-ruotsi) vierasta kieltä. Harvalla on halua enää ottaa neljättä kieltä yläkoulussa, vaan kolmen kielen lisäksi keskitytään luma-aineisiin, koska ne ovat lukiossa tärkeitä. Lyhyistä kielistä saa niin vähän pisteitä korkeakoulujen sisäänpääsyvalinnoissa, että niiden lukeminen vähentyy rajusti. 

Kahdessa pitkässä kielessä ei ole mitään järkeä suurimmalle osalle. 

Mitä tuo edes tarkoitti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuta paremmalle asuinalueelle, siitä se johtuu.

Lapsi on kaupungin parhaimman asuinalueen koulussa. ap

Ja kaupunki on Pieksämäki tms?

Helsingin kehyskunta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fiksuimmat ovat valinneet A2-kielen eli lukevat kahta pitkää ja yhtä keskipitkää (B-ruotsi) vierasta kieltä. Harvalla on halua enää ottaa neljättä kieltä yläkoulussa, vaan kolmen kielen lisäksi keskitytään luma-aineisiin, koska ne ovat lukiossa tärkeitä. Lyhyistä kielistä saa niin vähän pisteitä korkeakoulujen sisäänpääsyvalinnoissa, että niiden lukeminen vähentyy rajusti. 

Kahdessa pitkässä kielessä ei ole mitään järkeä suurimmalle osalle. 

Kaksi pitkää kieltä on järkevämpää kuin yksi pitkä ja yksi lyhyt. Pitkää kieltä opiskellaan turisti-tasoa pidemmälle, joten sillä voi jatkossa myös opiskella ja työskennellä. Harvinaisempi pitkä kieli (muu kuin englanti) on myös työmarkkinoilla tekijä, jonka avulla voi helposti erottua muista edukseen.

Pakkoruotsi on tietenkin suurin tulppa monipuolisemmalle kielitaidolle.

Se onkin hupaisaa, kun laaditaan kaikenmaailman selvityksiä kieltenopiskelun yksipuolisuudesta, mutta kuin ylhäältä annettuna käskynä ruotsin kielen asema pakollisena kielenä ohitetaan kaikissa selvityksissä täysin. Se on kuin se kuuluisa virtahepo olohuoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fiksuimmat ovat valinneet A2-kielen eli lukevat kahta pitkää ja yhtä keskipitkää (B-ruotsi) vierasta kieltä. Harvalla on halua enää ottaa neljättä kieltä yläkoulussa, vaan kolmen kielen lisäksi keskitytään luma-aineisiin, koska ne ovat lukiossa tärkeitä. Lyhyistä kielistä saa niin vähän pisteitä korkeakoulujen sisäänpääsyvalinnoissa, että niiden lukeminen vähentyy rajusti. 

Kahdessa pitkässä kielessä ei ole mitään järkeä suurimmalle osalle. 

Mitä tuo edes tarkoitti?

Sitä että kannattaa lukea englanti pitkänä ja jättää toinen pitkä kieli pois. Jostain ranskasta tai saksasta nyt ole mitään hyötyä juuri kellekään. Venäjästä ehkä voi olla joillekin harvoille.