Motiivisi tuoda pieni lapsi sairaana hoitoon?

Kyllä vanhempi on saattanut sanoa antaneensa Panadolia kun lapsi on valittanut pääkipua, vatsakipua tai muuta ja sitten kuume on kuitenkin noussut aamupäivän aikana, ja lapsi ollut muutenkin kipeänoloinen, ei syö tai jaksa leikkiä.

Minulle on vanhempi jopa tuonut Panadolia, että anna sitten tätä jos on kipeä tai kuume nousee..

Miten lapset ja vanhemmat pitävät mummolassa yli 2 metrin etäisyyden muihin, perheen ulkopuolisiin ihmisiin? Siten, että ei kyläillä missään eikä tavata perheen ulkopuolisia ihmisiä!

Vältä lähikontakteja, pidä riittävä turvaväli ja tee etätöitä. Myös terveiden ihmisten on tärkeää vähentää lähikontakteja, koska siten epidemian leviäminen hidastuu. 

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…

Meillä ei ole tavattu oman perheen ulkopuolisia sukulaisia yli vuoteen. Ei tulisi mielenkään kyläillä tai viedä lapsia mummolaan hoitoon koronapandemian aikana! En tiedä, missä isovanhemmat ovat liikkuneet ja keitä he ovat tavanneeet. He voivat olla oireettomia koronaviruksen kantajia.

Ikä on merkittävä riskitekijä vakavalle koronavirustaudille. Suurin osa koronavirustautiin menehtyneistä on ollut yli 70-vuotiaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaan ja toipilaan lapsen paikka on KOTONA! Työssäkäyvä vanhempi saa tilapäistä, palkallista hoitovapaata lapsensa hoitoon. Tämä oikeus on molemmilla vanhemmilla vuorotellen. Ja tarvittaessa vanhempi voi olla palkattomalla vapaalla kotona hoitamassa sairasta lastaan.

Mikä on motiivi niillä äideillä ja isillä, jotka vievät lapsensa korona-aikanakin isovanhemmille ja hoidattavat lapsiaan jatkuvasti mummoloissa? Iäkkäät, monisairaat ja raihnaiset isovanhemmat hoitavat lapsia 24/7, kun nuoret ja terveet vanhemmat laiskottelevat kotona. Mikä motiivi näillä vanhemmilla on päästä eroon lapsistaan mahdollisimman usein ja mahdollisimman pitkäksi aikaa? Hävetkää!

Kuinka monella päiväkoti-ikäisellä on vanhat ja raihnaiset isovanhemmat? Meidän lasten isovanhemmat on alle kuusikymppisiä ja työelämässä. Ei riskiryhmää. Ja he haluavat (!) ottaa lapset yökylään. Ikinä ei ole tyrkytetty. Nytkin lapset innolla odottavat, kun talvilomaansa viettävä mummo ottaa heidät hoitoon huomenna ja saavat hoidosta vapaapäivän. Meillä vanhemmilla ei nyt ole mahdollista lomia pitää. Mutta hirveän itsekästähän se on, että lapset saavat viettää aikaa mummolassa ja luoda läheiset suhteet isovanhempiinsa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun oma tyttäreni oli pieni, päiväkotiaika oli yhtä he""ttiä. Tytöllä valui  nenä  ulkona solkenaan ja joskus myös yski, mitään syytä tähän ei löytynyt. Oli todetu allergiat eläimiä ja pähkinöitä kohtaan, mutta kumpikaan ei selittänyt  että matkalla autolle nenä alkoi valua ja valui koko hoitopäivän. Ja sitten soiteltin hakemaan että kun Ada on  kipeä!  Tilanne kävi niin ahdistavaksi, että minun piti jäädä töistä pois ja hoitaa tyttö kotona,ei kumpikaan miehen kanssa tykätty tästä mutta minkäs teit. Onneksi eskarissa osattiin sitten käyttää maalaisjärkeä  eikä meille soiteltu ellei ollut sitten oikeasti tullut kipeäksi ja tuo kävi vain kerran.  Ja koulu.-ikään mennessä räkäisyys loppui.

Itselläni muuten  luultavasti on vasetoninen nuha, mitään virallista diagnoosia en ole saanut mutta heti kun menen ulos nokka alkaa vuotaa. Tämä alkoi  minulla vasta aikuisena mutta mietin, olisiko tytöllä voinut olla  jotain samantyyppistä?

Mitä pk sanoi, kun keskustelitte asiasta ja selitit tilanteen?

Jankkasivat vain jääräpäisesti ettei lapsi voi olla siellä räkää valuen. Sillä, että tyttö leikki ja söi normaalisti ei ollut mitään merkitystä.  Vieläkin pistää vihaksi muistella..

Hassua kun itse olen pitänyt lapsen pois hoidosta aina jos lämpö yli 37, mutta sittemmin olen huomannut uudessa työssäni että kaikki ei todellakaan toimi näin. Ihan surutta tuodaan hoitoon vaikka olisi vähän lämpöä ja lisäksi vielä yleisvointi tosi huono.

Syynä on laiskuus tai tyhmyys. Tai molemmat.

Nykyaikana ei riitä töitä kaikille, työnantajat keplottelevat pätkätyöläisiä, joten on ihan todellinen pelko siitä että työsuhde ei jatku jos on paljon pois. Ei tämä ole mikään 80-luku jolloin työntekijöitä revittiin jo kesken koulutuksen töihin ja yhdessä firmassa pystyi ylenemään lähetistä tj:n pallille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko monella tässä ketjussa työelämän realiteetit ihan hukassa? Olen ollut töissä useassa firmassa ja aina jos olet pois lapsekkaan vuoksi yhtään useammin tulee noottia, vattuilua ja ongelmia. Kommentoin jo aiemmin ettei itselläni edes ole lapsia mutta tiedän millaista se on. Ja työnantajat ei tosiaan palkkaa normi työntekijöille mitään hoitajia. Meillä ei saa edes palkatonta mitenkään helposti. Mitä tuossa voi tehdä? Töissä on käytävä ja kestonuhainen lapsi köhii helposti joka käänteessä syksystä kevääseen joka kuukausi.

Käytännössä hyvin harva työnantaja on myötämielinen. Sillä ei ole mitään tekemistä vanhemmuuden kanssa.

Mutta kun mitään ”’kestonuhaa” ja köhää ei ole olemassa. Paitsi allergiat ja kylmässä vuotava nenä. Meillä on lapsi ollut elokuun jälkeen täysin terve, jokaisen päivän. Varmaan siksi kun nämä ”kestonuhaiset” eivät koronasääntöjen takia pääse päiväkotiin tartuttamaan.

Voin antaa ilmaisen vinkin kaikille masentuneille, yksinhuoltajille, väsyneille, uraputkessa oleville ja etätyöläisille vanhemmille (itsekin olen ollut jotain näistä): mitä _aikaisemmin_ pidätte sen sairaspäivän lapselle, sitä lyhyempi tulee saikusta. Toimii myös kipeälle aikuiselle. Eli alkava flunssa ja nuha, lapsi jää heti kotiin lepoon ja on sisällä sen päivän — mltään pahempia oireita ei yleensä tule eikä sairaus pitkity. Päivä pari riittää koko hommaan. Sen sijaan jos sinnittelee hoidossa, lapsen sairaus menee pahimman kautta ja venyy saikkukin. Lisäksi tartutat maksimaalisen määrän muita.

Kuule, sinulle on yksiselitteisesti annettu väärää tietoa. On todellakin olemassa sellainen asia kuin "kestonuha", lääkärit kutsuvat sitä vasomotoriseksi nuhaksi. Se ei ole edes hirveän harvinainen. Eli ensi kerralla kun möyhöät, että sillä 200+ päivää vuodessa niiskuttavalla lapsella on nyt vaan oltava korona ja influenssa ja kuppa ja HIV, niin kysypä reilusti itseltäsi onko sinulla lääketieteellistä kompetenssia arvioida muiden ihmisten oireita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun oma tyttäreni oli pieni, päiväkotiaika oli yhtä he""ttiä. Tytöllä valui  nenä  ulkona solkenaan ja joskus myös yski, mitään syytä tähän ei löytynyt. Oli todetu allergiat eläimiä ja pähkinöitä kohtaan, mutta kumpikaan ei selittänyt  että matkalla autolle nenä alkoi valua ja valui koko hoitopäivän. Ja sitten soiteltin hakemaan että kun Ada on  kipeä!  Tilanne kävi niin ahdistavaksi, että minun piti jäädä töistä pois ja hoitaa tyttö kotona,ei kumpikaan miehen kanssa tykätty tästä mutta minkäs teit. Onneksi eskarissa osattiin sitten käyttää maalaisjärkeä  eikä meille soiteltu ellei ollut sitten oikeasti tullut kipeäksi ja tuo kävi vain kerran.  Ja koulu.-ikään mennessä räkäisyys loppui.

Itselläni muuten  luultavasti on vasetoninen nuha, mitään virallista diagnoosia en ole saanut mutta heti kun menen ulos nokka alkaa vuotaa. Tämä alkoi  minulla vasta aikuisena mutta mietin, olisiko tytöllä voinut olla  jotain samantyyppistä?

Mitä pk sanoi, kun keskustelitte asiasta ja selitit tilanteen?

Jankkasivat vain jääräpäisesti ettei lapsi voi olla siellä räkää valuen. Sillä, että tyttö leikki ja söi normaalisti ei ollut mitään merkitystä.  Vieläkin pistää vihaksi muistella..

Meillä sama ongelma lasten kanssa. Tosin sillä erotuksella, että minun on kertakaikkiaan mahdotonta jäädä pois työelämästä tai meiltä lähtee koti alta. Lapsia 3, nuorin vasta vauva, vahva allergiaperimä kummaltakin puolelta ja toisella vanhemmalla vuotaa omakin nenä about 365 päivää vuodessa. Antihistamiineista vain rajallinen apu. Nenäsuihkeita en viitsisi pitkäaikaisesti käyttää. En tiedä miten selvitään päiväkotivuosista. Esikoisen päivähoitotaipaleen alun pelastus oli järkevä perhepäivähoitajia, jonka linjaus oli että kuumeettomat räkänokat on tervetulleita hoitoon. Hän on kuitenkin jo lopettanut ja nyt pitäisi jotenkin selviytyä päiväkotiarjesta.

Vierailija kirjoitti:

"Niin ja se onkin sitten vielä astetta vaikeampi ja huolestuttavampi asia jos se lapsi tuodaan hoitoon koska vanhempi on niin uupunut että ei jaksa hoitaa. Samaan kastiin menee nämä yövaipoissa hoitoon tuotavat jne.

Eihän siinä toki meidän hoitajien paheksunta auta, perheet vaan usein tarvitsisi enemmän ja erilaista tukea kuin se päivähoito. Mielestäni päivähoidon vastuulle sysätään nykyään vähän liikaakin kaikki sosiaaliset ja kehitykselliset ongelmat. Kun se on kuitenkin edelleen käytännössä lähinnä sitä päivähoitoa, harvassa paikassa on oikeasti osaamista ja RESURSSEJA tukea perheitä jotenkin kokonaisvaltaisesti, kun kotona on ongelmia, tai kun lapsella on suuria kehityksellisiä haasteita joihin tarvittaisiin todellisuudessa erilaisia terapioita ym. Niin ne lykätään vaan päivähoitoon. Siinä väsyy sit kaikki, koti ja hoitajat. No, menee jo vähän pitkälle. Mutta pointti oli että kun tälläistä ilmenee niin oikeastihan pitäisi miettiä niitä juurisyitä, ei siihen meidän hoitajien paheksunta auta.

En tajua. Jos joku on niin uupunut, ettei jaksa hoitaa lasta 24/7, niin miksi se on ongelma, että hän vie lapsen silloin päivähoitoon? Kyllä se vaan huomattavasti helpottaa, että saa lapsen hoitamisesta taukoja.  Ei päivähoidossa tarvi niin kokonaisvaltaisesti perheitä tukea, että terapoitaisiin vanhemmat ja lapset. Riittää, että hoidetaan lapsia. Perheillä voi olla psykiatriset hoidot ym päiväkodin tietämättä. Ja olisi kiva, jos työntekijät ei ajattelisi, että se on ongelma, että sellaisetkin ihmiset tuo lapsia päivähoitoon, kenellä on psykiatrisia ongelmia. En ne tartu niin kuin korona.

Eihän se silloin olekaan ongelma jos lisäksi pyörii muut hoidot ja tuet ympärillä. Usein näin vaan ei ole. Ainoa tuki perheelle on se päivähoito. Ja se on ongelma silloin jos se aikuinen kotona ei parane tai tule toimintakykyiseksi vain sen voimalla että lapsi on hoidossa. Ja siksi lapsi oireilee kotona ja hoidossa. Tai sillä lapsella on haasteita joihin hän tarvitsisi terapiaa tms. Nämä on sitten niitä lapsia usein joilla on esim. agressiivisuutta toisia kohtaan ja hoitopäivät voi olla aivan hulluja ja pelkkää selviytymistä.

En ole keneltäkään päivähoitoa eväämässä, vaan olen vain sitä mieltä että meidän lastenhoitajien tai edes opettajien osaamisella ei ratkaista moniakaan ongelmia ja silti ne jää käytännössä meidän harteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niin ja se onkin sitten vielä astetta vaikeampi ja huolestuttavampi asia jos se lapsi tuodaan hoitoon koska vanhempi on niin uupunut että ei jaksa hoitaa. Samaan kastiin menee nämä yövaipoissa hoitoon tuotavat jne.

Eihän siinä toki meidän hoitajien paheksunta auta, perheet vaan usein tarvitsisi enemmän ja erilaista tukea kuin se päivähoito. Mielestäni päivähoidon vastuulle sysätään nykyään vähän liikaakin kaikki sosiaaliset ja kehitykselliset ongelmat. Kun se on kuitenkin edelleen käytännössä lähinnä sitä päivähoitoa, harvassa paikassa on oikeasti osaamista ja RESURSSEJA tukea perheitä jotenkin kokonaisvaltaisesti, kun kotona on ongelmia, tai kun lapsella on suuria kehityksellisiä haasteita joihin tarvittaisiin todellisuudessa erilaisia terapioita ym. Niin ne lykätään vaan päivähoitoon. Siinä väsyy sit kaikki, koti ja hoitajat. No, menee jo vähän pitkälle. Mutta pointti oli että kun tälläistä ilmenee niin oikeastihan pitäisi miettiä niitä juurisyitä, ei siihen meidän hoitajien paheksunta auta.

En tajua. Jos joku on niin uupunut, ettei jaksa hoitaa lasta 24/7, niin miksi se on ongelma, että hän vie lapsen silloin päivähoitoon? Kyllä se vaan huomattavasti helpottaa, että saa lapsen hoitamisesta taukoja.  Ei päivähoidossa tarvi niin kokonaisvaltaisesti perheitä tukea, että terapoitaisiin vanhemmat ja lapset. Riittää, että hoidetaan lapsia. Perheillä voi olla psykiatriset hoidot ym päiväkodin tietämättä. Ja olisi kiva, jos työntekijät ei ajattelisi, että se on ongelma, että sellaisetkin ihmiset tuo lapsia päivähoitoon, kenellä on psykiatrisia ongelmia. En ne tartu niin kuin korona.

Eihän se silloin olekaan ongelma jos lisäksi pyörii muut hoidot ja tuet ympärillä. Usein näin vaan ei ole. Ainoa tuki perheelle on se päivähoito. Ja se on ongelma silloin jos se aikuinen kotona ei parane tai tule toimintakykyiseksi vain sen voimalla että lapsi on hoidossa. Ja siksi lapsi oireilee kotona ja hoidossa. Tai sillä lapsella on haasteita joihin hän tarvitsisi terapiaa tms. Nämä on sitten niitä lapsia usein joilla on esim. agressiivisuutta toisia kohtaan ja hoitopäivät voi olla aivan hulluja ja pelkkää selviytymistä.

En ole keneltäkään päivähoitoa eväämässä, vaan olen vain sitä mieltä että meidän lastenhoitajien tai edes opettajien osaamisella ei ratkaista moniakaan ongelmia ja silti ne jää käytännössä meidän harteille.

Tai sitten sinulla on vähän epärealistinen käsitys terapian tuloksista ja etenkin nopeudesta. Perheen ongelmien jatkuminen tai edes paheneminen ei todista ettei apua ole haettu. Joskus masennus vaan pahenee, vaikka olisi jo lääkitys ja keskusteluapukin päällä. Tai lapsen käytösongelmat pahenevat, vaikka olisi jo kontakti lastenpsykologille, perheneuvojalle, ehkä jopa lastenpsykiatrille ja/tai -neurologille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan noin tällaisessa maailmantilanteessa tee? Onhan se aina ollut kyseenalaista, mutta oikeastiko joku muka vielä noin tekee?

Mutta muuten. Lapsista ei aina tiedä, että ovat tulossa kipeäksi. Aikuinen osaa sanoa, että nyt olo ei tunnu terveeltä, mutta lapsi ei sitä tunnista vielä. Kuume voi siis nousta yhtäkkiä. Ja tavallisimmin se itseasiassa nousee iltapäivällä, ei yön aikana tai aamulla.

Riippunee lapsesta. En muista yhtään kertaa, etteikö mun lapsen tauti ollut aavistettavissa jo yöllä ihan jotenkin siitä levottomasta nukkumisesta, ja yleensä nenän tuhinasta. Joka flunssassa olen aamulla tiennyt, että tänään muuten tullaan kipeäksi. (Ja jättänyt viemättä hoitoon.)

Pystytkö sinä sitten jäämään levottoman nukkumisen takia hoitamaan lasta pois töistä? Minä en, kyllä pitää olla joku oikea oire.

No kun mulla on ollut niin vahva aavistus, ettei se ollut pelkkää levotonta nukkumista. En ole kertaakaan ollut tästä väärässä. Vaaditaanko teillä siis lääkärintodistus, että vanhempi saa olla pois?

Eiköhän se ole enemmän sääntö kuin poikkeus, että lapsen sairaudesta vaaditaan lääkärintodistus. Osa työnantajista jopa vaatii todistuksen myös töissä olevan puolison työnantajalta, että tämä puoliso varmasti on työpaikalla kyseisenä aikana.

Tämä! Silloin kun itsellänivielä oli päiväkoti ikäisiä lapsia, niin piti ilmoittaa isän työnantaja ja puhelinnro. Olisivat halutessaan tarkistaneet, etteivät molemmat vedätä työnantajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Niin ja se onkin sitten vielä astetta vaikeampi ja huolestuttavampi asia jos se lapsi tuodaan hoitoon koska vanhempi on niin uupunut että ei jaksa hoitaa. Samaan kastiin menee nämä yövaipoissa hoitoon tuotavat jne.

Eihän siinä toki meidän hoitajien paheksunta auta, perheet vaan usein tarvitsisi enemmän ja erilaista tukea kuin se päivähoito. Mielestäni päivähoidon vastuulle sysätään nykyään vähän liikaakin kaikki sosiaaliset ja kehitykselliset ongelmat. Kun se on kuitenkin edelleen käytännössä lähinnä sitä päivähoitoa, harvassa paikassa on oikeasti osaamista ja RESURSSEJA tukea perheitä jotenkin kokonaisvaltaisesti, kun kotona on ongelmia, tai kun lapsella on suuria kehityksellisiä haasteita joihin tarvittaisiin todellisuudessa erilaisia terapioita ym. Niin ne lykätään vaan päivähoitoon. Siinä väsyy sit kaikki, koti ja hoitajat. No, menee jo vähän pitkälle. Mutta pointti oli että kun tälläistä ilmenee niin oikeastihan pitäisi miettiä niitä juurisyitä, ei siihen meidän hoitajien paheksunta auta.

En tajua. Jos joku on niin uupunut, ettei jaksa hoitaa lasta 24/7, niin miksi se on ongelma, että hän vie lapsen silloin päivähoitoon? Kyllä se vaan huomattavasti helpottaa, että saa lapsen hoitamisesta taukoja.  Ei päivähoidossa tarvi niin kokonaisvaltaisesti perheitä tukea, että terapoitaisiin vanhemmat ja lapset. Riittää, että hoidetaan lapsia. Perheillä voi olla psykiatriset hoidot ym päiväkodin tietämättä. Ja olisi kiva, jos työntekijät ei ajattelisi, että se on ongelma, että sellaisetkin ihmiset tuo lapsia päivähoitoon, kenellä on psykiatrisia ongelmia. En ne tartu niin kuin korona.

Eihän se silloin olekaan ongelma jos lisäksi pyörii muut hoidot ja tuet ympärillä. Usein näin vaan ei ole. Ainoa tuki perheelle on se päivähoito. Ja se on ongelma silloin jos se aikuinen kotona ei parane tai tule toimintakykyiseksi vain sen voimalla että lapsi on hoidossa. Ja siksi lapsi oireilee kotona ja hoidossa. Tai sillä lapsella on haasteita joihin hän tarvitsisi terapiaa tms. Nämä on sitten niitä lapsia usein joilla on esim. agressiivisuutta toisia kohtaan ja hoitopäivät voi olla aivan hulluja ja pelkkää selviytymistä.

En ole keneltäkään päivähoitoa eväämässä, vaan olen vain sitä mieltä että meidän lastenhoitajien tai edes opettajien osaamisella ei ratkaista moniakaan ongelmia ja silti ne jää käytännössä meidän harteille.

Tai sitten sinulla on vähän epärealistinen käsitys terapian tuloksista ja etenkin nopeudesta. Perheen ongelmien jatkuminen tai edes paheneminen ei todista ettei apua ole haettu. Joskus masennus vaan pahenee, vaikka olisi jo lääkitys ja keskusteluapukin päällä. Tai lapsen käytösongelmat pahenevat, vaikka olisi jo kontakti lastenpsykologille, perheneuvojalle, ehkä jopa lastenpsykiatrille ja/tai -neurologille.

Huoh.. tiedän kyllä että on hidasta. Olen itsekin nepsylapsen äiti. Enkä väitä että kaikilla on näin, mutta kyllä näitä tapauksia on paljonkin. Eikä mitenkään harvinaista ole sekään että vanhemmat kieltää avun ja esim. ei saavu palavereihin yms. Mutta menee nyt jo ohi aloituksen aiheen joten antaa olla.

Allerginen lapsi ansaitsee ja tarvitsee lääkkeet. Allergian kanssa on vittumaista elää ja se heikentää oloa muutenkin, kuin vain nenän valumisella. Pahimmilaan tulee kuumeinen ja sairas olo.

Jatkuvasti turvonneet limakalvot altistavat korvatulehduksille ja poskiontelon tulehtumiselle. Lisäksi suu auki hengittäessä hampaat kuivuvat ja reikiintyvät.

Olen itse käyttänyt allergialääkkeitä yli 40 vuotta. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi pikkulapset pakotetaan olemaan ilman kunnon lääkitystä. Sivuvaikutukset ovat lieviä noihin allergian haittoihin verrattuna.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko monella tässä ketjussa työelämän realiteetit ihan hukassa? Olen ollut töissä useassa firmassa ja aina jos olet pois lapsekkaan vuoksi yhtään useammin tulee noottia, vattuilua ja ongelmia. Kommentoin jo aiemmin ettei itselläni edes ole lapsia mutta tiedän millaista se on. Ja työnantajat ei tosiaan palkkaa normi työntekijöille mitään hoitajia. Meillä ei saa edes palkatonta mitenkään helposti. Mitä tuossa voi tehdä? Töissä on käytävä ja kestonuhainen lapsi köhii helposti joka käänteessä syksystä kevääseen joka kuukausi.

Käytännössä hyvin harva työnantaja on myötämielinen. Sillä ei ole mitään tekemistä vanhemmuuden kanssa.

Mutta kun mitään ”’kestonuhaa” ja köhää ei ole olemassa. Paitsi allergiat ja kylmässä vuotava nenä. Meillä on lapsi ollut elokuun jälkeen täysin terve, jokaisen päivän. Varmaan siksi kun nämä ”kestonuhaiset” eivät koronasääntöjen takia pääse päiväkotiin tartuttamaan.

Voin antaa ilmaisen vinkin kaikille masentuneille, yksinhuoltajille, väsyneille, uraputkessa oleville ja etätyöläisille vanhemmille (itsekin olen ollut jotain näistä): mitä _aikaisemmin_ pidätte sen sairaspäivän lapselle, sitä lyhyempi tulee saikusta. Toimii myös kipeälle aikuiselle. Eli alkava flunssa ja nuha, lapsi jää heti kotiin lepoon ja on sisällä sen päivän — mltään pahempia oireita ei yleensä tule eikä sairaus pitkity. Päivä pari riittää koko hommaan. Sen sijaan jos sinnittelee hoidossa, lapsen sairaus menee pahimman kautta ja venyy saikkukin. Lisäksi tartutat maksimaalisen määrän muita.

Kuule, sinulle on yksiselitteisesti annettu väärää tietoa. On todellakin olemassa sellainen asia kuin "kestonuha", lääkärit kutsuvat sitä vasomotoriseksi nuhaksi. Se ei ole edes hirveän harvinainen. Eli ensi kerralla kun möyhöät, että sillä 200+ päivää vuodessa niiskuttavalla lapsella on nyt vaan oltava korona ja influenssa ja kuppa ja HIV, niin kysypä reilusti itseltäsi onko sinulla lääketieteellistä kompetenssia arvioida muiden ihmisten oireita.

Sori, ajattelin että vasomotorinen nuha sisältyy tohon ”kylmässä vuotava” nokka, koska se on usein pahimmillaan ulkoilmassa, kun tuuli ja lämpötilan vaihtelut pahentaa oireita.

Itse asiassa en sanonut mitään vakavista sairauksista, vaan tosiaan nuhaflunssasta. Kuten tässäkin ketjussa monesti todettu, niin tän viime vuoden aikana huomattu että monesti se ”vasomotorinen” nuha onkin ollut ihan perus rinovirus tai muu, ja nyt lasten sairastaminen vähentynyt rutkasti.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat itsekkäitä. Ei ajatella muita. Se on tämän ajan vitsaus yleisestikin.

Noh, luonto kyllä kostaa tämän itsekkyyden meille, siinä ei paljon Panadolit auta kun ilmastonmuutos tuosta nostaa kierroksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko monella tässä ketjussa työelämän realiteetit ihan hukassa? Olen ollut töissä useassa firmassa ja aina jos olet pois lapsekkaan vuoksi yhtään useammin tulee noottia, vattuilua ja ongelmia. Kommentoin jo aiemmin ettei itselläni edes ole lapsia mutta tiedän millaista se on. Ja työnantajat ei tosiaan palkkaa normi työntekijöille mitään hoitajia. Meillä ei saa edes palkatonta mitenkään helposti. Mitä tuossa voi tehdä? Töissä on käytävä ja kestonuhainen lapsi köhii helposti joka käänteessä syksystä kevääseen joka kuukausi.

Käytännössä hyvin harva työnantaja on myötämielinen. Sillä ei ole mitään tekemistä vanhemmuuden kanssa.

Mutta kun mitään ”’kestonuhaa” ja köhää ei ole olemassa. Paitsi allergiat ja kylmässä vuotava nenä. Meillä on lapsi ollut elokuun jälkeen täysin terve, jokaisen päivän. Varmaan siksi kun nämä ”kestonuhaiset” eivät koronasääntöjen takia pääse päiväkotiin tartuttamaan.

Voin antaa ilmaisen vinkin kaikille masentuneille, yksinhuoltajille, väsyneille, uraputkessa oleville ja etätyöläisille vanhemmille (itsekin olen ollut jotain näistä): mitä _aikaisemmin_ pidätte sen sairaspäivän lapselle, sitä lyhyempi tulee saikusta. Toimii myös kipeälle aikuiselle. Eli alkava flunssa ja nuha, lapsi jää heti kotiin lepoon ja on sisällä sen päivän — mltään pahempia oireita ei yleensä tule eikä sairaus pitkity. Päivä pari riittää koko hommaan. Sen sijaan jos sinnittelee hoidossa, lapsen sairaus menee pahimman kautta ja venyy saikkukin. Lisäksi tartutat maksimaalisen määrän muita.

Kuule, sinulle on yksiselitteisesti annettu väärää tietoa. On todellakin olemassa sellainen asia kuin "kestonuha", lääkärit kutsuvat sitä vasomotoriseksi nuhaksi. Se ei ole edes hirveän harvinainen. Eli ensi kerralla kun möyhöät, että sillä 200+ päivää vuodessa niiskuttavalla lapsella on nyt vaan oltava korona ja influenssa ja kuppa ja HIV, niin kysypä reilusti itseltäsi onko sinulla lääketieteellistä kompetenssia arvioida muiden ihmisten oireita.

Sori, ajattelin että vasomotorinen nuha sisältyy tohon ”kylmässä vuotava” nokka, koska se on usein pahimmillaan ulkoilmassa, kun tuuli ja lämpötilan vaihtelut pahentaa oireita.

Itse asiassa en sanonut mitään vakavista sairauksista, vaan tosiaan nuhaflunssasta. Kuten tässäkin ketjussa monesti todettu, niin tän viime vuoden aikana huomattu että monesti se ”vasomotorinen” nuha onkin ollut ihan perus rinovirus tai muu, ja nyt lasten sairastaminen vähentynyt rutkasti.

Ei se vasomotorinen nuha nyt niin yleistä tosiaan ole. Tällä palstalla vain. Meidän päiväkodissa on vain muutama lapsi kenellä nenä vuotaa ulkona ja se on ihan ok. Vähän kirkasta räkää nenän alla ja sisällä loppuu. Ehkä 1-2:lla kymmenestä.

Ja ne entiset kestonuhat ovat tosiaan loppuneet. Kenelläkään ei vuoda nenä sisällä. Me kaikki päiväkodissa työskentelevät olemme huomanneet saman. Eli se entinen kestonuhainen on tosiaan kärsinyt jostain pöpöstä, eikä ole saanut toipua kunnolla.

Nyt kun sairaat lapset on oikeasti jouduttu pitämään kotona, ei meillä ole kiertänyt vatsataudit, rokot jne vuoteen. Ennen oli ihan jatkuva riesa.

Uskoisin, että vanhemmat ovat oikeasti tyytyväisiä.

Siksi kun niitä ei jakseta itse hoitaa!Ne kun huutaa,sotkee ja niitä pitää ihan itse ulkoiluttaa ja laittaa ruokaakin.Näin nykyvanhemmilla!

Joustamaton työelämä. Samasta syystä on pitänyt käydä vuosikymmeniä kipeänä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella itsekästä. Ei tulisi mieleenkään viedä edes lievästi oirehtivaa lasta hoitoon. Uskomatonta että noin edelleen tehdään. Tänä vuonna on oltukin tosi terveitä, vain kaksi kertaa flunssassa, silloin kyllä oltiin se koko 1,5 viikkoa kotona ja sitten vasta kun täysin oireeton päivä takana, vietiin hoitoon. Toivoisin että jatkossakin sairaat lapset jätetään kotiin, näin ne flunssat jyllää nonstoppina kun aina joku tulee sairaana hoitoon. Paljon kivempaa kaikille kun ollaan terveempinä. Mutta minä minä minä ja muista paskat. Hävetkää.

Miten työnantajasi tuohon suhtautuu, ja kuka hoitoo työsi sillä välin kun olet poissa? Miten homma hoituu teillä taloudellisesti, jos olet ilman palkkaa suuren osan kuusta? 

Niin siis hoidamme lähtökohtaisesti puolison kanssa puoliksi sairaslomat. Sairas lapsi = sairasloma. Sairaslomatodistuksen saa terveyskeskuksesta soittamalla hoitajalle. Nyt korona-aikana työnantaja tosin on sanonut ettei tarvitse kuormittaa terveydenhoitoa tällaisella ja hoidetaan parhaamme mukaan ihan kotona. On kyllä luottanut sanaani. Jos on tärkeä työmeno tai kokous, toinen vanhempi hoitaa ja toisinpäin. Etänä tehdään tällä hetkellä kaikki "toimistotyöt". Jos olisi keissi, että tarvitsisi todistuksen niin sitten tietenkin hankittaisiin sairaslomatodistus, koronatesti ja sairasloma. 1,5 viikkoa sairaana esimerkiksi meillä on niin että lapsi tuli sairaaksi torstaina, olin itse poissa töistä to ja pe, mies sitten seuraavalla viikolla ma-ke ja minä taas loppuviikosta. Tehtiin kyllä näinä päivinä myös töitä etänä että oikeastaan mikään homma ei jäänyt hoitamatta kokonaan. Ymmärrän kyllä että etänä ei voi kaikkia töitä tehdä, mutta silloin haetaan sairaslomaa. 

Useimmissa TES:sä on oikeus  olla 3-4pv palkallisella vapaalla sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Per lapsi/sairaus, EI per aikuinen. Se, että sinä ja miehesi olette voineet toimia näin ei todellakaan tarkoita, että se olisi kaikille tai edes suurimmalle osalle mahdollista. Itsekin olen työssä, jossa ei tarvitse kaikesta toimittaa todistusta ja työntekijän sanaan luotetaan, mutta todella, todella monet eivät ole; kuten tuossa joku kertoikin, on ihan yleistä, että työnantaja vaatii jopa kotona olevan puolison työnantajalta todistuksia. 

Tietenkään ei ole oikein viedä selvästi kipeää lapsiparkaa hoitoon. Mutta on aivan eri asia viedä flunssan jäljiltä hivenen nenää pyyhkivä, aikoja sitten parantunut reipas ja iloinen lapsi hoitoon. Kaikilla ei oikeasti ole realistista mahdollisuutta olla lapsen kanssa kotona viikkokausia. Olen itse yh ja toimin kyllä vastuullisesti mutta mulla ei ihan oikeasti ole mahdollisuutta olla niin hieno ja vastuullinen ihminen, että voisin olla koko ajan kotona ilman oikeaa syytä. Mun työhän ei voi ottaa sijaista, jos olen poissa, työt ei tule tehdyksi. Tilapäisesti toki voin venyä ja tehdä töitä sitten vaikka yöllä, mutta ei kukaan sitä kovin pitkään jaksa. Jos poissaoloja on koko ajan, asiat kasaantuu ja vaikeutuu, ja homma menee siihen, että teen jatkuvasti töitä iltamyöhään tai öisin. Loppuu rahat, loppuu työt ja loppuu jaksaminen. 

Arvostan vk-työntekijöiden työtä, mutta huomaahan sen, että monet siellä eivät tajua, että kaikille ei voi palkata sijaista, joka tulee ja hoitaa sun vuoron kun olet kotona.