Mitä sanoisit 26-vuotiaalle itsellesi?

Olet kaunis ja upea juuri tuollaisena! Älä valita pikkuasioista vaan ole iloinen että olet terve. Jätä menemättä siihen duunipaikkaan. Tai jos menet niin lähde ajoissa.

Käy se koulu nyt kunnolla loppuun ja hanki tutkinto.

Ole rohkea ja usko itseesi.

Osta ensiasunto HETI, älä asu vuokralla.

Käy katsomassa isää useammin hoitokodissa.

Älä myy sitä autoa, ainakaan vielä, arvo tulee nousemaan.

Se ei ole ohi, vaan nyt se vasta alkaa. Nauti joka päivästä.

Ei mun tarvitsisi sanoa enää mitään 26-vuotiaalle itselleni. Taputtaisin olalle ja sanoisin: -"Hyvin menee". Sen sijaan 16.vuotiaalle olisi paljonkin asiaa.

26.v:llä oli jo rakastava aviomies, 3 lasta ja kaunis omakotitalo.

Lopeta se syöminen!

Olen kyllä vasta 28v, mutta 2v sitten melkein 8kg hoikempi.

Että helpompi olisi oposkella jokin muu kuin täysin miesvaltinen ammatti. Tai kyllä se opiskelu helppoa oli, mutta työ miesvaltaisella alalla alkaa jo harmittaa.

jatka salasuhdetta sen ihanan puumanaisen kaa

😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapa itses

Sama... Sanonta "asioilla on tapana järjestyä" ei pidä paikkaansa.

Höpsis, aina ne järjestyy, vaikka ei järjestyisikään juuri niin, kuin itse tahdot. Yhdelle järjestyy paikka mullan alta ja toiselle mullan päältä, ja sitä rataa... Sellaista se elämä on. Saa siitä silti nauttia niin kauan kuin elää, ja kannattaa nauttia.

Älä saa kolmen kympin kriisiä ja pilaa ihan hyvää elämääsi. Vaikka se ei silloin tuntunut aina kovin hyvältä, paskemmaksi vaan muuttuu eikä sieltä enää nousta. Hitto kun voi olla pettynyt itseensä.

N36

Elät elämäsi parasta aikaa (olin juuri aloittanut opiskelut).