5v leikkii synnyttämistä koko ajan. Onko normaalia?

Vierailija kirjoitti:

Tuota noin... Meidän 6 v puhuu paljon vauvoista ja on aivan vauvakuumeinen, leikkii paljon hoivaavansa pieniä vauvoja ja puhuu "ensin pitää rakastua ja mennä naimisiin ja sitten voi synnyttää vauvoja". Ei siis vielä tiedä miten vauvoja syntyy kun jotenkin sai käsityksen, että mahassa me kasvaa ja sitten äiti ja isä käy lääkärissä/sairaalassa, jossa lääkäri maagisesti saa vauvan "syntymään". Näin siis vauvoja "syntyy". En nyt kuitenkaan vielä tuon ikäiselle halua lietsoa synnytyspelkoa, joten annan leikkiä perheenlisäyksestä iloitsemista. Koitin kyllä kerran sanoa, että vauva syntyy äidin synnytyskanavan kautta pimpistä, mutta tuijotti vain hölmistyneenä ja sanoi, että "haha, eipäs vaan lääkärissä". Joten vielä ei ehkä ole aika enempää valistaa, en itsekään tuon ikäisenä asiaa syvällisemmin miettinyt.

:DDD Pimpistä :DDD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tännekin löytyi tämä provo, joka kertoilee synnytysleikin olevan jotain pervoa? Mene muualle, vaikka ulos kävelylle.

Minä tulin tänne kertomaan, että koskettelijan uhriksi joutuneen lapsen oireet on otettava tosissaan! Mene itse kävelylle ja lakkaa vähättelemästä lapsen hätää! Olet iljettävä.

Höpö höpö nyt.

Minulla oli lapsena myös tuollainen vaihe, että leikin usein synnytystä. En osaa enää näin aikuisena sanoa, miksi, mutta minkäänlaista seksuaalista tai muutakaan hyväksikäyttöä en ollut kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tännekin löytyi tämä provo, joka kertoilee synnytysleikin olevan jotain pervoa? Mene muualle, vaikka ulos kävelylle.

Minä tulin tänne kertomaan, että koskettelijan uhriksi joutuneen lapsen oireet on otettava tosissaan! Mene itse kävelylle ja lakkaa vähättelemästä lapsen hätää! Olet iljettävä.

Höpö höpö nyt.

Minulla oli lapsena myös tuollainen vaihe, että leikin usein synnytystä. En osaa enää näin aikuisena sanoa, miksi, mutta minkäänlaista seksuaalista tai muutakaan hyväksikäyttöä en ollut kokenut.

On hyvin mahdollista, että sinua on kosketeltu tietämättäsi intiimialueelta ja olet myöhemmin kieltänyt sen ja ikään kuin pyyhkinyt mielestäsi kokemasi järkytyksen.

Nämä kosketteluepäilyt ilmenevöt aivan toisilla oireilla. Lapsi on selkeästi ahdistunut ym. ym. Oirekuvaukset löytyy vaikka netistä.

Siis aivan normaalia kehityskaareen kuuluvaa leikkiä.

Haluaisiko pikkusisaruksen tai muuten vaan haluaisi leikkiä äitiä..

Ikäkauteen kuuluvaa. Vähän niinkuin sekin, että joskus lapsi "ihastuu" jompaankumpaan vanhempaansa. Nykyajan kukkahattu-yhteiskunnassa vaan jaksetaan kauhistella asiaa kuin asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitinä en kestäisi tuota leikkiä :D Synnytys on niin oksettavaa, anteeksi nyt vaan. Minun mielipide.

Mutta varmasti ihan normaalia :)

Synnytys oksettavaa? Jännä kommentti aikuiselta, mikä muu sun mielestä on oksettavaa?

Ai? Kyllä se minunkin mielestäni on oksettavaa. Ihan kirjaimellisestikin, oksennus tuli kun supistukset oli niin kivuliaita.

Näille jotka väittävät että olisi oire jostain lapsen väärin koskettelusta niin olen yksinhuoltaja ja tämä on ainoa lapseni joten mitään mahdollisuutta sille että joku olisi koskenut ei ole jos ei sitten päiväkodissa harrasteta lukittujen ovien takana jotain mistä en tiedä.

Kiitos järkevästi vastanneille.

Aloittaja.

Lapsi käsittelee omaa maailmaan tulemistaan leikkimällä synnyttämistä.

Lapset ylipäätään käsittelevät asioita leikin kautta. Kun syntymä alkaa olla käsitelty, leikki hiipuu pois. Sitten tulee joku uusi teema.

Kiva, kun leikit lapsen kanssa. Kuulostatte molemmat normaaleilta 🙂 Olet turvallinen aikuinen, kun kerran hän sinun kanssasi leikkii.

Ihan normaalilta asialta kuulostaa. Onhan syntymä ihmeellinen asia aikuisellekin, saati sitten 5-vuotiaalle, joka on ehkä juuri oppinut koko jutun.

Ja sitten vielä (tämä ei ole kohdistettu ap:lle): omista traumaattisista synnytyskokemuksista ei puhuta pienen lapsen kanssa. Niitä voi jakaa kumppanin, ystävän tai terapeutin kanssa. Lapsen ei tarvitse traumatisoitua kanssasi. Voit jopa sanoa pienen valkoisen valheen, että synnytys oli ihan ok kokemus ja sinä rakkaani olit maailman ihanin vauva (ja olet edelleen maailman ihanin tyttö /poika!).

Lapsen näkökulmasta on oleellista, että hän on rakastettu. Kyllä hän vielä isompana tulee ymmärtämään että synnyttäminen myös sattuu. Hänelle se syntymä ja maailmaan tuleminen on se "juttu".

Meillä samat leikit 4-vuotiaalla. En ole edes ajatellut, että olisi jotain outoa. Eikä se ainakaan minulla ollut mikään oksettava ja kamala toimenpide, rauhallinen suunniteltu sektio. Mutta yksilöllistähän tämäkin on, miten synnytyksen kokee. Eikä kaikki todellakaan synnytä alakautta.

Itse kavereitteni kanssa leikittiin lääkärileikkejä - ei siis mitään kosketteluja - vaan läkärihoitajaa ja rokottamista ja laastareita.

Vauvoista tiedettiin, että ne haetaan sairaalasta.

Omat lapset jossain vaiheessa leikkivät myös. Lääkärivälineet oli tosi suosittuja leluja. Kunnes alettiin leikkiä koulua...

Heh, muistan leikkineeni synnytysleikkejä joskus nelivuotiaana. Synnyttäminen tuntui niissä taianomaiselta jutulta, että hupsista vain! Mitä sieltä tuleekaan:D

Lapsi alkaa oivaltaa, että hänellä on ihan oma historia, joka alkaa syntymästä. Jotenkin liikuttavaa. Toki varmaan jos tulee sisaruksia, asia tulee tehokkaasti käsittelyyn!

Lapset leikkivät sitä, mitä näkevät tai kuulevat. Jos lähipiiriin on tullut vauva ja hän on kuullut että ne kasvaa äidin mahassa, siitä se tulee. 

Mun veljet lastasivat lapsena kuorma-auton lavalle halkoja ja kuljettivat ruumiita ruumishuoneelle. Kuulostaa hurjalta, mutta ei se ole hurjaa. Isäni oli suntio ja meillä oli siihen aikaan pienen paikkakunnan ruumishuoneen avain, jonka hautauspalvelu kävi hakemassa. Meillä ruumisauton näkeminen oli ihan normaalia elämää. He vain leikkivät mitä näkivät ja kuulivat, edes tajuamatta mikä se ruumishuone on.