Lue keskustelun säännöt.
Te naiset joiden miehet eivät tukeneet teitä tarpeeksi raskausaikana
Lopenuupunut
07.03.2021 |
Hei. Haluaisin kysyä teiltä, jotka odotitte vauvaanne eikä miehenne oikein tukenut teitä kunnolla, muuttuiko tilanne missään vaiheessa? Vai muuttuuko vasta sitten kun lapsi on syntynyt? Muuttuuko silloinkaan? Mies oli alkuajan melko innoissaan mutta pikkuhiljaa hiipui, eipä ole vauvan potkuja kauan kokeillut kun 2 kertaa ehkä. Nyt 7 kk. Muutenkin tuntuu että hänestä on tullut itseään täynnä oleva ihminen ketä ei kiinnosta minä tai lapsi ollenkaan.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ei ole sairaus,voit elää ihan normaalisti. Sulla vaan prinsessa-kuvitelmat.
Jos se on prinsessa kuvitelmaa etten viimeisilläni jaksa esim. sitä että hänen kavereitansa tulee ryyppäämään tänne vkl etten saa nukuttua, niin okei. Veikkaan ettei sulla itteläs taida olla lapsia. Tai sit oot ite saanu ton prinsessakohtelun ja odotat samaa kaikilta muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hän on sanonut kun olette tästä keskustelleet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ei ole sairaus,voit elää ihan normaalisti. Sulla vaan prinsessa-kuvitelmat.
Jos se on prinsessa kuvitelmaa etten viimeisilläni jaksa esim. sitä että hänen kavereitansa tulee ryyppäämään tänne vkl etten saa nukuttua, niin okei. Veikkaan ettei sulla itteläs taida olla lapsia. Tai sit oot ite saanu ton prinsessakohtelun ja odotat samaa kaikilta muilta.
Meidän koti on aina ollut meidän koti, jossa kaikki ei pyöri vain toisen ympärillä ja kumpikin ollaan nukuttu yö jos toinenkin vähän huonommin, kun toisella on ollut kavereita kylässä. Ja kyllä meillä on lapsia ja nyt toki ryyppääminen on vähentynyt.
Miten sinä olet tukenut miestäsi? Teistähän on molemmista nyt tulossa vanhempia, eikä vain SINUSTA?
Mitä se tukeminen sulle tarkoittaa? Jotkut naiset luulee, et heti kun plussaa pitää alkaa prinsessaksi, joka ei mihinkään normaaliin enää kykene. Pitäis aina tietää se koko stoori taustalta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tukenut raskausaikana, meillä oli justiin tollaista että kavereita saatto tulla yksiöön ryyppäämään, mies ei varmaan kokeillut ikinä potkuja, ei käynyt kertaakaan mun kanssani neuvolassa ja mitä kaikkea. Olis pitänyt tajuta jo silloin, mutta kuvittelin kai että se siitä paranee.
Vauvan synnyttyä meni oikeastaan vielä huonommin. Mies katteli telkkaria illat ja saatto joskus ottaa hetkeks vauvan syliin, että sain siivottua tai tehtyä muita kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ei ole sairaus,voit elää ihan normaalisti. Sulla vaan prinsessa-kuvitelmat.
Jos se on prinsessa kuvitelmaa etten viimeisilläni jaksa esim. sitä että hänen kavereitansa tulee ryyppäämään tänne vkl etten saa nukuttua, niin okei. Veikkaan ettei sulla itteläs taida olla lapsia. Tai sit oot ite saanu ton prinsessakohtelun ja odotat samaa kaikilta muilta.
Kuinka usein tätä tapahtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hän on sanonut kun olette tästä keskustelleet?
Että minun pitäisi kuulemma ymmärtää häntä enemmän kuinka "paljosta hän on luopunut" ja tulla häntä enemmän vastaan. Samaten kun rahatilanteemme on kärsinyt myös paljon kun joudun kuitenkin joka päivä syömään, oma paino ei ole juurikaan noussut mutta vauvan paino onneksi on ihan hyvä vaikka normaalia n. 100g vähemmän. Eikä hän ole ostanut vauvalle mitään, minä olen saanut ostaa jotakin vaatteita ja pelikentän yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet tukenut miestäsi? Teistähän on molemmista nyt tulossa vanhempia, eikä vain SINUSTA?
Juuri niin meistä molemmista on tulossa vanhempia. Miten enemmän mun pitäisi tukea, kun antamalla joka päivä huomiota ja hellyyttä? Hän ei käy töissä ja minä täällä siivoan ja teen kaiken.
Kerro nyt tarkemmin miten sua pitää tukea?? Ja miksi ihmeessä sen miehen pitäisi niitä vauvan potkuja kokeilla alvariinsa? Oi miksi, miksi jotkut naiset tekee raskaudestaan jonkun ihmeellisen syndrooman, kokoajan pitäisi olla huomioimassa. Ja kun tässä aloituksessa ei edes tullut mitenkään selväksi MITÄ sen miehen täytyisi tehdä jotta ap olisi tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika keskenkasvuiselta vaikuttaa- kaverit tulee ryyppäämään!
Olisiko kannattanut odottaa että kasvatte ensin aikuisiksi ja sitten vasta keskustella raskautumisesta?
Elämä muuttuu totaalisesti ja molempien täytyy osata ottaa vastuu vauvan hoidosta ja puhaltaa yhteen
hiileen perhe-elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se tukeminen sulle tarkoittaa? Jotkut naiset luulee, et heti kun plussaa pitää alkaa prinsessaksi, joka ei mihinkään normaaliin enää kykene. Pitäis aina tietää se koko stoori taustalta...
En viitsi tänne ihan kaikkea kirjoittaa... Mutta esim sekin olisi jo paljon jos hän voisi käydä joskus kaupassa enkä aina vain minä painavien ostoskassien kanssa. Joskus olisi ihan kiva jos se vaikka tekisi ruokaa tai auttaisi siivoamisessa. Ja noikin nyt on jo niin isoja pyyntöjä etten edes odota niitä, mutta haaveilla saa. Toivon vaan ettei olisi niin itsekäs eikä käyttäisi meidän rahoja kaikkiin tarpeettomiin asioihin jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se tukeminen sulle tarkoittaa? Jotkut naiset luulee, et heti kun plussaa pitää alkaa prinsessaksi, joka ei mihinkään normaaliin enää kykene. Pitäis aina tietää se koko stoori taustalta...
En viitsi tänne ihan kaikkea kirjoittaa... Mutta esim sekin olisi jo paljon jos hän voisi käydä joskus kaupassa enkä aina vain minä painavien ostoskassien kanssa. Joskus olisi ihan kiva jos se vaikka tekisi ruokaa tai auttaisi siivoamisessa. Ja noikin nyt on jo niin isoja pyyntöjä etten edes odota niitä, mutta haaveilla saa. Toivon vaan ettei olisi niin itsekäs eikä käyttäisi meidän rahoja kaikkiin tarpeettomiin asioihin jne...
Mutta itse ostit lapselle pelikentän?
Vierailija kirjoitti:
Ei tukenut raskausaikana, meillä oli justiin tollaista että kavereita saatto tulla yksiöön ryyppäämään, mies ei varmaan kokeillut ikinä potkuja, ei käynyt kertaakaan mun kanssani neuvolassa ja mitä kaikkea. Olis pitänyt tajuta jo silloin, mutta kuvittelin kai että se siitä paranee.
Vauvan synnyttyä meni oikeastaan vielä huonommin. Mies katteli telkkaria illat ja saatto joskus ottaa hetkeks vauvan syliin, että sain siivottua tai tehtyä muita kotitöitä.
Voi ei, tätä mä just pelkään... :( Mekin asutaan yksiössä vielä. Ollaan menossa ensikuussa ensikotiin niin olen elänyt nyt siinä toivossa että kohta nää paskat loppuu että se tajuu alkaa ottaa tosissaan, on se siitä puhunutkin mut silti pelottaa. :(
Kommentti 10: minä ostin lapselle vaatteita, pelikentän ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ei ole sairaus,voit elää ihan normaalisti. Sulla vaan prinsessa-kuvitelmat.
Jos se on prinsessa kuvitelmaa etten viimeisilläni jaksa esim. sitä että hänen kavereitansa tulee ryyppäämään tänne vkl etten saa nukuttua, niin okei. Veikkaan ettei sulla itteläs taida olla lapsia. Tai sit oot ite saanu ton prinsessakohtelun ja odotat samaa kaikilta muilta.
Kuinka usein tätä tapahtuu?
Hän yksin ryyppää ehkä 2 krt viikossa ja kaverit tulee aina joskus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se tukeminen sulle tarkoittaa? Jotkut naiset luulee, et heti kun plussaa pitää alkaa prinsessaksi, joka ei mihinkään normaaliin enää kykene. Pitäis aina tietää se koko stoori taustalta...
En viitsi tänne ihan kaikkea kirjoittaa... Mutta esim sekin olisi jo paljon jos hän voisi käydä joskus kaupassa enkä aina vain minä painavien ostoskassien kanssa. Joskus olisi ihan kiva jos se vaikka tekisi ruokaa tai auttaisi siivoamisessa. Ja noikin nyt on jo niin isoja pyyntöjä etten edes odota niitä, mutta haaveilla saa. Toivon vaan ettei olisi niin itsekäs eikä käyttäisi meidän rahoja kaikkiin tarpeettomiin asioihin jne...
Joo-o. Ja tuollaisen kanssa oli pakko lapsi hankkia? Ja eikö vaan et toinenki heti perään. Mikä hemmetti sua vaivaa, että hankit nykyaikana (jolloin osallistuvia miehiä riittää) lapsen tuollaisen kanssa, joka ei MITÄÄN tee??
Joten veikkaanpa, että:
A. Tää on surkea mie sv ih a provo
B. Sulla itselläs on pahoja ongelmia
C. Molemmat edellä mainitut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskaus ei ole sairaus,voit elää ihan normaalisti. Sulla vaan prinsessa-kuvitelmat.
Jos se on prinsessa kuvitelmaa etten viimeisilläni jaksa esim. sitä että hänen kavereitansa tulee ryyppäämään tänne vkl etten saa nukuttua, niin okei. Veikkaan ettei sulla itteläs taida olla lapsia. Tai sit oot ite saanu ton prinsessakohtelun ja odotat samaa kaikilta muilta.
Kuinka usein tätä tapahtuu?
Hän yksin ryyppää ehkä 2 krt viikossa ja kaverit tulee aina joskus
Sinä valitsit miehesi. Hän oli tuollainen jo ennen, joten ei kannata valittaa. Lapsiparka.
Raskaus ei ole sairaus,voit elää ihan normaalisti. Sulla vaan prinsessa-kuvitelmat.