Lue keskustelun säännöt.
Onko muita noin 40v, kenen äidit ovat uhranneet elämänsä miehilleen?
06.03.2021 |
Tämä pohdintani ei ole miesvihaa vaan tiettyä ajankuvaa. Oma äitini hoiti kaikki meidät lapset kun mies viiletti naisissa, metsällä, soitteli senssipuhelimeen, ryyppäsi, sai potkut töistä. Äiti teki kaiken! Isä yhä keulii sillä että kerran vaihtanut vaipat yhdelle meistä viidestä lapsesta. Mieheni äiti joutui ehkä vielä pahempaan, ensin hoiti tietenkin lapset ja navetat ja kun elukoista luovuttiin niin hyyssäsi paikalleen jumahtanutta miestään ja sen päälle vielä 20 vuotta nurkissa pyörineitä lapsia, koska mies käski! Tämä mies yritti samaan tapaan tulla käskemään minuakin kuten puolisoaan, että pitäisi hänen poikaansa palvella vielä auliimmin kun vaan jo se että annoin kaikkeni! Siinä kohtaa silmät aukesivat, että tätäkö sukupolvelta toiselle yritetään vielä suoltaa.
Kommentit (85)
Voi että minkälainen paratiisi Suomi olisikaan, jos täällä ei olisi yhtään miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi että minkälainen paratiisi Suomi olisikaan, jos täällä ei olisi yhtään miestä.
Höpö höpö. Ei voi olla ainoat vaihtoehdot että jos olet mies, olet munkku, tai että sinua ei ole olemassakaan.
Näin oli ennen. Nainen saattoi käydä päivätyössä vaikka opettajana ja hoitaa sen lisäksi lapset ja kodin yksin. Mies vain harrasti omia asioita vapaa-aikanaan ja yleensä vielä määräili ruoka-ajoista, pakotti seksiin, kiukutteli perheelleen ja vanhana odotti vielä vaimolta vanhustenhoitoa itselleen. Miehillä oli tosi helppo elämä silloin. Alle 50-vuotiaissa tällaisia suhteita ei juuri enää löydy tai he ovat eronneet.
Sotien jälkeinen mieskato on tosiaan pilannut monta sukupolvea kun miehet ja pojat oppi että saa olla vaikka minkälainen mu*kku ja silti saa vaimon.
Onneksi nykyiset nuoret naiset ei moista enää katso vaan ovat mieluummin sinkkuja.
Kyllä löytyy lähipiiristä. Nuorena naimisiin ilman kunnollista koulutusta. Pitkään kotiäitinä ja pätkätyöläisenä ja taloudellisesti täysin riippuvaisena miehen tuloista ilman tasavertaista asemaa. Sama jatkuu tietysti eläkkeellä, koska kunnollista eläkettä ei kertynyt. Koko elämänsä uhrannut miehen ja lasten hyvinvoinnin eteen, vanhana katkera...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin oli ennen. Nainen saattoi käydä päivätyössä vaikka opettajana ja hoitaa sen lisäksi lapset ja kodin yksin. Mies vain harrasti omia asioita vapaa-aikanaan ja yleensä vielä määräili ruoka-ajoista, pakotti seksiin, kiukutteli perheelleen ja vanhana odotti vielä vaimolta vanhustenhoitoa itselleen. Miehillä oli tosi helppo elämä silloin. Alle 50-vuotiaissa tällaisia suhteita ei juuri enää löydy tai he ovat eronneet.
Tuo on justiin kun mieheni vanhempien elämästä.. Oma äitini uskalsi lähteä sentään, on 10 v nuorempi (70v). Ja tätä samaa mallia minulle yritti sekä mies että isänsä sovittaa kun olin 30 v tuossa kymmenen vuotta sitten. Tämä äiti, joka oli joutunut kaiken hoitamaan (ja kas vain, oli näiden miesten mielestä kaiken pahan alku ja juuri) sanoi jo sillon että juokse. Eli oma valinta tämä on joka päivä, mutta kinnostaa oikeasti kulttuurisesti nämä asiat.
Vierailija kirjoitti:
Sotien jälkeinen mieskato on tosiaan pilannut monta sukupolvea kun miehet ja pojat oppi että saa olla vaikka minkälainen mu*kku ja silti saa vaimon.
Onneksi nykyiset nuoret naiset ei moista enää katso vaan ovat mieluummin sinkkuja.
Ja onko tässä juuret myös nykyiseen miesten katkeruuteen? Kun ei enää saakaan olla mitä vaan, ja valita parasta päältä, vaan pitäisi vähän panostaa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun miehen äiti on tuommoinen, mies yli 15 v vanhempi pedofiilien symppaaja, appi on siis aivan kamala. Aloimme mieheni kanssa seurustella teini-iässä ja on vuosia tullut ihmeteltyä tuota touhua. Oma äitini ja isäni elivät tasavertaisina rakkaussuhteesta ja lapsetkin kasvatettiin aikas eri kaavalla
Edellisessä naapurustossani suurin piirtein 80 -vuotiaan pariskunnan vaimo olisi aikoinaan halunnut mennä työelämään. Hän sanoi miehelleen - joka oli silloin todella korkeassa asemassa työelämässä - että se tarkoittaa samalla sitä, että tämän miehenkin pitäisi osallistua myös kodin pyörittämiseen ja kaupassakäyntiin yms. Mies sanoi, ettei suostu tähän ja niin vaimo joutui vastentahtoisesti jäämään kotiin, sillä tiesi, ettei olisi jaksanut käydä töissä ja hoitaa samalla koko kotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äitini oli eronnut edellisestä miehestään heidän tavatessaan, jättänyt poikansa (velipuoleni) isälleen ja aikoi elää avoliitossa yhdessä 5 v nuoremman toisen miehensä kanssa. Taipui kuitenkin avioon ilmoitellessani tulostani. (Virhe, sanoo mulqvistin tytär.) Synnyin keväällä -79.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äitini oli eronnut edellisestä miehestään heidän tavatessaan, jättänyt poikansa (velipuoleni) isälleen ja aikoi elää avoliitossa yhdessä 5 v nuoremman toisen miehensä kanssa. Taipui kuitenkin avioon ilmoitellessani tulostani. (Virhe, sanoo mulqvistin tytär.) Synnyin keväällä -79.
Olipa sekavaa, pitäisi lukea vielä muokkauksenkin jälkeen...olen siis äitini toisesta liitosta, isäni 5 v häntä nuorempi. Riitaisa liitto, toivoin eroa. Yhdessä ovat edelleen, mulqvisti nyt omaishoidettava.
Jotkut voi olla tyytyväisiäkin. Mikäpä olisi mukavampaa kuin olla kotona ja joku toinen raahautuisi minun puolesta päivästä toiseen hankkimaan meille rahaa. Itse on pitänyt pärjätä yhdellä palkalla koko elämä. Ei tuo työelåmä ja siellä päteminen aina niin mukavaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaista se on ilmeisesti alemmilla sosiaaliluokilla vielä hetki sitten ollut.
Nostan kyllä hattua sille, että noiden heikompiosaisten naisten tyttäret ovat katkaisseet tuollaiset käytösmallit ja elävät itse eri tavoin, itseään arvostaen ja reiluutta vaalien.
Sääliksi käy ajatellakin, että joillakin on ollut joskus tuollaista.
Ja miten epäempaattisia nuo miehet ovat olleet!
Kyllähän näitä on omassa suvussani paljon juurikin sodan jälkeisestä sukupolvesta. Tädin mies yritti vielä pakottaa olemaan kotona, siis ettei saa käydä edes töissä. Onneksi hän vastusti miestään ja meni töihin, sillä miehensä kuoli melko nuorena ja hän olisi jäänyt pelkästään pienen leskeneläkkeen varaan.
Myös oma isäni oli todella hankala ja äitini joutui hoitamaan kotona oikeastaan kaiken. Siitä huolimatta isä aina kännissä haukkui äitiä. Siitä on jäänyt minulle jonkinlainen trauma. Muistan kuinka lapsena oikein pyysin äidiltä että ottaisi eron. Vasta isäni kuoltua äiti kertoi ettei voinut erota, koska isä uhkasi tehdä itsemurhan jos eroaa. Ja hän oli sellainen mies, että hän ei ikinä uhonnut muuten vaan, kyllä hän olisi varmasti toteuttanut uhkauksensa, ties vaikka olisi tappanut koko perheen.
Tunnistan tämän mallin omasta lapsuuden perheestä. Äiti on vieläkin tuommonen passaaja ja siivoushullu. Vanhempien avioliitto ei ollut kovin onnellinen, itse järkeilin että se johtuu vallan ( raha, resurssit) epätasa- arvoisesta jakaantumisesta. Sillä jolla on rahaa ja resurseja- se päättää. Tästä viisastuneena otin itse tasa-arvoisen miehen, olen aina käynyt töissä ja tienannut itse, ja lastenkasvatus ja kotityöt jaetaan. Mä sanoisin että mulla on onnellinen avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
No mun miehen äiti on tuommoinen, mies yli 15 v vanhempi pedofiilien symppaaja, appi on siis aivan kamala. Aloimme mieheni kanssa seurustella teini-iässä ja on vuosia tullut ihmeteltyä tuota touhua. Oma äitini ja isäni elivät tasavertaisina rakkaussuhteesta ja lapsetkin kasvatettiin aikas eri kaavalla
Tää on vielä piirre näillä monilla, että tunnutaan pitävän vähän liiankin nu9orista. Olen törmännyt tähän, että tuolla on naista alistettu, ajatuksella että joku nu9orempi otetaan hoitamaan hommat jos puoliso ei selviydy, huvittaa ehkä nykyisin, mutta esim 80 luvun alussa omassa lapsuudessa olen varma että olisi toiminut äitiini. Hän oli 30 v mutta muistan kyllä miten isäni koko ajan puhui nuoremman naisen korvaavan hänet. Tämä ei kyllä tullut isäni vanhemmilta. Ukkini oli sotaan teininä joutunut ja arvosti vähän liikaakin vaimoaan. Eli tämmöinen ajankuva tarttui siitä huolimatta, vaikka omat vanhemmat eivät sen mukaan eläneet.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tämän mallin omasta lapsuuden perheestä. Äiti on vieläkin tuommonen passaaja ja siivoushullu. Vanhempien avioliitto ei ollut kovin onnellinen, itse järkeilin että se johtuu vallan ( raha, resurssit) epätasa- arvoisesta jakaantumisesta. Sillä jolla on rahaa ja resurseja- se päättää. Tästä viisastuneena otin itse tasa-arvoisen miehen, olen aina käynyt töissä ja tienannut itse, ja lastenkasvatus ja kotityöt jaetaan. Mä sanoisin että mulla on onnellinen avioliitto.
Näin minäkin pyrin tekemään. Tuli melkoisena yllätyksenä kun mies olikin sität mieltä, että koska hän ansaitsee hiean enemmän kuin minä, mikään kotiytö ei esim kuulu hänelle. Ei silläkään että minä vietän paljon enemmän aikaa töissä huonomman tuntipalkan takia. Ja tämä tosiaan ilmaantui vasta siinä vaiheessa kun oltiin jo vakiinuttu yhteiselämään. Sanoi suoraan huijanneensa minua alkuajan. Että tämmöinen koko kaupungin lellikki ja luottamushenkilö.. Ja varsinkin naisten naurattaja.
Sitten nämä miehet ovat täysin yllättyneitä ja shokissa kun vaimo ottaa eron. "Meillähän oli kaikki hyvin, enhän edes lyönyt" 🤦♀️
Sotien jälkeen naisten piti huolia todella surkeitakin miehiä. Itsenäinen elämä oli liki mahdotonta ellet ollut rikkaan perheen tytär.