Kun parisuhteessa ei ole aikaa puolisolle, mutta kaikelle muulle aina löytyy jostain lisää aikaa.?

Vaihtamalla paranee

Et ole vapaa-ajan arvoinen.

Minä ainakin olen miehelleni se ykkönen vapaa-ajalla. Myös lapset ovat, mutta nyt kun he ovat jo teinejä, niin vietämme hyvin paljon aikaa kahdestaan. Olemme toistemme parhaimmat ystävät ja meillä on mukavaa yhdessä. Tänäänkin kävimme jo kymmenen kilometrin hankiaiskävelyllä ja teimme ruokaa.

Kuinkabkauan olette olleet yhdessä ja kuinka kauan tilanne on ollut tällainen? Menetkö sinä miehesi luokse koskaan hyvin aikein? Viihdyttekö edes sängyssä yhdessä?

Ei tuo mihinkään muutu. 

Meillä oli sama. Oli töitä, harrastuksia, kavereita ja taas töitä, harrastuksia ja kavereita. Ei ollut aikaa muuhun ja silloin kun joskus oli niin sitten makasi sohvalla kuorsaamassa.

Kyllästyin sitten siihen. Yhtä lailla kävin töissä, harrastin ja tein kotityöt kun mies oli töissä, harrasti ja tapasi kavereitaan. 

Miehelle ero tuli sitten täysin puun takaa.

Kuinka ikävää, että mies käy töissä.

Jss? Onko jo sanottu

Ainakaan ei kannata painostaa.

T. Itse painostuksen kohteeksi joutunut ja se oli paha turn-off

Kaikki ei nai parhaita ystäviään. Ja näin siinä käy, jos pelkän statuksen ja lasten saannin takia naimakaupat.

Minä ainakin haluaisin viettää paljon aikaa rakkaani kanssa jos mahdollista. Mikään muu ei olisi parempaa. Ja kun ei voida yhdessä, niin silloin kaipaan häntä.

M

Niin siis jatkoitteko silti parisuhdetta, vaikka ette viettäneet aikaa yhdessä? Eikö tuo epäilytä sinua?

Kuulostaa siltä että mies ei pidä sinua kovin tärkeänä. Pidätkö sinä itseäsi tärkeänä? Jos pidät, niin tiedät mitä sinun pitää tehdä .

Toi on kämppäkaveruus, ei parisuhde. Itse nostin tuollaisesta kytkintä.

Sanoisin ettei tuo ole mikään parisuhde, jos keskitytään välttelemään yhdessäoloa.

Täällä oli ihan sama. Olen tuo mies jolla ei ollut aikaa vaimon määrittelemälle yhteiselle ajalle, koska siinä ei kompromissejä ollut. Kaikki tuli tehdä kuten hän sanoi, muuten se ei ollut yhteistä aikaa. Katsokaa joskus peiliin, sieltä voi löytää myös sitä yhteistä aikaa.

No oletko ap omasta mielestäsi mukavaa ja positiivista seuraa?

Itse olin mielummin eri huoneessa kuin eksäni, kuska hän oli niin synkkää seuraa jatkuvine valituksineen.

Et ole miehellesi prioriteetti vaan itsestäänselvyys. Tulet 10 parhaan joukossa, mutta et ole ykkönen.

työnarkomaanit vois perustaa jonkun oman pikkuyhteisönsä ja elää keskenänsä onnellisina ettei tarvisi välittää mistään muusta kuin työstä.

Tämä ei ole sukupuolikysymys. Kai se kertoo kumppanin tärkeydestä löytyykö sille aikaa ja halua nähdä vaivaa sellaisen ajan löytämiseksi

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että mies ei pidä sinua kovin tärkeänä. Pidätkö sinä itseäsi tärkeänä? Jos pidät, niin tiedät mitä sinun pitää tehdä .

Ihan samaa mietin. Ap on nyt vain tyytynyt. Hän on tyytynyt nykyiseen elämään ja tyytynyt itseensä. Hänellä ei oikein tunnu olevan mitään mielenkiintoista ja oikeastaan edes omaa elämää, vaan hän seuraa miehensä elämää sivulta ja odottaa kiltisti vuoroaan, jota ei tuolla tavalla tule. Suhde on ilmeisesti vain suhde, jossa toinen on aktiivinen tekijä ja toinen sitkuttelija.

Onko ap tehnyt mitään asian muuttamiseksi? Esimerkiksi jutellut ja yrittänyt olla aktiivinen omalla tavallaan, ollut kiinnostunut miehen tekemisistä ja luonnollisesti keksinyt itsekin jotain mukavaa ja viisasta tai vähemmän viisasta puuhaa? Vai onko hän se erakoitunut yli-introvertti, joka on erehtynyt normaalin ambivertin seuraan odottaen, että hoitaa kaiken? Koronaa ei voi ilmeisesti nyt syyttää, sillä eiköhän tuo tilanne ole ollut jo vuosi sitten samanlainen.