Lue keskustelun säännöt.
Tapailemani mies onkin naimisissa
04.03.2021 |
Hän kertoi minulle aluksi, että on asumuserossa vaimostaan. Tapasimme muutaman kerran tässä viimeisen kuukauden aikana, jonka jälkeen hän kertoikin, että hän ei ole vielä edes laittanut avioeroa vireille, ja asumuserokin päättyi hänen muutettuaan takaisin kotiin. Minua loukkasi tuollainen veistely, mutta mies sanoi, että tavatessaan minut oli varma erostaan eikä uskonut palaavansa enää kotiin. Nyt hän haluaa pitää taukoa sen aikaa, kunnes järjestää asiansa. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Sanoo, että ei haluaisi "luopua" minusta ja pyytää odottamaan, että hän eroaa. Emme ole tehneet mitään seksuaalista varsinaisesti, viestitelleet olemme kyllä arkaluontoisiakin asioita.
Löysin hänen vaimonsa somesta, ja vaimo ainakin ylistää miestään ylitsevuotavasti ja he vaikuttavat onnellisilta. Tuntuu todella typerältä ja huijatulta nyt, että meninkin uskomaan miestä. En ymmärrä, miksi mies juoksutti minua näinkin pitkään eikä edes yrittänyt tapaamistemme aikana mitään kädestä pitämistä kummempaa, jos tarkoituksena oli vain saada seksiä. Miksi hän teki noin? Ja miksi hän tekee vaimolleen noin? Minä ehdin ihastua vahvasti ja mieskin vaikutti todella ihastuneelta minuun. Tekikö hän sen tahallaan, että odotti että ihastun ja sitten kertoi?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tullut tästä ihan järkyttävä morkkis ja ahdistus. En ymmärrä, miksi jatkoin tapailua, vaikka mies kertoi olevansa vasta asumuserossa. Sehän oli silti väärin minun osaltani mennä siihen väliin. Ja sitten vielä toivoa, että mies selvittää asiansa ja valitsee minut. Eihän hän tietenkään niin tee!! Jos en itse olisi tätä joutunut kokemaan, en varmaan olisi muita irvileukoja parempi, koska en tosiaan uskonut minusta löytyvän tällaista. Luulin, että minulla on itsekunnioitusta, mutta näköjään olin väärässä. Käsitys itsestäni on järkkynyt. Olen vihainen ja surullinen. Näin painajaisia koko viime yön. Tekisi mieli itkeä, mutta en tiedä mitä tässä itkisi. Omaa tyhmyyttä, itsekkyyttä vai "särkynyttä sydäntä". Olen naurettava.
Sait loistavan oppitunnin elämästä. Tästä lähtien saatat jo osata suhtautua muiden ihmisten elämän yhtään poikkeuksellisiin ratkaisuihin tai erheisiin empatialla eikä tuomitsemalla. Ennen siis tuomitsit muilta esim tuon käytöksen, koska ethän sinä koskaan tekisi niin, eli kukaan hyvä ihminen ei tekisi. Varmaan halveksuit muita ihmisiä, joten on lopulta hyvä että identiteettisi vähän järkkyi.
Onneksi pilkka osuu omaan nilkkaan edes joskus. Se kasvattaa ja tekee ihmisistä vähemmän mustavalkoisia muiden tuomitsijoita.
Minusta ap:lla on ihan hyvää pohdintaa ja itsekritiikkiä. Toivottavasti myös sinulla, kun tunnut kaiken niin hyvin tietävän.
Ehdottomasti on, paljon on tullut pohdittua kaikenlaista mitä enemmän elämää on kulunut. Se mitä olen ymmärtänyt on nimittäin se, etten missään tapauksessa tiedä kaikkea, enkä juuri koskaan voi tietää ihmisten henkilökohtaisista tilanteista niin paljon, että voisin heitä tuomita vailla mitään empatiaa. En siis ole kovin mustavalkoinen ihminen. Ihminen voi joskus yllättää itsensäkin vaikka on luullut ylemmyydentunnossaan olevansa joitakuita muita parempi. Se jos mikä tekee nöyräksi ja opettaa, että ihminen ei ole täydellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon itse nainen, joka pettää miestä. Tavallaan mulla on siihen miehen lupa, koska diabeetikkona ja tupakoitsijana mun mies on impotentti.
Käyn sitten Tinderin kautta treffeillä, ja treffaan nimen omaan niitä parisuhdetta etsiviä. Haluan nimittäin sekstata terveiden miesten kanssa. Ja olen pysynyt terveenä, sukupuolitesteissä käyn säännöllisesti, jo vuosia ollut terve, koska kierrän kaukaa ne panomiehet. No. Pointti on se että olen jäänyt koukkuun siihen miesten ihastumiseen (olen kaunis ja hoikka, sporttinen nainen DD-kupin pysyvillä rinnoilla, urheilen 5-6 krt viikossa). Tiedän tarkkaan miten hurmata mies. Kaikki on vain suurta teatteria. Kun saan miehen ihastumaan edetään seksiin, joka on mun goal. Sekstaillaan pari kertaa, ja siirryn seuraavaan uhriin. Kaikille miehille itken samaa asiaa; seksitön liitto ja olen eroamassa. Totuus kuitenkin on, etten aio miestäni jättää koskaan, olen vain ulkoistanut seksin. Sori. Mulla ei ole hävittävää, neljä vuotta mennyt jo näin. Ja kusettanut kaikkia miehiä.
En. EVVK.
Eikö sulle tule morkkista siitä, että kohtelet muita esineenä? Sanot itsekin heitä uhreiksi. Etkö tunne empatiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tullut tästä ihan järkyttävä morkkis ja ahdistus. En ymmärrä, miksi jatkoin tapailua, vaikka mies kertoi olevansa vasta asumuserossa. Sehän oli silti väärin minun osaltani mennä siihen väliin. Ja sitten vielä toivoa, että mies selvittää asiansa ja valitsee minut. Eihän hän tietenkään niin tee!! Jos en itse olisi tätä joutunut kokemaan, en varmaan olisi muita irvileukoja parempi, koska en tosiaan uskonut minusta löytyvän tällaista. Luulin, että minulla on itsekunnioitusta, mutta näköjään olin väärässä. Käsitys itsestäni on järkkynyt. Olen vihainen ja surullinen. Näin painajaisia koko viime yön. Tekisi mieli itkeä, mutta en tiedä mitä tässä itkisi. Omaa tyhmyyttä, itsekkyyttä vai "särkynyttä sydäntä". Olen naurettava.
Sait loistavan oppitunnin elämästä. Tästä lähtien saatat jo osata suhtautua muiden ihmisten elämän yhtään poikkeuksellisiin ratkaisuihin tai erheisiin empatialla eikä tuomitsemalla. Ennen siis tuomitsit muilta esim tuon käytöksen, koska ethän sinä koskaan tekisi niin, eli kukaan hyvä ihminen ei tekisi. Varmaan halveksuit muita ihmisiä, joten on lopulta hyvä että identiteettisi vähän järkkyi.
Onneksi pilkka osuu omaan nilkkaan edes joskus. Se kasvattaa ja tekee ihmisistä vähemmän mustavalkoisia muiden tuomitsijoita.
Tiedoksesi, että harvemmin tuomitsen ketään niin raa'alla kädellä kuin itseäni. Avionrikkojia (tässä tapauksessa luen mukaan siis myös itseni potentiaalisena sellaisena) en ymmärrä edelleenkään, mutta tulipa lisää harmaan sävyjä siihenkin asetelmaan.
Hyvä. On arvokasta, että olet saanut lisää ymmärrystä itsestäsi ja ihmisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tullut tästä ihan järkyttävä morkkis ja ahdistus. En ymmärrä, miksi jatkoin tapailua, vaikka mies kertoi olevansa vasta asumuserossa. Sehän oli silti väärin minun osaltani mennä siihen väliin. Ja sitten vielä toivoa, että mies selvittää asiansa ja valitsee minut. Eihän hän tietenkään niin tee!! Jos en itse olisi tätä joutunut kokemaan, en varmaan olisi muita irvileukoja parempi, koska en tosiaan uskonut minusta löytyvän tällaista. Luulin, että minulla on itsekunnioitusta, mutta näköjään olin väärässä. Käsitys itsestäni on järkkynyt. Olen vihainen ja surullinen. Näin painajaisia koko viime yön. Tekisi mieli itkeä, mutta en tiedä mitä tässä itkisi. Omaa tyhmyyttä, itsekkyyttä vai "särkynyttä sydäntä". Olen naurettava.
Sait loistavan oppitunnin elämästä. Tästä lähtien saatat jo osata suhtautua muiden ihmisten elämän yhtään poikkeuksellisiin ratkaisuihin tai erheisiin empatialla eikä tuomitsemalla. Ennen siis tuomitsit muilta esim tuon käytöksen, koska ethän sinä koskaan tekisi niin, eli kukaan hyvä ihminen ei tekisi. Varmaan halveksuit muita ihmisiä, joten on lopulta hyvä että identiteettisi vähän järkkyi.
Onneksi pilkka osuu omaan nilkkaan edes joskus. Se kasvattaa ja tekee ihmisistä vähemmän mustavalkoisia muiden tuomitsijoita.
Minusta ap:lla on ihan hyvää pohdintaa ja itsekritiikkiä. Toivottavasti myös sinulla, kun tunnut kaiken niin hyvin tietävän.
Ehdottomasti on, paljon on tullut pohdittua kaikenlaista mitä enemmän elämää on kulunut. Se mitä olen ymmärtänyt on nimittäin se, etten missään tapauksessa tiedä kaikkea, enkä juuri koskaan voi tietää ihmisten henkilökohtaisista tilanteista niin paljon, että voisin heitä tuomita vailla mitään empatiaa. En siis ole kovin mustavalkoinen ihminen. Ihminen voi joskus yllättää itsensäkin vaikka on luullut ylemmyydentunnossaan olevansa joitakuita muita parempi. Se jos mikä tekee nöyräksi ja opettaa, että ihminen ei ole täydellinen.
Ehdottomasti en ole mustavalkoinen.
Oppirahat! On oppirahat maksettu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paska tilanne, mutta ei auta muu kuin kerätä ittensä kasaan ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä. Ei kannata asumuserossa olevien tai tuoreesti eronneiden kanssa leikkiä, siinä polttaa vain omat näppinsä.
Mies palaa luoksesi, jis niin on tarkoitettu. Mutta elä elämäädi, kasva ja kehity. Älä koveta itseäsi, vaan uskalla luottaa ja kokea maailma rohkeasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hah! Maisulin ukkelistako tässä on kyse??
Eikö sulle tule morkkista siitä, että kohtelet muita esineenä? Sanot itsekin heitä uhreiksi. Etkö tunne empatiaa?