Lue keskustelun säännöt.
Tapailemani mies onkin naimisissa
04.03.2021 |
Hän kertoi minulle aluksi, että on asumuserossa vaimostaan. Tapasimme muutaman kerran tässä viimeisen kuukauden aikana, jonka jälkeen hän kertoikin, että hän ei ole vielä edes laittanut avioeroa vireille, ja asumuserokin päättyi hänen muutettuaan takaisin kotiin. Minua loukkasi tuollainen veistely, mutta mies sanoi, että tavatessaan minut oli varma erostaan eikä uskonut palaavansa enää kotiin. Nyt hän haluaa pitää taukoa sen aikaa, kunnes järjestää asiansa. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Sanoo, että ei haluaisi "luopua" minusta ja pyytää odottamaan, että hän eroaa. Emme ole tehneet mitään seksuaalista varsinaisesti, viestitelleet olemme kyllä arkaluontoisiakin asioita.
Löysin hänen vaimonsa somesta, ja vaimo ainakin ylistää miestään ylitsevuotavasti ja he vaikuttavat onnellisilta. Tuntuu todella typerältä ja huijatulta nyt, että meninkin uskomaan miestä. En ymmärrä, miksi mies juoksutti minua näinkin pitkään eikä edes yrittänyt tapaamistemme aikana mitään kädestä pitämistä kummempaa, jos tarkoituksena oli vain saada seksiä. Miksi hän teki noin? Ja miksi hän tekee vaimolleen noin? Minä ehdin ihastua vahvasti ja mieskin vaikutti todella ihastuneelta minuun. Tekikö hän sen tahallaan, että odotti että ihastun ja sitten kertoi?
Kommentit (49)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millanen nainen lähtee näiden ero vireillä ukkojen juttuihin? Tai edes justiin eronneen? Kuka on niin hölömö jotta uskoo siinä tilanteessa olevan juttuja ku eihän ne sillon tiijä ihekään mitä haluvaa! Kyllä kannattaa erot olla käsitelty ennen kun uuteen lähetään.
Veljeni, joka ei ole naimisissa eikä edes seurustele juuri nyt, kertoo aika usein olevansa eroamassa tai asumuserossa. Saa kuulemma naisia helpommin, lohduttavat mielellään.
Mulla on tullut tästä ihan järkyttävä morkkis ja ahdistus. En ymmärrä, miksi jatkoin tapailua, vaikka mies kertoi olevansa vasta asumuserossa. Sehän oli silti väärin minun osaltani mennä siihen väliin. Ja sitten vielä toivoa, että mies selvittää asiansa ja valitsee minut. Eihän hän tietenkään niin tee!! Jos en itse olisi tätä joutunut kokemaan, en varmaan olisi muita irvileukoja parempi, koska en tosiaan uskonut minusta löytyvän tällaista. Luulin, että minulla on itsekunnioitusta, mutta näköjään olin väärässä. Käsitys itsestäni on järkkynyt. Olen vihainen ja surullinen. Näin painajaisia koko viime yön. Tekisi mieli itkeä, mutta en tiedä mitä tässä itkisi. Omaa tyhmyyttä, itsekkyyttä vai "särkynyttä sydäntä". Olen naurettava.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tullut tästä ihan järkyttävä morkkis ja ahdistus. En ymmärrä, miksi jatkoin tapailua, vaikka mies kertoi olevansa vasta asumuserossa. Sehän oli silti väärin minun osaltani mennä siihen väliin. Ja sitten vielä toivoa, että mies selvittää asiansa ja valitsee minut. Eihän hän tietenkään niin tee!! Jos en itse olisi tätä joutunut kokemaan, en varmaan olisi muita irvileukoja parempi, koska en tosiaan uskonut minusta löytyvän tällaista. Luulin, että minulla on itsekunnioitusta, mutta näköjään olin väärässä. Käsitys itsestäni on järkkynyt. Olen vihainen ja surullinen. Näin painajaisia koko viime yön. Tekisi mieli itkeä, mutta en tiedä mitä tässä itkisi. Omaa tyhmyyttä, itsekkyyttä vai "särkynyttä sydäntä". Olen naurettava.
Sait loistavan oppitunnin elämästä. Tästä lähtien saatat jo osata suhtautua muiden ihmisten elämän yhtään poikkeuksellisiin ratkaisuihin tai erheisiin empatialla eikä tuomitsemalla. Ennen siis tuomitsit muilta esim tuon käytöksen, koska ethän sinä koskaan tekisi niin, eli kukaan hyvä ihminen ei tekisi. Varmaan halveksuit muita ihmisiä, joten on lopulta hyvä että identiteettisi vähän järkkyi.
Onneksi pilkka osuu omaan nilkkaan edes joskus. Se kasvattaa ja tekee ihmisistä vähemmän mustavalkoisia muiden tuomitsijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millanen nainen lähtee näiden ero vireillä ukkojen juttuihin? Tai edes justiin eronneen? Kuka on niin hölömö jotta uskoo siinä tilanteessa olevan juttuja ku eihän ne sillon tiijä ihekään mitä haluvaa! Kyllä kannattaa erot olla käsitelty ennen kun uuteen lähetään.
Käsitin miehen puheista, että liitto on taputeltu ja ero suunnilleen byrokratiaa vaille valmis.
Standarditarina kyrpyreillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon itse nainen, joka pettää miestä. Tavallaan mulla on siihen miehen lupa, koska diabeetikkona ja tupakoitsijana mun mies on impotentti.
Käyn sitten Tinderin kautta treffeillä, ja treffaan nimen omaan niitä parisuhdetta etsiviä. Haluan nimittäin sekstata terveiden miesten kanssa. Ja olen pysynyt terveenä, sukupuolitesteissä käyn säännöllisesti, jo vuosia ollut terve, koska kierrän kaukaa ne panomiehet. No. Pointti on se että olen jäänyt koukkuun siihen miesten ihastumiseen (olen kaunis ja hoikka, sporttinen nainen DD-kupin pysyvillä rinnoilla, urheilen 5-6 krt viikossa). Tiedän tarkkaan miten hurmata mies. Kaikki on vain suurta teatteria. Kun saan miehen ihastumaan edetään seksiin, joka on mun goal. Sekstaillaan pari kertaa, ja siirryn seuraavaan uhriin. Kaikille miehille itken samaa asiaa; seksitön liitto ja olen eroamassa. Totuus kuitenkin on, etten aio miestäni jättää koskaan, olen vain ulkoistanut seksin. Sori. Mulla ei ole hävittävää, neljä vuotta mennyt jo näin. Ja kusettanut kaikkia miehiä.
Aijai, ja kaikki tuo DD-kupin terhakkailla pystyrinnoilla, jotka eivät taatusti tarvitse edes liivejä. LOL:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tullut tästä ihan järkyttävä morkkis ja ahdistus. En ymmärrä, miksi jatkoin tapailua, vaikka mies kertoi olevansa vasta asumuserossa. Sehän oli silti väärin minun osaltani mennä siihen väliin. Ja sitten vielä toivoa, että mies selvittää asiansa ja valitsee minut. Eihän hän tietenkään niin tee!! Jos en itse olisi tätä joutunut kokemaan, en varmaan olisi muita irvileukoja parempi, koska en tosiaan uskonut minusta löytyvän tällaista. Luulin, että minulla on itsekunnioitusta, mutta näköjään olin väärässä. Käsitys itsestäni on järkkynyt. Olen vihainen ja surullinen. Näin painajaisia koko viime yön. Tekisi mieli itkeä, mutta en tiedä mitä tässä itkisi. Omaa tyhmyyttä, itsekkyyttä vai "särkynyttä sydäntä". Olen naurettava.
Sait loistavan oppitunnin elämästä. Tästä lähtien saatat jo osata suhtautua muiden ihmisten elämän yhtään poikkeuksellisiin ratkaisuihin tai erheisiin empatialla eikä tuomitsemalla. Ennen siis tuomitsit muilta esim tuon käytöksen, koska ethän sinä koskaan tekisi niin, eli kukaan hyvä ihminen ei tekisi. Varmaan halveksuit muita ihmisiä, joten on lopulta hyvä että identiteettisi vähän järkkyi.
Onneksi pilkka osuu omaan nilkkaan edes joskus. Se kasvattaa ja tekee ihmisistä vähemmän mustavalkoisia muiden tuomitsijoita.
Tiedoksesi, että harvemmin tuomitsen ketään niin raa'alla kädellä kuin itseäni. Avionrikkojia (tässä tapauksessa luen mukaan siis myös itseni potentiaalisena sellaisena) en ymmärrä edelleenkään, mutta tulipa lisää harmaan sävyjä siihenkin asetelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon itse nainen, joka pettää miestä. Tavallaan mulla on siihen miehen lupa, koska diabeetikkona ja tupakoitsijana mun mies on impotentti.
Käyn sitten Tinderin kautta treffeillä, ja treffaan nimen omaan niitä parisuhdetta etsiviä. Haluan nimittäin sekstata terveiden miesten kanssa. Ja olen pysynyt terveenä, sukupuolitesteissä käyn säännöllisesti, jo vuosia ollut terve, koska kierrän kaukaa ne panomiehet. No. Pointti on se että olen jäänyt koukkuun siihen miesten ihastumiseen (olen kaunis ja hoikka, sporttinen nainen DD-kupin pysyvillä rinnoilla, urheilen 5-6 krt viikossa). Tiedän tarkkaan miten hurmata mies. Kaikki on vain suurta teatteria. Kun saan miehen ihastumaan edetään seksiin, joka on mun goal. Sekstaillaan pari kertaa, ja siirryn seuraavaan uhriin. Kaikille miehille itken samaa asiaa; seksitön liitto ja olen eroamassa. Totuus kuitenkin on, etten aio miestäni jättää koskaan, olen vain ulkoistanut seksin. Sori. Mulla ei ole hävittävää, neljä vuotta mennyt jo näin. Ja kusettanut kaikkia miehiä.
Esimerkiksi tätä ihmistä en ymmärrä, mutta kyseessä onkin vain provo. Erektio-ongelmiin on kuitenkin lääkkeet olemassa, ja tämä ihan tietoisesti ja tahallaan satuttaa ja johtaa muita ihmisiä harhaan oman mielihyvänsä vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon itse nainen, joka pettää miestä. Tavallaan mulla on siihen miehen lupa, koska diabeetikkona ja tupakoitsijana mun mies on impotentti.
Käyn sitten Tinderin kautta treffeillä, ja treffaan nimen omaan niitä parisuhdetta etsiviä. Haluan nimittäin sekstata terveiden miesten kanssa. Ja olen pysynyt terveenä, sukupuolitesteissä käyn säännöllisesti, jo vuosia ollut terve, koska kierrän kaukaa ne panomiehet. No. Pointti on se että olen jäänyt koukkuun siihen miesten ihastumiseen (olen kaunis ja hoikka, sporttinen nainen DD-kupin pysyvillä rinnoilla, urheilen 5-6 krt viikossa). Tiedän tarkkaan miten hurmata mies. Kaikki on vain suurta teatteria. Kun saan miehen ihastumaan edetään seksiin, joka on mun goal. Sekstaillaan pari kertaa, ja siirryn seuraavaan uhriin. Kaikille miehille itken samaa asiaa; seksitön liitto ja olen eroamassa. Totuus kuitenkin on, etten aio miestäni jättää koskaan, olen vain ulkoistanut seksin. Sori. Mulla ei ole hävittävää, neljä vuotta mennyt jo näin. Ja kusettanut kaikkia miehiä.
Etkö tiedä omaa sukupuoltasi ilman testausta ja kuinka usein sukupuolesi vaihtuu, jos sitä on testattava säännöllisesti?
Vierailija kirjoitti:
Millanen nainen lähtee näiden ero vireillä ukkojen juttuihin? Tai edes justiin eronneen? Kuka on niin hölömö jotta uskoo siinä tilanteessa olevan juttuja ku eihän ne sillon tiijä ihekään mitä haluvaa! Kyllä kannattaa erot olla käsitelty ennen kun uuteen lähetään.
Oman kokemukseni mukaan varsin moni nainen koulutus- tai sosiaaliseen taustaan katsomatta lähtee. Moni sinkkunainen toki haaveilee suhteesta ja kun tapaa itseään miellyttävän miehen, niin haluaa uskoa siihen juttuun, vaikka mies olisikin vielä tekemisissä exänsä kanssa. Toki moni mies myös valehtelee eroaikeistaan.
Kun minulla oli eroprosessi menossa, niin 4 naista teki aloitteen ja tapailin heitä. Yksi oli yliopiston tutkija, toinen oli lastentarhanohjaaja, kolmas ja neljäs nuoria yliopiston opiskelijoita. Olin asumuserossa ex-vaimostani ja avioero oli vetämässä, enkä suinkaan valehdellut siitä asiasta.
Mutta joo, vaikka jokainen oli omalla tavallaan ihana nainen ja ilmeisen rakastuneita minuun, niin huomasin, että en ollut vielä valmis uuteen suhteeseen. Ei minulla ollut mitään tunteita ex-vaimoani kohtaan asiaa "estelemässä", mutta jotenkin uusi "sitova" suhde tuntui liian aikaiselta 6 vuoden avioliiton ja lapsen jälkeen.
M51
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset on niin heikkoja.
Ei se ole ihan näinkään. Harvoin tapaa vastapuolen joka sykäisyttää. Jos on vaan huono säkä ja tapaa puolivaratun on vaikea luopua jos on tosi ihastunut.
Nonni, oppirahat maksettu. Nyt osaat erottaa huijarit ja oikeat miehet. Mies osasi selitellä asiat/sanoa mitä sinä HALUSIT kuulla. "Yhteys" on yksi parhaimpia esimerkkejä.
Toiset osaavat sen vaan niin hyvin, lirkutella toiselta pään pyörryksiin.
No, mahtaakohan kukaan nainen lähteä mukaan, jos kertoo totuuden: "et sinä ole yhtään sen merkillisempi kuin muutkaan, on ihana vaimo ja lapsia, tekee vaan mieli vierasta..." :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on tullut tästä ihan järkyttävä morkkis ja ahdistus. En ymmärrä, miksi jatkoin tapailua, vaikka mies kertoi olevansa vasta asumuserossa. Sehän oli silti väärin minun osaltani mennä siihen väliin. Ja sitten vielä toivoa, että mies selvittää asiansa ja valitsee minut. Eihän hän tietenkään niin tee!! Jos en itse olisi tätä joutunut kokemaan, en varmaan olisi muita irvileukoja parempi, koska en tosiaan uskonut minusta löytyvän tällaista. Luulin, että minulla on itsekunnioitusta, mutta näköjään olin väärässä. Käsitys itsestäni on järkkynyt. Olen vihainen ja surullinen. Näin painajaisia koko viime yön. Tekisi mieli itkeä, mutta en tiedä mitä tässä itkisi. Omaa tyhmyyttä, itsekkyyttä vai "särkynyttä sydäntä". Olen naurettava.
Sait loistavan oppitunnin elämästä. Tästä lähtien saatat jo osata suhtautua muiden ihmisten elämän yhtään poikkeuksellisiin ratkaisuihin tai erheisiin empatialla eikä tuomitsemalla. Ennen siis tuomitsit muilta esim tuon käytöksen, koska ethän sinä koskaan tekisi niin, eli kukaan hyvä ihminen ei tekisi. Varmaan halveksuit muita ihmisiä, joten on lopulta hyvä että identiteettisi vähän järkkyi.
Onneksi pilkka osuu omaan nilkkaan edes joskus. Se kasvattaa ja tekee ihmisistä vähemmän mustavalkoisia muiden tuomitsijoita.
Minusta ap:lla on ihan hyvää pohdintaa ja itsekritiikkiä. Toivottavasti myös sinulla, kun tunnut kaiken niin hyvin tietävän.
Jännä mies käytti sua hyväksi. Olit seikkailu ja pano vaan. Kiltti miesten viaksihan tämäkin menee.
Asumuserossa oleva on edelleen naimisissa. Miten tuo tuli sinulle yllätyksenä?
Käyttäjä2108 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset on niin heikkoja.
Ei se ole ihan näinkään. Harvoin tapaa vastapuolen joka sykäisyttää. Jos on vaan huono säkä ja tapaa puolivaratun on vaikea luopua jos on tosi ihastunut.
Puolivarattu on jonkun mielestä vapaa, toisen mielestä varattu. Riippuu keneltä kysyy.
Vierailija kirjoitti:
Asumuserossa oleva on edelleen naimisissa. Miten tuo tuli sinulle yllätyksenä?
Sitä voi olla asumuserossa vaikka pohtimassa liittonsa tolaa. Asumusero ei ole välttämättä lopullinen ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millanen nainen lähtee näiden ero vireillä ukkojen juttuihin? Tai edes justiin eronneen? Kuka on niin hölömö jotta uskoo siinä tilanteessa olevan juttuja ku eihän ne sillon tiijä ihekään mitä haluvaa! Kyllä kannattaa erot olla käsitelty ennen kun uuteen lähetään.
Oman kokemukseni mukaan varsin moni nainen koulutus- tai sosiaaliseen taustaan katsomatta lähtee. Moni sinkkunainen toki haaveilee suhteesta ja kun tapaa itseään miellyttävän miehen, niin haluaa uskoa siihen juttuun, vaikka mies olisikin vielä tekemisissä exänsä kanssa. Toki moni mies myös valehtelee eroaikeistaan.
Kun minulla oli eroprosessi menossa, niin 4 naista teki aloitteen ja tapailin heitä. Yksi oli yliopiston tutkija, toinen oli lastentarhanohjaaja, kolmas ja neljäs nuoria yliopiston opiskelijoita. Olin asumuserossa ex-vaimostani ja avioero oli vetämässä, enkä suinkaan valehdellut siitä asiasta.
Mutta joo, vaikka jokainen oli omalla tavallaan ihana nainen ja ilmeisen rakastuneita minuun, niin huomasin, että en ollut vielä valmis uuteen suhteeseen. Ei minulla ollut mitään tunteita ex-vaimoani kohtaan asiaa "estelemässä", mutta jotenkin uusi "sitova" suhde tuntui liian aikaiselta 6 vuoden avioliiton ja lapsen jälkeen.
M51
Kauanko meni, ennen kuin ryhdyit vakavaan suhteeseen?
Ap hyvä, nyt on oppirahat maksettu. Tiedät missä mennään, kun seuraava "asumuseroa" ja "läheisyyden kaipuuta" poteva, perheen isä, joka on löytänyt kanssasi "erityisen yhteyden" haluaa sänkyysi.