## SYYSkeijujen ke-to ##

mä kävin sokeripolilla juuri tänään ja vaikka tapasin synnytyslääkärin niin se ei tehtyt (vieläkään) mulle tutkimusta!!!nyt sanottiin syyksi,ettei sillä enää" väliä" koska voin jo huoletta synnyttää jos supparit alkaa.Ahaa,et silleen.No maanantaina kun kävin neuvolassa terkalla,niin se laitto mulle perjantaikis varmuuden vuoksi ajan lääkärille kun en oo tosiaan koko raskausaikana käyny.ja huomenna siis oon menossa nimenomaan neuvolaan lääkärille.Ei niitä kannata kuunnella vaikka paha mielihän siitä väkisinkin jää.Ihan sama juttu oli kun menin kaupungin (rakenne)ultraan sen saman lääkärin omasta pyynnöstä joka teki mulle np:n(mullajan oli hematooma silloin joka vuosi rajusti,siksikin hän halus tarkistaa) niin sit kun menin sinne rakenneultraan ja mulla oli muistaakseni seuraavalle viikolle poliaika,niin lääkäri äyskäisi että NO VOI PASKA,TÄMÄ KÄYNTI ON SITTEN IHAN TURHA.Niin kyllä silloin tuntu tosi peelle,kiva kun hoitohenkilökunta kiukuttelee potilailleen asioista joista heidän ITSE pitäis osata infota oikeaan suuntaan.

Jot kokemusta on.

Ja sekin on näköjään ihan ihmisistä kiinni mikä kellekkin sitten " käy" ...plääh

Mähän olen käynyt tukostaipumuslääkityksen takia polilla ultrassa monta kertaa. Ensin alkuraskaudessa kolme kertaa, sit rakenneultra rv19, seurantaultra rv27 ja seuraava ultra on n. rv38. Yhtään kertaa en ole neuvolalääkärillä käynyt, kun th on aina todennut, että " sinulla onkin lääkärikäynti polilla, joten turhaa varata lääkäriaikaa tänne neuvolaan" . Ja siinäpä tuo on tosiaan samalla hoitunut tuolla polilla.



neronja rv 36+4

Masu ahdistaa, tuntuu poksahtavan minä hetkenä hyvänsä. Mutta vaavi silti onneksi tänään liikkunut ahkerasti, viikonloppuna olin huolesta syrjälläni kun yhtenä päivänä vauva vietti hiljaiseloa. Päivittäin nyt seurailen tarkasti liikkumista.



Täällä Savossa oli tänään vähäsen viileämpi päivä mikä piristi, helteet ovat vieneet voimat. Uutta pesukonetta kävimme eilen katsomassa, ostamme sen huomenna. Kodinhoitohuoneessa on jo isohko hoitopöytä odottamassa, vielä hoitopatja sekä mobile pöydän yläpuolelle pitäisi ostaa.



SYNNYTYKSEEN: tulee mies mukaan. Perhehuonetta toivotaan, saa nähdä osuuko kohdalle.



KIVUNLIEVITYKSESTÄ: Epiduraaliin aion turvautua vain jos kipu menee täysin yli sietokyvyn, luomuna toivon voivani synnyttää. Saa nähdä kuinka käy, esikoista siis olemme maailmaan tuomassa. Synnytyslauluun olen jonkin verran perehtynyt, sitä tarkoitus käyttää hyväksi sekä suihkua/ammetta jos sellainen salissa ja aquarakkuloita.



NEUVOLASSA olin alkuviikolla, kaikki oli hyvin. Erityisen iloinen olen, että vaavi on kasvanut hyvin keskikäyrän tuntumassa huolimatta rajusta raskauspahoinvoinnistani. :)



SYNNYTYSVALMENNUS menee viime tippaan, alkaa meillä vasta pain viikon päästä.



G: Teiltä aiemmin synnyttäneiltä tekisi mieli kysyä hassuja: millaiselta tuntuu oman kropan takaisin saaminen synnytyksen jälkeen? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että voisin kuvitella synnytyksen aivan valtavan helpottavaksi. Ei pelkästään toivottavasti terveen lapsen saaminen onnellisesti ulos, mutta keveyden tunne? Se, ettei vatsaa kiristä, vedä ja ahdista. Huuuuh, olen aika kypsä synnyttämään mutta yritän sinnitellä vielä muutaman viikon...



Tsemppiä ja iloisia loppuraskauden hetkiä kaikille!



Orenji & pieni rv33+3

Orenji:

G: Teiltä aiemmin synnyttäneiltä tekisi mieli kysyä hassuja: millaiselta tuntuu oman kropan takaisin saaminen synnytyksen jälkeen? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että voisin kuvitella synnytyksen aivan valtavan helpottavaksi. Ei pelkästään toivottavasti terveen lapsen saaminen onnellisesti ulos, mutta keveyden tunne? Se, ettei vatsaa kiristä, vedä ja ahdista.

Minusta se oman kropan takaisin saaminen ei ole ihan niin simppeliä kuin voisi ehkä luulla. Siis kyllähän tietysti masu huomattavasti pienenee, mutta tilalle tulee muuta " mukavaa" . Alapää on tietty kipeä synnytyksen jäljiltä. Voi kestää useamman viikon ennen kuin alapää tuntuu ok:lta. Sitten rinnat on raskaat ja pinkeät kuin tykinkuulat. Mulla ainakin on ollut alussa (siis muutama päivä synnytyksestä) aina niin, että rinnat on a i v a n täynnä maitoa, mutta jos niitä yrittää lypsää, maito ei meinaa irrota millään, mutta sitten kuitenkin maito valuu omia aikojaan. Ja vauvalla on hankaluuksia saada kunnollinen imuote ylipinkeistä rinnoista. Mulle ekat päivät kotona vauvan kanssa on olleet aina vähän jollain tapaa ahdistavia just noitten raskaitten, pinkeitten ja kipeitten rintojen takia. Sitten kun maidon tulo tasaantuu, niin voi jo alkaa nauttia ihan normaalista vauva-arjesta ja omasta keventyneestä kropasta. Tällaiset on siis omat kokemukset neljän vauvan perusteella ;-).

neronja rv 36+5

että esikoisen synnyttyä muistan, kun menin osastolla vessaan ja tunnustelin " rupsahtanutta" masuani ja ihmettelin, että eikö siellä tosiaankaan ole enää ketään. Jotenkin tuntui vähän haikealta ja oudolta ;-).

Tänään sitte sinne lääkäriin. Täytyy nauttia täysin rinnoin ku ei oo sitte muuta tiedos, jos ei siis lääkäri katto tarpeelliseksi että täytyis viä mennä. Tuskin silti, mulla on sokeriarvotki niinku " normaalilla" ihmisellä. Mitä jos se sanoo että joo kuule, ei mahdu tuleen tuu muutaman viikon päästä leikkaukseen?!! Toiveajattelua!=) Heräsin sitte varmuuden vuoksi näin aikasin, ajaa saa reippaasti yli tunnin! Mitähän siitäki tulee?? En oo hetkeen ollu ratis.



Ystäväni muuten tällä hetkellä sairaalas ja mä oon huolesta kipee kun se lähetti eilen aamulla viimeksi viestin että ovat menos käynnistykseen ja sen jälkeen ei oo kuulunu, edellistä vauvaa ne käynnisti 2 viikkoo ja ystäväni taju kankaalla puolet synnytyksestä.



No mä palaan tänää asiaan että minkä tuomion sain.



Miisa84 & Vähä vilkkaampi pirkko, rv 34+1