Miten saada painoa pois 63 kg:sta 55 kiloon?

Minäkin tähtää 55kg mutta itselläni lähtöpaino 60kg.

Viikossa olen saanut kilon pois eli painan nyt 59kg. Olen muuttanut ruokavalioni kasvispainotteiseksi, syön päivässä 3 kertaa, ja lenkkeilen 5 krt viikossa.

Ainoa mikä vaikeaa on toi ruokamäärän tarkkailu ja kalorivaje päivittäin. Helposti kun liikkuu niin alkaa syömään enemmän ja sit menee juoksut ihan hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se parin kilon pudotus teidän onnellisuutta lisäisi. Tissitkin pienenisi.

Hyvä! Enemmän nämä tissit on tiellä ja rasitteena ja kipeänäkin, kun mitkään vatsamakkarat.. Pääsis nyt ees näistä.

157/63/E

Ketolla pääset.

Älä laihduta vaan ala treenata, paino ehkä pysyy samana mutta ulkonäköstä tulee paljon parempi ja saat syödä rutkasti!

Cambridge ja pitkät kävelylenkit. 

Mulla tismalleen sama. Ketoilla en aio, mutta kyllähän hiilareista tinkimällä saa kaloreita alas. Herkkuja vedän liikaa, joten yksinkertaisinta on vähentää niitä roimasti. Arkiruuan volyymia kasvatan kasviksilla, niin on mahalla vähänkalorista täytettä.

Ikäni liikkuneena vähän päälle viisikymppisenä, neljän lapsen äitinä olen kyllä sitä mieltä että lihas- ja luustomassani sekä raskauksista kehoon jääneet nesteet ja kudosvauriot ym. ovat jo niin lujasti kiinni etten pääse enää samaan painoon kuin olin alle 30-vuotiaana. Vajaa kymmenen kiloa enemmän kuin oli 25-vuotta sitten mutta vointi ja ulkonäkö sekä kunto ja terveys taas hyviä kun on niistä raskauksista toipunut ja liikunta maittaa taas sekä ruokailutottumukset kunnossa. Eikä  paljoa alkoja, tupakkaa ei lainkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on just tuo tilanne, että painan noin 63 kg ja olen BMI-taulukon mukaan lievästi ylipainoinen. Haluaisin painaa vähän alle 60 kg, mutta painon pudottaminen vaatii tässä iässä (oon jo viisikymppinen) niin äärettömän tarkkaa dieettiä, ettei sitä meinaa jaksaa. Syön jo muutenkin terveellisesti ja harrastan hyvinkin raskasta ja pitkäkestoista liikuntaa. Kyse on siis siitä, että pitäisi vetää kalorihomma pilkuntarkaksi ja se on mulle liian raskasta. Joskus oon yrittänyt kuukauden-parin verran ja paino on lähtenyt laskuun, mutta kuka jaksaa koko ajan nillittää syömisistään :-D

Oon painanut koko aikuisikäni vähän alle 60 kg, kunnes muutama vuosi sitten paino hiljalleen nousi tähän ja on tässä pysynyt. Kroppa on kai sitä mieltä, että mun pitää olla tän ikäisenä tän painoinen...

Tämä voisi olla minun kirjoittamani, paitsi että olen 41-vuotias. Syön koko ajan vähemmän ja terveellisemmin, mutta paino vain nousee ja on nyt siinä 63 kilossa (joka oli järkytys kun vaa'alla kävin).

Olen itse huomannut, että minulla on tietty paino, jossa keho pysyy suhteellisen helposti. Sen alle jos haluaa, joutuu kaloreita leikkaamaan todella paljon ihan sinne 1000 kaloriin. 

Vierailija kirjoitti:

Ikäni liikkuneena vähän päälle viisikymppisenä, neljän lapsen äitinä olen kyllä sitä mieltä että lihas- ja luustomassani sekä raskauksista kehoon jääneet nesteet ja kudosvauriot ym. ovat jo niin lujasti kiinni etten pääse enää samaan painoon kuin olin alle 30-vuotiaana. Vajaa kymmenen kiloa enemmän kuin oli 25-vuotta sitten mutta vointi ja ulkonäkö sekä kunto ja terveys taas hyviä kun on niistä raskauksista toipunut ja liikunta maittaa taas sekä ruokailutottumukset kunnossa. Eikä  paljoa alkoja, tupakkaa ei lainkaan. 

Mitä? :,D raskauksista jääneet nesteet ja kudosvauriot kostavat painoa vuosikymmeniä raskauksien jälkeen...?

Syö 1000 kcal päivässä, joko yhdellä tai kahdella aterialla ja paastoa loput ajasta.

Aloita saliharjoittelu ja ota mitat ylös.

Laske kalorimäärä kulutuksen mukaan tai hiukan alle. Paino ei välttämättä putoa, mutta kehonkoostumus muuttuu. Mitat kertoo kehityksestä enemmän kuin paino.

Muutaman kuukauden päästä voi paino olla sama tai hiukan pudonnut, mutta senttejä ja löysää on kadonnut ongelmakohdista. Kiloilla ei ole väliä tuossa paino/koko -luokassa.

Minulla toimii sydänsurut ja rahahuolet. Ruokahalu katoaa ja unet myös siinä samalla.

Itse olen saanut laihdutettua 13 kiloa kahdessa vuodessa (73 > 60). Kilot kertyivät muutamassa vuodessa, kun liityin aktiivisesti mukaan opiskelualan ainejärjestön toimintaan ja istuin sen hallituksessa pari vuotta. Stressi oli valtavaa, tapahtumissa tuli nostettua kuppia liiankin kanssa ja herkuttelu ei kysynyt aikaa eikä paikkaa. Kun sitten tietoisesti riuhtaisin itseni irti näistä pippaloista (piti saada gradu valmiiksi), niin alkoholin käyttö väheni, stressi väheni ja siten myös stressisyöminen väheni.

Alkoholin kulutuksen vähentämisen lisäksi eniten olen kiinnittänyt huomiota syömiseen. Kunnon aamupala, riittävä lounas ja päivällinen. Säännöllinen ruokarytmi. Olen myös vaihtanut esimerkiksi aamupalat turvottavista leivistä kuitupitoisiin muroihin, joiden ansiosta minulla on oikeasti lounasaikaan nälkä. Muuten homma menee päivän mittaan sellaiseksi närppimiseksi, eikä tule oikeasti syötyä kunnolla, kun mukamas ei ole nälkä, mutta silti puputtaa koko ajan jotain pientä. Olen lisännyt lähinnä arkiliikuntaa, en käy kuntosalilla ja juoksulenkkejäkin teen todella harvoin. Viime keväänä tuli käveltyä aika paljon koronasulun aikana, sillä oli oma vaikutuksensa.

Ja ruokaan liittyen suurin vaikutus on sillä, että teen itse kaiken ruuan. En tilaa noutoruokaa, pitsakin tehdään itse. Käyn kaupassa parin viikon välein ja suunnittelen kauppalistan valmiiksi. En juurikaan tee heräteostoksia, herkkuja kuitenkin ostan rajoitetusti. Teen kerralla enemmän ruokaa ja jaan sen valmiiksi annosrasioihin. Tällä tavalla pystyy kontrolloimaan ruuan määrää ja sitä, kuinka pitkäksi aikaa ruokaa riittää.

Jostain luin, että kreikan kielen sana dieetti tarkoittaa elämäntapaa. Laihdutuksen ei pitäisi olla elämäntapa, vaan elämäntavoista pitäisi tehdä sellaiset, että ne palvelevat yksilön hyvinvointia. Joten kun aloittaa pienillä muutoksilla, eikä laita tapoja kerralla remonttiin, tavoista tulee helpommin pysyviä ja siten painokin tippuu. Todennäköisesti hitaasti, mutta varmasti. Jos tarvitsee pudottaa pikavauhtia, niin joo, toki voi syödä kuukauden pussikeitttoja. Mutta kyllä se paino sitten tulee takaisinkin. Itsellä helpotti myös se, että kävin päivittäin vaa'alla, ja seurasin sitä, miten eri päivien syömien ja erilaiset ruuat vaikuttavat painoon.

Voi myös ajatella niin, että on jokin lopputavoite, johon pitää päästä. Mutta tämä matka pitää pilkkoa pieniksi välitavoitteiksi. Kun oma painoni laski aina seuraavan kilon puolelle, tavoitteena oli pitää se siinä. Usein tekemäni toimet vaikuttivat siten, että paino laski jokusen viikon päästä sinne seuraavankin kilon puolelle. Ja taas oli tavoitteena pysyä siinä ja välttää lihominen. Näillä kikoilla olen nyt päässyt tähän 60 kiloon.

Aloita karppaus. Hyvää ja ravitsevaa ruokaa ja paino putoaa.

Mä sain tuon pois olemalla kokonaan ilman herkkuja (lähinnä sokeri, vehnä, valkoinen riisi) puolisen vuotta. Testautin allergiat samalla, maitoallergia löytyi. Todennäköisesti maidon pois jättäminen edisti laihtumista, kun allergian aiheuttama tulehdustila väheni. Söin edelleen hedelmiä, ruisleipää, täyttä kauraleipää ym. Herkkuna tummaa suklaata pari palaa kahvin kanssa. En siis todellakaan ketoillut, en edes laskenut kaloreita. Vaikeinta oli syödä niin paljon että olo oli kylläinen eikä verensokeri heilahdellut. Yleisvointi parani huomattavasti.

Anorektikkona oli 52 kg, tulloin söin välillä vaan salaatin päivässä. Onneksi ei jäänyt pysyväksi olotilaksi.

Myöhemmin treenatessa kroppa näytti hyvältä ja oli lihasta naisellisesti, paino oli 66 kg. Olen siro.

Nyt hölkkäillessä toimustotyöllä ja suositusten mukaan syömällä on ollut pitkään 57 kg ja vähän leaninpi vartalo.

Vaan koronavuonna jämähdin vähän sohvalle, syön kyllä vähemmän välipaloja, mutta paino on 68 kg. Kyn lumet sulaa pääsee taas lenkille.

Tällainen kysely kuulostaa mielestäni jotenkin hölmöltä, kun paino elää niin pienestä, eikä varsinaisesti kerro kehosta ja kunnosta mitään. Ei välttämättä syömisestäkään. Ja miksi laihduttaa, sehän tulee heti laihdutuksen jälkeen takaisin jos ei muuta elämäntapojaan... Mikään kituutus ei ole ikinä ratkaisu.

Minun itseni on yleensä ollut todella vaikeaa laihduttaa, mutta pätkäpaasto on toiminut. Eli syön suunnilleen 12-18/20 välillä miten on nälkä ja muuten juon vain vettä/kahvia/teetä. Toki suht terveellisesti ja kasvispainotteisesti tulee syötyä, mutta leipää, pastaa ja rasvaa menee myös. Ei kannata ajatella, että pätkäpaastossa voisi syödä mitä tahansa, koska helpostihan ne päivän kalorit saa kuudessa tunnissa yli, jos vetää raskaita ruokia. Mutta kasvispainotteista kotiruokaa saa syödä niin paljon kuin jaksaa. (Tämä vain huomiona, kun olen monesti törmännyt sanontaan "pätkäpaastossa saa syödä mitä vain")

Lisäksi pidän yhden päivän viikossa, jolloin syön epäterveellisemmin (esim. karkkia, viiniä, roskaruokaa tms). Ei tunnu liian rajoitetulta.

Vaakalukemallahan saa heittää vesilintua, mutta annan silti korona-aikaan sopivat vinkit:

1. Lopeta stressaaminen ihan ensimmäiseksi. En tiedä kuinka taipuvainen olet stressaamaan, enkä tee oletuksia asiasta, vaan ihan yleistajuinen vinkki heti ensimmäiseksi on, että pyri hakemaan henkinen tasapaino elämässä. Kun tulee huolia, niin mieti, voitko tehdä asialle jotain. Jos voit niin tee, äläkä stressaa. Jos et voi, niin älä stressaa, koska se ei ainakaan ratkaise ongelmaa. Silloin täytyy vain luottaa siihen, että asiat järjestyvät sellaisella tavalla kuin niiden on tarkoituskin järjestyä. Vastoinkäymisistäkin selvitään kyllä.

2. Kun saat mielenhallinnan kuntoon, on kropalla edellytykset toimia eikä se kerää nestettä liian helposti. Rennossa tilassa oleva elimistö tarvitsee kuitenkin myös riittävästi lepoa. Levon määrän tarve on yksilöllinen, mutta yleisesti 8 tunnin yöunet ovat hyvä tavoite. Toiset pärjäävät vähemmällä, toiset puolestaan tarvitsevat enemmän unta. Jos koet nukkuvasi liian lyhyitä yöunia, niin mieti, voisitko jotenkin vapauttaa aikaa illasta tai aamusta, tai pystytkö nukkumaan päiväunia.

3. Kun mielenhallinta ja levon määrä on saatu kuntoon, ollaan jo todella pitkällä. Isoimmat perusasiat ovat kunnossa. Tämän jälkeen pistetään ruokailu kuntoon. Herkkuja ei pidä jättää kokonaan pois, ellet itse koe että täysi herkuttomuus on sinun juttusi (esim. kovalle sokeriaddiktille täysi sokerittomuus saattaa olla hyvä vaihtoehto joksikin aikaa). Etsi sellaisia ruoka-aineita joista pidät, ja joista saat hyviä rasvoja, hiilihydraattia ja proteiinia. Proteiinin määrän laskentaan löytyy erilaisia kaavoja googlettamalla, mutta voit myös silmämääräisesti arvioida ihan järkeä käyttämällä, syötkö sopivasti proteiinia aterioillasi. Rasvan määrää voi säädellä siten, että liikunnallisina päivinä vähän vähemmän ja lepopäivinä vähän enemmän, jolloin lepopäivinä saadaan kaikki hyöty sen palauttavasta vaikutuksesta. Hiilihydraattien toisin päin, eli liikunnallisina päivinä vähän enemmän ja lepopäivinä vähän vähemmän. Tai jos et jaksa säätää, niin syöt vain joka päivä samalla tavalla ja pidät annoskoot järkevinä.

4. Kun stressinhallinta, lepo ja ruoka ovat kunnossa, niin tuloksia pitäisi jo tulla muutamissa viikoissa. Näiden lisäksi voidaan kuitenkin ottaa vielä se neljänneksi perusasiaksi usein laskettava, joka kuitenkin on tässä yhtälössä ennemminkin tehostaja: liikunta. Etsi mielekkäitä liikuntatapoja korona-ajalle. Jos pidät rauhallisesti liikunnasta, niin käy esim. kävelemässä - tätä voi tehdä lähes joka päivä. Myös pitkät venyttelyt toimivat erittäin hyvin. Jos pidät raskaasta liikunnasta, niin tee juoksulenkkejä ja/tai HIIT-harjoituksia. Vinkkejä näihin on netti pullollaan.

Lupaan, että mikäli saat nuo neljä perusasiaa kuntoon, niin et tarvitse mitään isompaa kikkailuja, pikadieettejä, kallista treeniohjelmaa tms. vaan olet kesään mennessä aivan huikeassa kunnossa - ja todennäköisesti tavoitepainossasi. Mutta tavoitepainoa tärkeämpää on mielestäni se, että voit henkisesti hyvin ja voit katsoa itseäsi tyytyväisenä peilistä.

Tsemppiä projektiin! :) 

Vierailija kirjoitti:

Aloita saliharjoittelu ja ota mitat ylös.

Laske kalorimäärä kulutuksen mukaan tai hiukan alle. Paino ei välttämättä putoa, mutta kehonkoostumus muuttuu. Mitat kertoo kehityksestä enemmän kuin paino.

Muutaman kuukauden päästä voi paino olla sama tai hiukan pudonnut, mutta senttejä ja löysää on kadonnut ongelmakohdista. Kiloilla ei ole väliä tuossa paino/koko -luokassa.

Juurikin tämä, luota enemmän peiliin sekä mittanauhaan kuin vaakaan. Lihas painaa enemmän kuin läski.

Ja jos ei halua tiukkaa ruokavaliota kytätä, niin itselläni auttoi vaihtamalla riisi/pasta/leipä pois ja tilalle kasviksia. Esim. wok-vihannekset sisältää energiaa 53 per 100 gr. Riisi n. 350 per 100 gr. Ja ei minusta riisi niin hyvää ole, etten voisi sen sijalle ottaa juureksia ja kasviksia. Lautasellakin näyttää värikkäämmälle. Kokeile sitä muutama viikko.

N58

Miksi ette halua ketoilla? Esi-isämme olivat talvisin ketoosissa, muulloin vhh.

Vhh on lajimme luonnollinen ruokavalio Ei porokaan liho jäkälästä!

Harvat voivat syödä sokeria ja nopeita hiilihydraatteja ilman että niihin kehittyy riippuvuus.