Millainen ihminen ei virkistyspäivänä suostu roikkumaan puolapuista pää alaspäin?
Ihme tiukkis. Saa kaikkien halveksunnan päälleen. Onko kivaa? Ei ole. Virkistyspäivänä testataan rajoja. Etkö uskalla? Etkö uskalla? Etkö uskalla ELÄÄ?
HR-pomo
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai missään virkistyspäivässä tuollaista ole? Meillä työnantaja vie teatteriin ja ravintolaan. Surkeita työpaikkoja teillä...
Veljen työporukka tuli huvipuistoon virkistymään! Mutta mä en tiedä, millainen ihminen mun veli on, ku se ei suostunut tulemaan mun laitteeseen! 😄
Hei Huvipuistohullu, saako kysyä kysymyksen? Mitä töitä teet talvisin, kun huvipuistot on kiinni?
Tällä hetkellä opiskelen, ennen olin työtön/tein jotain sijaisuuksia ryhmiksissä.
Missä muka vielä järjestetään virkistyspäiviä?
Meillä oli, siis silloin kun vielä voi, illanviettoja hyvän ruoan ja juoman, sekä musiikin parissa. Joskus teatteria, toisinaan elokuvissakäynti, tai parin tunnin risteily ravintolalaivassa. Vapaaehtoista tietty, mutta mukavaa kuitenkin.
Aloittajan tarinasta tulee mieleen 70-luvun ruskettunut ja ylipirteä jumppamaikka telinevoimistelupakkoineen ja laukka-askel hyppy -huutoineen tamburiinin tahdissa. Hyi olkoon!
Paljon siitä sais palkkaa? Kertääkö vuoro, että jokainen saa innovoida? Voisin virkistyä, jos saisin keksiä jotain hölmöä tekemistä hr-päällikölle, ja saisin nauraa yrityksille sydämeni pohjasta. Kyllä se virkistäisi, myönnän.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen HR-pomo järkkää virkistyspäiviä suljetussa tilassa korona-aikana?
Btw, kaverilla oli vuosia sitten suoraan sanoen mieleltään sairas pomo, jonka mielestä tiimipäivät yms. piti viettää fyysistä kontaktia vaativissa lajeissa. Siis siten, että mahdollsimman monella oli kunnon ruhjeita tai mieluiten joltain murtui luita. Tiimiin oli valikoitunut samanhenkisiä väkivaltasia tyyppejä, Siitähän nous iso meteli kun muutama "nynny" kieltäytyi. "Ette oo tiimipelaajia", "kasvattakaa pallit", "nohei tän kuuluukin vähän sattua" ja muuta rakentavaa. Jos oikein muistan, useammalla oli yllättäen migreeni tai selkävaivoja tiettynä päivänä XD
Varmaan 15-v sitten meillä on osaston pomona innokas reserviläinen (vääpeli arvoltaan, jos oikein muistan) joka oli poikkeuksellisesti suunnitellut virkistysiltapäivän, kun oli kyllästynyt ”lässytysiltapäiviin”.
Naisvaltainen työyhteisö sai virkistyä tehden fyysistä ponnistelua vaativia juttuja. Esim. esterata, lumikenkäviestiä jne.
Pomomme luennoi rantasaunalle järjestetyn ruokailun yhteydessä, miten joukkue sijoitettaisiin tälle asemiin, jos tuolta (osoitti kädellään) tulisi hyökkäys. Hän olisi ketjun takana pistoolin kanssa, ettei kukaan peräänny, vaan niihin asemiin jäätäisiin.
Ruokana oli grilliin laitettavaksi mm. siankylkeä ja makkaroita. Kasvissyöjille oli sentään leipää.
Sittemmin ko. pomo otti ja lähti Tampereelle, eikä ikävä ole ollut.
Puolapuissa roikkuminen painaa ikävästi selkään. Mieluummin roikun ihan rehellisellä trapetsilla. Ilma-akrobatian harrastajana roikun kuitenkin aika paljon pää alaspäin, ja maksankin siitä riemusta, mutta ei tulisi mieleenkään väkisin painostaa muita siihen, sillä ensimmäinen kerta on kuitenkin usein varsin epämukava.
Aika ankealta virkistyspäivältä kyllä kuulostaa, jos paikka on ala-asteen liikuntasali, josta monella on kuitenkin ties mitä traumoja.
Vierailija kirjoitti:
Missä muka vielä järjestetään virkistyspäiviä?
Meillä oli, siis silloin kun vielä voi, illanviettoja hyvän ruoan ja juoman, sekä musiikin parissa. Joskus teatteria, toisinaan elokuvissakäynti, tai parin tunnin risteily ravintolalaivassa. Vapaaehtoista tietty, mutta mukavaa kuitenkin.
Aloittajan tarinasta tulee mieleen 70-luvun ruskettunut ja ylipirteä jumppamaikka telinevoimistelupakkoineen ja laukka-askel hyppy -huutoineen tamburiinin tahdissa. Hyi olkoon!
Nuo elokuvat, teatterit tai parin tunnin risteilyt kuulostaa mukavilta!
No ainakin hyvin painava ja kömpelö.Puuthan katkeis.Meil oli virkistyspnä onkikisa.Sitten paistettii makkarat,jokainen etti risuja.No itse päivälle meno kesti.Oliko 3hvaan koko tapahtuma,Laukata paikalle,paikalta.Onkikisan voittaja sai sukan,ja voitti karkkipussin ,piti tarjota kaikille..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkistyspäivät on turhaa ajan haaskausta. Koko tehdään töitä tai mennään kotiin. Ei työajalla tarvita sirkushuveja.
Tämä. Mä käyn töissä tehdäkseni töitä, sillä haluan ansaita rahaa. Ja työporukan kanssa seurusteluun riittää todellakin työpaikan kahvitauot... joihin en edes osallistu.
Suuri osa ihmisistä ei halua mitään läheisiä välejä työkavereiden kanssa. Siellä ollaan töissä. Ajatus jostain ryhmäytystoiminnasta, jossa pakolla testataan fyysisiä rajoja, kannattaa unohtaa samantien.
Musta virkistyspäivät on tosi piristäviä, jos vain muistan ottaa siihen vuosiloman tai muun vapaapäivän.
Vierailija kirjoitti:
Virkistyspäivät on turhaa ajan haaskausta. Koko tehdään töitä tai mennään kotiin. Ei työajalla tarvita sirkushuveja.
Onneksi koronarajoitukset hiukan vähensivät näitä työpaikan pakollisia "kaikki tykkää zumbasta" -virkistyspäiviä.
Kuulostaa just sellaselta touhulta että joku loukkaa itsensä ja työnantaja on iloinen saikusta.
Mulle tulee asentohuimaus, joka voi kestää parikin päivää. Siis jos mun pää joutuu ylösalaisin. Silloin olisin pari päivää sairiksella.
Se joka ei ole asiaa kokenut, ei välttämättä kyllä tajua miten pirullinen vaiva on kyseessä. En pysty edes roikottamaan päätäni sängyn reunan yli.
Vaihtaisin työpaikkaa jos tommoseen pakotettaisiin.
Sä et ole hr-pomoa nähnytkään sen jälkeen, kun minä tai kollegani annettiin sulle kenkää. T. Oikea HR
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa just sellaselta touhulta että joku loukkaa itsensä ja työnantaja on iloinen saikusta.
Takavuosina meilläkin osastojenvälisten sählyottelujen saldona oli aina muutama venähtänyt nilkka ja polvi sekä runsaasti ruhjeita. Osastoa "virkistävää" saikkua vietettiin noin 3 vuorokautta per sählypelaaja. Työteho nousi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkistyspäivät on turhaa ajan haaskausta. Koko tehdään töitä tai mennään kotiin. Ei työajalla tarvita sirkushuveja.
Onneksi koronarajoitukset hiukan vähensivät näitä työpaikan pakollisia "kaikki tykkää zumbasta" -virkistyspäiviä.
Tosiaan. Vuoteen ei ole tarvinnut käydä virkistäytymässä! Jotain hyvää Koronassakin.
Sellainen joka ei moisesta virkisty, ehkä jopa päinvastoin. Ei virkistyspäiviä pidä noin riukkapipoisesti ottaa. Jos ei jotain halua tehdä. Niin sitten ei tee eikä muut paheksu tai nälvi asiasta. Ei virkistyspäivä voi olla pakkokivaa. Jos jotain tommosta yritetään niin lähtökohtaisesti idea on jo pielessä eikä suurin osa virkisty...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkistyspäivät on turhaa ajan haaskausta. Koko tehdään töitä tai mennään kotiin. Ei työajalla tarvita sirkushuveja.
Onneksi koronarajoitukset hiukan vähensivät näitä työpaikan pakollisia "kaikki tykkää zumbasta" -virkistyspäiviä.
Tosiaan. Vuoteen ei ole tarvinnut käydä virkistäytymässä! Jotain hyvää Koronassakin.
Voi olla, että virkistyspäivät unohdetaan kokonaan jatkossa. Ei kai ne ole lakisääteisiä?
Minä virkistyn parhaiten nukkumalla aamulla pitkään ja sen jälkeen loikoilemalla sohvalla kirjan parissa (tai AV:lla). Onneksi meidän talomme tyhy-toiminta on vapaaehtoista, joten en koskaan osallistu siihen.
Yhtenä vuonna oli pakollista ryhmähengen nostatusta. Oli koulutusta, jossa oltiin pienryhmissä kirjoittelemassa fläppitaululle asioita, joista tulee hyvä mieli työyhteisössä. Sanomattakin on selvää, että meikäläisen ryhmä (johon osui kaikki kyseisen laisiin koulutuksiin nurjasti suhtautuvat) innostui piirtämään erilaisia oksennushymiöitä fläppipaperin täyteen.
Sen jälkeen ei meillä ole enää ollut tuollaisia pakkokoulutuspäiviä vaan tyhy on ollut enemmänkin pitsansyöntiä tai pulkkamäkeä työajan jälkeen.
Ai että, tämä kommentti sai minut hyvälle tuulelle :D Enkä tarkoita pilkkausmielessä nyt vaan ihan oikeasti.
Minkälainen HR-pomo järkkää virkistyspäiviä suljetussa tilassa korona-aikana?
Btw, kaverilla oli vuosia sitten suoraan sanoen mieleltään sairas pomo, jonka mielestä tiimipäivät yms. piti viettää fyysistä kontaktia vaativissa lajeissa. Siis siten, että mahdollsimman monella oli kunnon ruhjeita tai mieluiten joltain murtui luita. Tiimiin oli valikoitunut samanhenkisiä väkivaltasia tyyppejä, Siitähän nous iso meteli kun muutama "nynny" kieltäytyi. "Ette oo tiimipelaajia", "kasvattakaa pallit", "nohei tän kuuluukin vähän sattua" ja muuta rakentavaa. Jos oikein muistan, useammalla oli yllättäen migreeni tai selkävaivoja tiettynä päivänä XD