Haluaisitko menehtyä yksinäsi rauhassa vai kunnon rytinällä viimeisenä näkynäsi kunnon ilotulitus- atomipommi tai kaikkinielevä tsunami?
Itse kokisin lohdulliseksi tietyn ryhmätunnelman. Syöksyvä lentokone on oma kuolinunelmani, yhdessä valmistauduttaisiin tuonpuoleiseen ja tärähdyksen jälkeen oltaisiin kaikki samassa tilassa. Kukaan ei olisi vastuussa tai muuta, ei syyttelyä ja muuta vaan vahva me-henki.
Monesti ryhmä onnettomuuksissa ihmisen rujot vaisto pääsee pinnalle kuten laivanuppoamisissa mutta lentokoneessa ollaan kuin yhtä suurta perhettä kun kilpailtava pelastumismahdolliauuksia ei ole.
Varmasti syntyy kuppikuntia myös sielläkin mutta myös täysin tuntemattomia pidetään käsistä tai halataan kiinni tarrautuen vääjäämättömän törmäyksen lähestyessä. Ei kitumista, ei kitumista, matkalla jo valmiiksi niin moni pikku asiakin hoidettu ja siisti lähtö. Nimi vaan hautalaattaan kotimaassa!
Kommentit (12)
Yhtäkkinen ja välitön kuolema olisi kyllä ihanne. Joten valitsisin ydinpommin/meteorin lähietäisyydeltä. Ei olisi odottamisen piinaa tai mahdollisuutta jäädä kitumaan.
Haluaisin yhdensuuntaisen matkan etelänavalle.
Tuo ap:n kysymys on sellainen, että siihen ei meinaa omat halut mitään.
Tuota tilannetta kun ei pysty itse valitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Yhtäkkinen ja välitön kuolema olisi kyllä ihanne. Joten valitsisin ydinpommin/meteorin lähietäisyydeltä. Ei olisi odottamisen piinaa tai mahdollisuutta jäädä kitumaan.
Hiroshimassa on muuri osa joka ennen reunusti toria. Siihen on syntynyt varjokuvia ihmisistä jotka höyrystyivät siinä ajassa joka valolta meni parin metrin etenemiseen heidän kehostaan muurille, sekunnin miljasosassa elävästä ihmisestä höyryksi joka puhaltuu ydinräjähdyksen tuulessa. Se on äkkilähtö!
Itse Vanhemmiten olen alkanut toivomaan ydinräjähdystä ja ilolla katselen maailman tilanteen kehittymistä. Asuinpaikkanikin voisi sopia iskualueekai joten eleln toivossa!
Ap tapaan myös lomalle lähdössä on aina se toi be varsinaisesta toiviomatkasta siinä lentokoneessa!
Että lentäisi kuin sielut entisaikaan lentokoneen siiviin tuonpuoleisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ap:n kysymys on sellainen, että siihen ei meinaa omat halut mitään.
Tuota tilannetta kun ei pysty itse valitsemaan.
Aika moni on kuitenkin itse valinnut.
Haluan 100v täytettyäni mennä jonain iltana nukkumaan ja olla vain heräämättä aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ap:n kysymys on sellainen, että siihen ei meinaa omat halut mitään.
Tuota tilannetta kun ei pysty itse valitsemaan.
Aika moni on kuitenkin itse valinnut.
Liittyykö se apn kysymykseen?
Mä haluaisin kuolla metsässä, suuren hongan alla istuskellen, ehkä kaunis vaara - , tai järvimaisema silmien edessä. Joku ystävä tai läheinen pitäisi kädestä eikä panikoisi vaan juteltaisiin mukavia.
Pää junaraiteella olisi ok. Samoin sairaalassa kuoleminen kovissa mömmöissä.
Oma rauha tuntuisi tärkeältä. Huovisen romaanissa mies kyllästyy juomaan päivittäisen rommipullonsa ja sitten raittiina kyllästyy kuivakkaan elämään. Lähtee kukkulalle ja muotoilee päähänsä paperimassasta kuvun jossa on reikä dynamiitille. Mies laittaa sytytyslangan palamaan ja alkaa lukemaan Hesaria. Hyvin rauhallista jopa seesteistä siellä kukkulalla, tietenkin se rauha kohta järkkyy pamahdukseen mutta sitä ennen on rauhaisaa.