Perheellisen miehen viikonloppumenot
Kuinka paljon teidän muiden perheellisten miehet kulkevat omia viikonloppumenojaan? Meillä on mieheni kanssa kaksi pientä lasta ja miehellä tuntuu olevan pakkomielle järjestellä itselleen viikonloppumenoja joka kuukausi. Reissut kestävät yleensä perjantaipäivästä sunnuntai-iltapäivään. Toisinaan toteutuu, toisinaan jää vain suunnittelun tasolle, mutta koko ajan täytyy olla jotain suunnitelmia. Perheen kanssa yhteisiä reissuja ei suunnittele koskaan, lähtee mukaan lähinnä jos minä olen miettinyt reissun valmiiksi.
Hän ei suostu ymmärtämään, miksi minä aina suutun. Vika on kuulemma minussa, koska en lähde yksikseni tyttöjen reissuille kuin kerran tai pari vuodessa. Hänestä on siis täysin ok suunnitella vaikka viikonlopun mökkireissu yhden kaverin kanssa, vaikka reissulle ei olisikaan mitään tähdellistä syytä. Pitää kuulemma vain päästä rentoutumaan rauhassa. Samaan aikaan hän jättää minut yksin pyörittämään arkea ja tuhoaa minulta "viikonloppuvapaan" jolloin voitaisiin olla kaikki yhdessä.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Käykö muut oikeasti jatkuvasti keskustelua tästä samasta aiheesta?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhin lapsi on nyt 8v ja en ole kertaakaan käynyt viikonloppu reissuilla, enkä ilta/yö kylässä. Minullahan on perhe, 3 pientä lasta ja koen heidän kanssaan vietetyn ajan erittäin arvokkaaksi, en todellakaan voisi kuvitellakaan kulkevani miten sattuu unohtaen lapset. Kun meille rakennettiin taloa, mietin rakennanko itse ja "säästän" 50 000€ vai rakennutetaanko avaimet käteen ja saa olla lasten ja perheen kanssa, mikä on sen ajan hintalappu? Kyllä minulle oli pienempi hinta maksaa se 50 000€ enemmän talosta, lasten kanssa vietetty aika on todella arvokasta ja se aika menee nopeasti ohi.
Te joiden miehet menee ja tulee, koska teidän lapset saa läheisyyttä isiltään, koska tekevät ruokaa yhdessä, koska leipovat, siivoavat, leikkivät ulkona ja harrastavat? Nehän ovat niitä hetkiä, joilla on kaikkein kovin hinta. Mies 35vTämä. Tällaiset kunnolliset perheenisät taitaa olla nykyään harvinaisia. Oma mieheni on myös tällainen, että aivan omasta halustaan asettaa lapsemme ja perheemme ykköseksi.
Suurin osa miehistä on tälläisiä naisten unelmamiehiä, jotka käyt töissä, hoitaa kotia ja lapsia, tyytyy yhteen naiseen ja viettää sen perheen kanssa aikaa, mutta itsekäs nykynainen demonisoi kaikki miehet itsekkkäiksi paskiaisiksi vaikka itse ovat niitä jotka seisoo piiska kourassa miehen selän takana vanhava ja itsenäisenä vaatimassa paljon tekemättä itse mitään. Ja tasa-arvon nimissä h***aa kylillä.
Palstan otannan perusteella ei ole.
Palstalla jankkaa samat sekopäät keskilattian imuroinneista vuodesta toiseen.
Suurin osa "mies"-aloituksista on pelkkää trollaamista.
Ja sinä muodostat tämän palstan perusteella maailmankuvasi? Oikeasti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni metsästää, joten hän on metsästyskaudella joka viikonloppu omassa harrastuksessaan. On harrastatnut sitä jo lapsuudesta ja otin silti hänet miehekseni. Ja on minulla toki omatkin menoni. Lapsetkin tarvitsee sitä omaa aikaa esim. isovanhempien kanssa, joten meidän perheessä kaikki sisältö ei tule vain sen perheen kautta ja aikuisella SAA olla jotain omaakin. Ja se tärkein sana tässäkin asiassa on se tasapaino.
Itse valikoin miehen huolellisesti niin ettei takuu varmasti kiinnosta ajan tuhlaaminen metsästämällä, kalastamalla tai penkkiurheililulla. Ei pelaa edes tietokoneella tai pleikalla.
Montako tuntia päivässä makaat palstalla?
Miksi kuvittelet, että yksikään mies olisi kiinnostunut sinusta?
En yhtään tuntia. Kyllä oikein innokkaita tarjokkaita ilmoittautui useampia niin että pystyi valkkaamaan parhaan ja SOPIVIMMAN päältä. Mitä ihmettä kukaan tekee sellaisella kumppanille, jonka mielenkiinnon kohteet ovat toiset kuin itsellä ja jotka vie eroon perheestä. Me olemme eläneet parikymppisestä lähtien 365, 24/7 yhdessä. Työskentelemme perheyrityksessä, harrastukset ja ystävät ovat yhteisiä. Ja näin aivan kummankin omasta valinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhin lapsi on nyt 8v ja en ole kertaakaan käynyt viikonloppu reissuilla, enkä ilta/yö kylässä. Minullahan on perhe, 3 pientä lasta ja koen heidän kanssaan vietetyn ajan erittäin arvokkaaksi, en todellakaan voisi kuvitellakaan kulkevani miten sattuu unohtaen lapset. Kun meille rakennettiin taloa, mietin rakennanko itse ja "säästän" 50 000€ vai rakennutetaanko avaimet käteen ja saa olla lasten ja perheen kanssa, mikä on sen ajan hintalappu? Kyllä minulle oli pienempi hinta maksaa se 50 000€ enemmän talosta, lasten kanssa vietetty aika on todella arvokasta ja se aika menee nopeasti ohi.
Te joiden miehet menee ja tulee, koska teidän lapset saa läheisyyttä isiltään, koska tekevät ruokaa yhdessä, koska leipovat, siivoavat, leikkivät ulkona ja harrastavat? Nehän ovat niitä hetkiä, joilla on kaikkein kovin hinta. Mies 35vTämä. Tällaiset kunnolliset perheenisät taitaa olla nykyään harvinaisia. Oma mieheni on myös tällainen, että aivan omasta halustaan asettaa lapsemme ja perheemme ykköseksi.
Suurin osa miehistä on tälläisiä naisten unelmamiehiä, jotka käyt töissä, hoitaa kotia ja lapsia, tyytyy yhteen naiseen ja viettää sen perheen kanssa aikaa, mutta itsekäs nykynainen demonisoi kaikki miehet itsekkkäiksi paskiaisiksi vaikka itse ovat niitä jotka seisoo piiska kourassa miehen selän takana vanhava ja itsenäisenä vaatimassa paljon tekemättä itse mitään. Ja tasa-arvon nimissä h***aa kylillä.
Palstan otannan perusteella ei ole.
Palstalla jankkaa samat sekopäät keskilattian imuroinneista vuodesta toiseen.
Suurin osa "mies"-aloituksista on pelkkää trollaamista.
Ja sinä muodostat tämän palstan perusteella maailmankuvasi? Oikeasti?
Kyllä tässä harhat on muilla. Minun maailmassani perheelliset ihmiset ovat perheelleen omistautuvia miehiä ja naisia. Eikä kukaan hu&oraa kylillä. Palsta muodostaa omituisen dystopian jossa miehet ovat ruikuttavia ulisijoita.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut enemmän lasten kanssa kuin mieheni. Viihtyy kyllä kotona enimmäkseen nykyisin, lasten ollessa pieniä harrasti aktiivisesti. Mutta nytkin ollessaan kotona sulkeutuu omiin oloihinsa koneelle tai puhelimelle.
Onhan se kurjaa, on aina ollut, ja asioista on väännetty kovastikin. Eroa olen miettinyt kauan.
Nyt vain näen asian niin, että olen kuitenkin onnekas siinä, että mulla on läheiset ja lämpimät suhteet teineihimme, miehellä ei.
Olen aina hoitanut lasten asiat, harrastukset jne. Ja nyt saan nauttia fiksujen, omatoimisten ja hauskojen isojen ihmisten seurasta. Teinien kaverit ja urheilujoukkue ovat myös kivoja ihmisiä, ja onnekas olen kun tunnen heidätkin hyvin.
Joten Ap, miehesi jää lopulta itse paljosta paitsi, et voi toista pakottaa vanhemmuuteen tai tasavertaiseksi kumppaniksi. Mutta huolehdi omasta jaksamisestasi ja nauti omasta perhe-elämästäsi.
Ja voi kun kuulosti ihanalta mieheltä se vastaaja, joka oli pannut perheensä taloprojektin edelle. Kunpa kaltaisiasi olisi enemmän.
Niin, mies jää paitsi väsymyksestä, stressistä, oman ajan puutteesta, uupumuksesta, voimattomuudesta lasten haasteiden edestä. Kyllä, mies niin kärsii, kun joutuu yksin rentoutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aina ollut enemmän lasten kanssa kuin mieheni. Viihtyy kyllä kotona enimmäkseen nykyisin, lasten ollessa pieniä harrasti aktiivisesti. Mutta nytkin ollessaan kotona sulkeutuu omiin oloihinsa koneelle tai puhelimelle.
Onhan se kurjaa, on aina ollut, ja asioista on väännetty kovastikin. Eroa olen miettinyt kauan.
Nyt vain näen asian niin, että olen kuitenkin onnekas siinä, että mulla on läheiset ja lämpimät suhteet teineihimme, miehellä ei.
Olen aina hoitanut lasten asiat, harrastukset jne. Ja nyt saan nauttia fiksujen, omatoimisten ja hauskojen isojen ihmisten seurasta. Teinien kaverit ja urheilujoukkue ovat myös kivoja ihmisiä, ja onnekas olen kun tunnen heidätkin hyvin.
Joten Ap, miehesi jää lopulta itse paljosta paitsi, et voi toista pakottaa vanhemmuuteen tai tasavertaiseksi kumppaniksi. Mutta huolehdi omasta jaksamisestasi ja nauti omasta perhe-elämästäsi.
Ja voi kun kuulosti ihanalta mieheltä se vastaaja, joka oli pannut perheensä taloprojektin edelle. Kunpa kaltaisiasi olisi enemmän.Niin, mies jää paitsi väsymyksestä, stressistä, oman ajan puutteesta, uupumuksesta, voimattomuudesta lasten haasteiden edestä. Kyllä, mies niin kärsii, kun joutuu yksin rentoutumaan.
Se olisi hauska tietää miten tuo kirjoittaja on lapsilleen selittänyt, miksi he ja heidän asiansa ei iskää kiinnosta.
Mun miehellä harvoin on menoja, enkä itsekään ravaa jatkuvasti jossain. Mutta... mulle olisi ihan ok, jos mies haluaisi kerran kuussa viettää viikonlopun jossain (kunhan mulla olisi halutessani mahdollisuus samaan). Jos olisi joka viikonloppu menossa, se olisi liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä harvoin on menoja, enkä itsekään ravaa jatkuvasti jossain. Mutta... mulle olisi ihan ok, jos mies haluaisi kerran kuussa viettää viikonlopun jossain (kunhan mulla olisi halutessani mahdollisuus samaan). Jos olisi joka viikonloppu menossa, se olisi liikaa.
Se on helppo lapsettomana huudella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä harvoin on menoja, enkä itsekään ravaa jatkuvasti jossain. Mutta... mulle olisi ihan ok, jos mies haluaisi kerran kuussa viettää viikonlopun jossain (kunhan mulla olisi halutessani mahdollisuus samaan). Jos olisi joka viikonloppu menossa, se olisi liikaa.
Se on helppo lapsettomana huudella
Luin moneen kertaan enkä löytänyt mitään mainintaa lapsista. Oma ketjuaan voi nostaa ihan upittamalla ettei tarvitse itselleen vastailla.
Meillä ei viikonloppupoissaoloja ole harrastettu vuosiin. Enimmäkseen vietämme aikaa jomman kumman kaverien kanssa. Tai vietimme aikana ennen koronaa. Kummallakin on kuitenkin oikeus myös viettää silloin tällöin iltoja omien kaverien kanssa, ja yksittäisiä viikonloppureissujakin meillä on aikaisemmin ollut.
Täytyy myöntää, että miehelläni on kyllä enemmän miesten iltoja kuin minulla naisten iltoja, mutta toisaalta hän on huomattavasti sosiaalisempi kuin minä. Minulle riittää hyvin yksi tai kaksi naisten iltaa vuodessa. Näitä on siunaantunut ihan mukavasti aiempina vuosina.
Ennen koronaa tapasimme jomman kumman kavereita noin yhtenä lauantaina kuussa. Onneksi on ihanat vanhemmat ja appivanhemmat, jotka mielellään ottavat lapsemme yökylään. Näitä ei valitettavasti ole reiluun vuoteen ollut, sattuneesta syystä, kun ovat kaikki riskiryhmäläisiä.
Minulla on ihana mies, joka tekee vähintään oman osuutensa talon töistä. Suon hänelle mielelläni tilaisuuden tavata kavereitaan silloin tällöin, ja hän minulle.
Minun mielestä on normaalia, että miehellä on omia harrastuksia ja kavereita ja niihin liittyviä menoja esim. muutaman kerran vuodessa.
Exällä oli, nykyisellä ei.
Suhteen alussa nykyinen mieheni ihmetteli naisporukan illanviettoja muutaman kerran vuodessa ja reissuja kerran vuodessa. Hänellä kun niitä ei ollut.
Meidän perheessä tehdään reissuja myös perheen sisällä osaporukalla.
Nyt kun koronan takia tehdään etätyötä, niin mieheni ei ole vuoteen tavannut ketään perheen/suvun ulkopuolelta.
Itse olen nähnyt kavereita muutaman kerran.
Sosiaalittomuus ei tee hyvää kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Ensin tärkeä kysymys: Miksi tästä asiasta ette puhuneet ENNEN kuin menitte yhteen ja aloitte tekemään lapsia?
Minä olin sinkkuna 8 vuotta ennen kuin menin yksiin mieheni kanssa. Ennen parisuhteen alkamista varmistuin tärkeistä jutuista keskustelemalla paljon monista parisuhteeseen liittyvistä asioista.
Tähän kuului myös se mitä kumpikin suhteelta haluaa. Sitten katsottiin että passaako ne yhteen, ja kun passasi, aloitettiin seurustelu. Se ettei osaa ajatella mitkä on itselle niitä tärkeitä asioita suhteessa, tarkoittaa sitä ettei ole valmis vielä itse vakavaan suhteeseen.
Vastaaminen olisi älykkäämpää kuin alapeukun laitto. Paitsi tietenkin jos on sitä mieltä ettei asioista kannata keskustella tulevan kumppnin kanssa ;)
Sain apn aloituksesta käsityksen että mies menee liikaa viikonloppuisin. Vasta myöhemmin tuli selväksi että ap tietää että mies on pois kotoa koska ei halua elää perhe-elämää. No tuolle ei oikein mitään voi, joko kestää tuossa suhteessa tai erota.
Kyllähän sitä pitää päästä vähintään yksi viikonloppu kuukaudessa rakastajattaren kanssa viettämään.
Mun mies onneksi haluaa viettää vapaa-aikansa oman lapsensa kanssa, joten ei ole mitään reisuja. On kyllä introvertti luonteeltaankin, joten se auttaa.
Mutta siis ei olisi mulle ok, että mies häviäisi kerran kuukaudessa viikonlopuksi omiin menoihinsa. Kun on perhe kerran perustettu, niin se perhe tarvitsee aikaa. Ja jos on töissä niin viikonloput on sitä aikaa.
Meillä ei edes ole yhteisiä lapsia, ja silti ollaan vapaa-ajat pääosin yhdessä. Reissut ja muut nyt ainakin. Meillä molemmilla on semmoiset "piirit" että kaikki ovat tervetulleita, eli ei ole erikseen mitään naisten ja miesten iltoja.
Perheellä viikon arkipäivät kuluvat usein töissä ja päivähoidossa/koulussa. Viikonloppuisin rauhoitutaan, tehdään kotihommia ja ollaan yhdessä.
Miksi ihmeessä kukaan sietää tuollaista vapaamatkustajia perheen riesana? Kannattaa erota ajoissa ja etsiä kunnollinen kumppani ja isä lapsilleen.